Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Mustakalliolla on allaan sähköavusteinen työsuhdepyörä – Olen auto- ja tekniikkaihmisiä, joten siksikin sähköpyörä kiinnosti, mutta pääasiassa syynä oli mukavuudenhalu. Mustakallio halusi alleen monikäyttöisen ja mahdollisimman tavallisen pyörän, jolla voi ajaa sekä kaupungissa että metsäpoluilla.
Merja Forsman
PORVOO – Liikun nykyään lähes 100 prosenttia enemmän kuin ennen, porvoolainen Tuomas Mustakallio kertoo.
Hän sai työsuhdepyörän viime elokuussa työpaikastaan Euromasterilta.
– Skidinä pyöräilin paljon, kerran Kajaanista Helsinkiin saakka, mutta sitten se jäi vähemmälle ja melkein olemattomiin. Kun saimme mahdollisuuden työsuhdepyörään, löysin taas pyöräilyn innon.
Noin 80 000 palkansaajalla on työsuhdepyörä
Työsuhdepyörien veroetu otettiin käyttöön kolme vuotta sit
ten. Tällä hetkellä noin 80 000 palkansaajalla on työsuhdepyörä.
– Työsuhdepyörien määrä on lisääntynyt hurjaa vauhtia ja liki tuplaantunut vuodessa. Ennusteet näyttäisivät, että työsuhdepyörien määrä tulee tuplaantumaan myös tänä vuonna, Pyöräliiton toimitusjohtaja Janne Paananen kertoo.
Työsuhdepyöräetua saavien lukumäärä on jo samalla tasolla työsuhdeautojen saajien kanssa.
– Yrityksen näkökulmasta työsuhdepyörän tarjoaminen työntekijöille on panostus työntekijöiden terveyteen ja liikkuvaan elämäntapaan. Työsuhdepyörä on myös erinomainen keino sitouttaa työntekijää, Paananen kertoo.
Tuomas Mustakallio toivoo, että yritykset ymmärtäisivät työntekijöiden ja heidän hyvinvointinsa tärkeyden.
Merja Forsman
Valtaosa valitsee sähköpyörän
Mustakallio kertoo polkevansa uudella sähköpyörällään lenkkejä noin kaksi kertaa viikossa, talvea lukuun ottamatta. Uuden sähköpyörän satulalla 10–20 kilometrin lenkit ja ylämäet menevät ”tuosta vain”.
– Kyllä sähköpyörälläkin saa pulssin nousemaan, Mustakallio hymyilee. – Joskus testailen, miten paljon pystyn menemään ilman sähköistä avustusta.
Vaikka hänen allaan on työsuhdepyörä, hän ei ole vielä kertaakaan pyöräillyt sillä työpaikalleen Vantaalle. Työsuhdepyörää saakin käyttää, miten haluaa: työmatkoihin, kauppareissuille tai retkille. Sillä saa ajaa paljon tai olla vaikka ajamatta.
Mustakallio kertoo, että työpaikkansa 500 työntekijästä noin sadalla on tällä hetkellä työsuhdepyörä. Suurella osalla on sähköpyörä.
Suomen Työsuhdepyörä Oy:n toimitusjohtajan, porvoolaisen Magnus Liljestrandin mukaan reilusti yli puolet kaikista työsuhdepyöristä on sähköavusteisia.
– Olemme tarjonneet työsuhdepyöriä jo vuodesta 2010, ja ennen lakimuutosta työsuhdepyöriksi hankittiin kaikenlaisia pyöriä Jopoista sähköavusteisiin maastopyöriin. Kolme vuotta sitten alkoi selvä sähköpyörähypetys, ja nykyään työsuhdepyöriksi hankitaan selvästi vähän parempaa ja kalliimpaa, useimmiten sähköpyöriä. Edelleenkään työntekijän ei tarvitse ottaa kallista pyörää, jos ei halua, Liljestrand sanoo.
Hän itse suosittelee sähköavusteista pyörää, joka sopii laajalle joukolle erilaisia käyttäjiä.
– Sähköpyörällä lenkki on usein miellyttävä, ja sähköavusteisuutta voi säädellä oman kunnon mukaan, hän sanoo.
Suomen Työsuhdepyörä oy:n toimitusjohtaja, porvoolainen Magnus Liljestrand on tarjonnut työsuhdepyöriä jo vuodesta 2010 lähtien.
Merja Forsman
Verovapaata tuloa
Pyöräetu on työntekijälle verovapaata tuloa aina 1 200 euroon saakka. Veroetu vaihtelee työntekijän tulojen ja pyörän hinnan mukaan, ja säästöä voi kertyä useita satoja euroja.
– En olisi hankkinut muuten näin kallista, 3 500 euron, pyörää. Olisin käyttänyt parikymmentä vuotta vanhaa pyörääni kerran pari kesässä, Mustakallio kertoo.
Mustakallion palkasta esimerkiksi vähennetään 100 euroa kuussa, mutta palkka ei tosiasiassa pienene sataa euroa veroprosentin ansiosta.
– Pyöräedun ansiosta esimerkiksi kolmen vuoden sopimuksella työntekijä voi hankkia jo kohtuullisen hintaisen polkupyörän. Sopimuskauden lopussa työntekijä voi halutessaan lunastaa pyörän itselleen huokeasti, Paananen sanoo.
Mustakallion pyörän omistaa leasing-yritys, jonka kautta hän saa pyörälleen vakuutuksen, valot, kypärän ja lukot. Etuun voi kuulua myös muun muassa nastarenkaat ja pyörän huolto.
Liljestrand kannustaa, että jokainen työsuhdepyöräetua tarjoava yritys sisällyttäisi etuun huollon.
– Yritysten tulisi miettiä, mikä on turvallisin vaihtoehto työntekijälle ja miten pyörästä tulisi mahdollisimman pitkäikäinen. Lähes jokaisen yrityksen arvoissa on vastuullisuus ja kiertotalous, mutta tällä hetkellä työsuhdepyörävalinnoissa jäädään näistä arvoista jälkeen. Yrityksellä on valtava vastuu palveluntarjoajan valitsemisessa.
Kevään pyöräilykausi on pian täällä, vaikka tällä hetkellä talvi näyttääkin jatkuvan loputtomiin.
Mustakallion tavoitteena on tuplata viimevuotinen 600 kilometrin pyöräilymatka.
– Sen ei pitäisi olla paha rasti, kun aloitin vasta elokuussa. Onhan tuo 600 kilometriäkin aika pitkä, jos matkan vetäisi suoraksi. Tein jopa ensimmäisen urheiluaiheisen Facebook-päivityksenkin, että nyt on vanha läski urheillut. Siihen meni 55 vuotta! hän nauraa.
Suurimmaksi osaksi suunnitelmissa on kiertää Emäsalon ja Hamarin polkuja.
– Voi kun muutkin työnantajat ymmärtäisivät, miten tärkeitä työntekijät ja heidän hyvinvointinsa on yritykselle. Tämän työsuhdepyörän ansiosta olen alkanut harrastaa liikuntaa!
Mustakallio aikoo tänä vuonna ajaa vähintään 1200 kilometriä sähköpyörällään. Sähköavusteisuuden ansiosta ylämäet menevät "tuosta vain".
Merja Forsman
Työsuhdepyöräedussa myös haasteita ja kehitystarpeita
Suomen Työsuhdepyörä Oy:n Magnus Liljestrandin mukaan työsuhdepyöräedusta on puhuttu pääasiassa positiivisesti, mutta on tärkeä tuoda näitä ongelmiakin esiin.
Kun työsuhdepyörien veroetu astui voimaan kolme vuotta sitten, työsuhdepyörien kysyntä räjähti. Samoihin aikoihin alkoi koronapandemia ja pyörien toimitusongelmat.
– Pyöräliikkeet eivät saaneet pyöriä, eikä kauppiaat halunneet myydä pyöriään alennuksella työsuhdepyöriksi, kun pyörät menivät muutenkin kaupaksi, Liljestrand kertoo.
Yrityksissä ei ollut vielä tietoa kaikista työsuhdepyöräetuun liittyvistä seikoista, palveluntarjoajista ja palveluntarjoajien toimintamalleista.
– Kilpailutukset alkoivat usein sanoilla: halvin tarjous hyväksytään. Niinpä monet palveluntarjoajista poistivat tarjouksistaan huollot ja vakuutukset, mikä on todella harmillista. On kaikkien hyödyksi, että palveluntarjoajan sopimus on työntekijälle mahdollisimman turvallinen ja pyörä tulisi säännöllisesti huolletuksi, Liljestrand jatkaa.
– Harmillisen monet eivät ymmärrä huollon merkitystä tai luulevat, ettei kalliita pyöriä tarvitse huoltaa tai että niitä voi huoltaa jopa itse, mikä ei sähköpyörien kohdalla ole mahdollista.
Jos huolto kuuluu työsuhdepyöräetuun, palkansaaja saa siitä saman veroedun kuin pyörästä, muussa tapauksessa hän maksaa huollon itse.
Ongelmaksi muodostuivat Liljestrandin mukaan myös eurooppalaisista verkkokaupoista hankitut pyörät.
– Monet työntekijät halusivat pyöränsä verkkokaupoista edullisemmin, mikä aiheutti myös haasteita: suoraan kotiin lähetetyt pyörät eivät olleet ajokunnossa ja työntekijä joutui itse kokoamaan sen tai etsimään kasaajan, mikä tuli kalliiksi.
– Kyllä sähköpyörälläkin saa pulssin nousemaan, Mustakallio hymyilee. – Joskus testailen, miten paljon pystyn menemään ilman sähköistä avustusta.
Merja Forsman
Parannettavaa on
Kun korona päättyi, tilanne suomalaisissa pyöräkaupoissa kääntyi toisin päin. Useimmille pyöräliikkeille työsuhdepyörät ovat nykyään yli puolet myynnistä.
LIljestrandin mukaan yrityksissä alkaa myös olla enemmän tietoa työsuhdepyöräedusta ja eri palveluntarjoajista.
– Monet alkavat ymmärtää, että halvin sopimus ei välttämättä ole järkevin. Vakuutus ja huolto ovat pitkässä juoksussa järkeviä liittää sopimukseen.
Edelleen parannettavaa on, Liljestrand kertoo.
– Säännöt ovat rakkautta. Kannustaisin yrityksiä pohtimaan etukäteen yrityksen pyöräpolitikkaa ja tekemään yrityksen ja työntekijän välille työsuhdepyöriin liittyvän sopimuksen. Mitkä ovat työntekijän vastuut? Jos vaihtaa työnantajaa, voidaanko sopimus siirtää uudelle työnantajalle vai lunastaako yritys tai työntekijä pyörän?
– Työsuhdepyörän veroetu on älyttömän hyvä asia. Se on yrityksille maltillinen kustannus, 12–17 euroa kuussa sopimusta kohden, ja edun tarjoamista on hyötyä myös rekrytoinnissa.
Toiminimiyrittäjille tätä etua ei tällä hetkellä ole.
– Se on vähän epäreilua, Liljestrand sanoo.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot