Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Suomalaiset opetettiin matkailemaan uudella tavalla ulkomaille 1960-lopulta alkaen. 1970-luku aloitti uuden aikakauden matkailussa, kun kotimaan telttalomat vaihtuivat tilauslentoihin. Maahamme syntyi kokonaan uusi ammattikunta. – Porvoossa aloittaneeseen koulutukseen oli 730 hakijaa, uuden matkailulinjan ensimmäisenä opettajana toiminut Raimo Ikonen kertoo.
Museovirasto/Jounalistinen kuva-arkisto ja Raimo Ikonen
PORVOO, KESKUSTA Maamme ensimmäisen opistotasoisen matkailualan peruskoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden valmistumisesta Porvoossa tulee tänä keväänä kuluneeksi 50 vuotta.
Matkailun popularisoituminen ja suomalaisten innostus matkailua kohtaan tuolloin oli niin iso, että alan uusi koulutus herätti valtavasti mielenkiintoa nuorissa. Maahamme syntyi kokonainen uusi ammattikunta.
– Ensimmäisenä vuonna koulutukseen oli 730 pyrkijää, joista viisi prosenttia hyväksyttiin opiskelijoiksi, uuden matkailulinjan ensimmäisenä opettajana ja ensimmäisen kurssin luokanvalvojana toiminut porvoolainen ekonomi Raimo Ikonen kertoo.
Ensimmäiset 32 opiskelijaa, joista poikia oli vain viisi, aloittivat syksyllä 1972 ja he valmistuivat ammattiinsa keväällä 1974.
– Osa heistä työllistyi matkatoimistovirkailijaksi muun muassa eduskuntaan ja ulkoministeriöön. Opiskelijat ajautuivat myös liikematkustamisen pariin tai perustivat oman matkailuyrityksen.
Matkailussa elettiin kulta-aikaa. Etelänmatkojen lisäksi kotimaassa matkailtiin sisävesialuksilla Saimaalla, Näsijärvellä, Vanajavedellä ja Päijänteellä sekä tehtiin rengasmatkoja VR:n junilla.
– Seuramatkojen lisäksi alkoi syntyä valmismatkoja ja liikematkailua, joita on tullut ja mennyt. Tänä päivänä Suomessa voitaisiin aloittaa Sisä-Suomessa junamatkakierrokset, jos meillä olisi laajempi ravintola- ja makuuvaunukanta, Ikonen sanoo.
– Porvoon matkailuopiston aloittaessa seuramatkojen lisäksi alkoi syntyä valmismatkoja ja liikematkailua. Tänä päivänä Suomessa voitaisiin aloittaa Sisä-Suomessa junamatkakierrokset, jos meillä vain olisi laajempi ravintola- ja makuuvaunukanta, matkailuopiston ensimmäisenä opettajana toiminut porvoolainen ekonomi Raimo Ikonen sanoo.
Marko Wahlström
Aleksanterin- ja Linnankoskenkadun kulmatalossa toimi Porvoon Naisopisto ja tyttölukio vuosina 1912–1974 sekä Porvoon matkailuopisto vuosina vuosia 1972–1999.
Marko Wahlström
Turisteja Las Palmasissa Espanjassa vuonna 1975.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Kari Rainer Pulkkinen
Rehtori Sirkka Söderlundin elämäntehtävä
Matkailualan koulutus jatkoi yksityiskouluna (naisopisto ja tyttölukio) toimineen koulun historiaa. Rehtori Sirkka Söderlundin (o.s. Ikonen) elämäntehtävä oli pyrkiä säilyttämään koulu olemassa jatkossakin.
– Tuolloin oli suurin piirtein sama tilanne kuin tänä päivänä: kukaan ei tiennyt mitä talolle pitäisi tehdä. Kiinteistö oli silloin alkuperäisessä kunnossa ja Porvoon Naisopisto Osakeyhtiön omistama, Ikonen jatkaa.
Hänen mukaan rehtori yritti jopa myydä taloa Nesteelle koulutuskeskukseksi.
Nykyisinkin POMO-talona tunnetussa talossa alkoi uutena toimintana myös ravintola-alan koulutus.
– Se oli luonnollista, sillä sisäoppilaitoksena toimineessa koulussa oli olemassa kaksi keittiötä ja ravintolasali, Ikonen sanoo.
Matkailualan perustutkinto sen sijaan oli uutta maassamme – ja Porvoo nousi etujoukkoihin.
– Rehtori Sirkka Söderlund omaksui nopeasti hotelli- ja ravintolakoulun toimintaperiaatteet ja taisteli opiston puolesta. Hän vaikutti viranomaisiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja kutsui heitä käymään Porvoossa, Ikonen kiittää.
Suomalaiset matkailivat kotimaassa 1960-luvulla. Kuvassa Tena-teltta vuonna 1967.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/UA Saarinen
Keihäsmatkat Oy:n johtaja Kalevi Keihänen pukeutui mielellään susiturkkiin ja teki liikematkoja helikopterilla. Kuva on vuodelta 1973.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Markku Lepola
1960-luvulla maahan alkoi syntyä matkatoimistoja
Matkustamisen kehittyminen maassamme alkoi 1920-luvulla, jolloin käytännössä vain posti kulki vesilentokoneissa. 1930-luvulla tulivat ensimmäiset pienlentokoneet, joilla päästin Baltiaan ja Berliiniin.
Sotavuodet vaikuttivat maamme talouteen, eivätkä suomalaiset vielä 1950-luvulla juuri matkustaneet kotimaata ja Ruotsia lukuunottamatta.
– Autot nostettiin Ruotsin-laivan kannelle vintturilla. Vuonna 1953 tulivat ensimmäiset Finnairin Convair-lentokoneet, joissa oli 44 matkustajapaikkaa, Ikonen jatkaa.
Suomen kansa opetettiin matkustamaan uudella tavalla Välimerelle (Mallorca) 1960-luvulla, jolloin Skandinaviassa syntyivät tanskalaiset Tjäreborg (Tjaereborg-nimisen pikkukylän 40-vuotias pastori Eilif Krogager vei bussiryhmän Välimerelle) ja Spies-matkat (boheemi Simon Spies) sekä kotimaassa Keihäsmatkat (susiturkkiin pukeutunut Kalevi Keihänen), Ihannematkat – Idealresor (baptisti Holger Nystedt) sekä Aurinkomatkat (Finnair) ja Lomamatkat (KTP).
– 1960-luvulla oli lentävä lause, että ollakseen hyvän seuramatkatoimiston pitäjä, täytyi olla hippi tai pappi, Ikonen tuumaa.
Tuolloin alkoi hyvin nopeasti syntyä myös koko maan kattava matkatoimistojen ketju, matka-agentuureja ja matka-asioimistoja.
– Koska kukaan ei pystynyt buukkaamaan matkoja kohteisiin, joita matkanjärjestäjät esittelivät luetteloissaan.
Finnair teki ensimmäisen lennon New Yorkiin vuonna 1969.
Turisteja laivan kannella Las Palmasissa Espanjassa vuonna 1975.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Kari Rainer Pulkkinen
Matkatoimistovirkailijoiden koulutukseen mallia Ruotsista
Maassamme alkoi 1960-luvun lopulla matkatoimistovirkailijoiden koulutus, johon innostuivat kauppaoppilaitokset.
– Ensimmäisenä aloittivat Ruotsin-mallin mukaan muun muassa Turku, Pietarsaari ja Tornio, kolme vuotta matkatoimistovirkailijoita Pietarsaaressa opettanut Ikonen jatkaa.
Nuoremman lehtorin pestin jälkeen hän siirtyi Finnairin Saksan liiketoimintojen päälliköksi Keski-Eurooppaan.
– Muutimme takaisin Suomeen vuonna 1972. Kun ilmeni, että Porvoossa on alkamassa matkailualan koulutus, sopi se omaan elämäntilanteeseeni enemmän kuin hyvin.
Valokuvaaja Natalia Linsénin vanhat valokuvat kertovat POMO-talon muuttumisesta historian saatossa.
Arkisto/Marko Wahlström
POMO-talossa matkailukoulutusta vuoteen 1999
Porvooseen luotiin nopeasti ensimmäinen kaksivuotinen opistotasoinen matkailun perustutkinto.
– Yleisen linjan jälkeen opiskelija saattoi erikoistua kunta-, matkatoimisto- ja hotellipuolelle.
– Lähdimme liikkeelle hyvin primitiivisellä oppimateriaalilla: yksi oppikirjoista oli "Suomen kulkuneuvot eli Turisti" (vuosina 1891–2010 ilmestynyt Suomen julkisen liikenteen aikataulukirja). Opettelimme myös lyhytaaltoradion kuuntelua (DX), Ikonen hymähtää.
Matkatoimistovirkailijoiden yksivuotista peruskoulutusta olivat tarjonneet kansanopistot eri puolilla maatamme.
– Porvoon koulu soveltui matkailualan koulutukseen hyvin, koska lähes kaikki opiskelijat tulivat vieraspaikkakunnilta. Ensimmäisellä vuorikurssilla ei ollut yhtään porvoolaista.
Porvoon matkailu- ja ravintola-alan oppilaitos toimi POMO-talossa vuoteen 1999 asti. Siitä alkaen Haaga-Helia on kouluttanut matkailualan tradenomeja Porvoossa.
Massaturismin aikakausi alkoi 1960-luvun lopulla. Kuvassa Hotel Puerto Rico Gran Canarialla vuonna 1971.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Kari Rainer Pulkkinen
Rantalomailua Las Palmasissa Kanarian saarilla vuonna 1971.
Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto/Kari Rainer Pulkkinen
Porvoon-koululle ministeriötason siunaus
Ikonen muistelee, että Porvoon Naisopisto Oy:ssä oli koulutuksen alkuvuosina taloudellisia huolia.
– Matkailuopetus alkoi ensin kurssimuotoisena ja sai kahden vuoden jälkeen virallisen perustamisluvan.
Opetusministerinä tuolloin toiminut Marjatta Väänänen (1923–2020) asetti matkailun koulutustoimikunnan, jonka sihteerinä toimi porvoolaisen oppilaitoksen opettaja Raimo Ikonen.
– Ministeri halusi, että toimikunnan avulla selvitetään niin kutsuttu sekamelska, koska vähän joka puolelta maatamme oli tullut kyselyitä perustaa matkailualan koulutusta.
Toimikunta kokoontui korkea-arvoisista asiantuntijoista koostuneen joukon voimin.
– Komitean mietinnössä todettiin muun muassa, että Porvoon matkailuopisto sopii hyvin kokonaisuuteen. Lapin korkeakoulu, joka ei ollut silloin vielä yliopisto, sai pakit, koska tuolloin ajateltiin, että tokkopa ne lappalaiset mitään matkailusta ymmärtävät, Ikonen muistelee.
Ikonen toimi tuntiopettajana Porvoon matkailuopistossa kaksi vuotta, jona aikana hän myös veti talossa toiminutta kesähotelli Armia. Hän teki sittemmin 35-vuotisen yrittäjäuran tilitoimisto- ja konsulttialalla. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Ilmailumuseon Vantaalla toimivan päämuseon oppaana ja on kouluttanut myös uusia oppaita.
Uuden Vuorikadun (nyk. Linnankoskenkatu) ja Aleksanterinkadun kulmaan rakennettu talo toimi alunperin Ab Borgå Nya Bryggerin panimorakennuksena. Panimoyhtiön taustalla toimi muun muassa kauppias Oskar Simolin. Panimon tarina jäi lyhyeksi, kun sen osakkeet myytiin kilpailijalle eli Porvoon Panimon johtajille Robert Wilhelm ja Mårten Ekblomille.
Careerian kuva-arkisto
FAKTA
POMO-talo kautta aikojen
» Rakennus valmistui panimoksi (Aktiebolaget Borgå Nya Bryggeri, suom. Porvoon Uusi Panimo) vuonna 1902. Yhtiön myynnin ja lakkauttamisen (1909) jälkeen rakennuksessa toimi leikkikalutehdas Suomalainen Lelupaja Oy, joka muutti Sortavalaan.
» Porvoon Naisopisto Oy aloitti toimintansa vuonna 1912. 1930-luvulta alkaen sisäoppilaitoksena toimineen opiston toiminta jatkui tyttölukiona, jonka opiskelijoita olivat muun muassa Miss Universum Armi Kuusela ja näyttelijä Marja Korhonen (1924–2014). Tyttölukion toiminta jatkui vuoteen 1974 asti.
» Ensimmäinen laajennusosa valmistui vuonna 1972, jolloin talossa aloitti toimintansa Porvoon matkailuopisto (myöh. matkailu- ja ravintola-alan oppilaitos) eli POMO, joka toimi vuosina 1972–1999.
» Toinen laajennus osa valmistui Porvoon ammattiopiston (Amisto) ja Helian aikana vuonna 2000. Vuonna 2018 talossa toimi myös Practicum. Talo siirtyi Careeria-nimen alle vuonna 2019.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot