Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Suomen Mensa ry:n puheenjohtaja, porvoolainen Matti Rasinaho sanoo älykkyyden jakautuvan Gaussin käyrän mukaan. Väestön älykkyysosamäärän keskiarvo on 100.
Mika Laine
PORVOO Suomen Mensa ry sai vuoden alussa uuden puheenjohtajan, kun porvoolainen Matti Rasinaho astui puheenjohtajan saappaisiin. Rasinaho on ollut Mensan jäsen vuodesta 1998 asti. Hänestä tuli mensalainen opiskeluaikoina kaverinsa innoittamana.
– Monet ovat kiinnostuneita itsestään ja oman itsetuntemuksen lisäämisestä nuorina aikuisina ja liittyvät Mensaan opiskelijaikäisinä. Mensa ei testaa alle 16-vuotiaita lainkaan.
Aktiivi hänestä tuli sattuman kautta.
– 2000-luvun alkupuolelta asti olen ollut aktiivisesti mukana toiminnasta. Asuin silloin Jyväskylässä ja kaksi ystävääni valittiin Mensan hallitukseen. Lähdin heille kuskiksi, kun he eivät halunneet ajaa pitkää matkaa Helsinkiin. Tempauduin sen myötä vähän kuin sivusta mukaan toimintaan. Silloin oli käynnissä Mensan kouluprojekti, jolla tuettiin kasvatustieteen gradun tekijöitä. Huomasin, että toiminta on hyödyllistä ja pohjautuu vapaaehtoistyöhön, joten ajattelin antaa myös panokseni.
"Tavoitteena elvyttää yleishyödyllisiä toimintoja"
Reilu kymmenen vuotta Porvoossa asunut Rasinaho oli aiemmin Mensan Itä-Uudenmaan paikallisosaston puheenjohtaja, mutta jätti sen pestin aloittaessaan Suomen Mensa ry:n puheenjohtajana. Suomen Mensan jäsenillä on myös oma lehti, jonka päätoimittajana toimii porvoolainen Kimmo Niininen.
– Itä-Uudenmaan paikallisosasto on Suomen pienin ja oma paikallisosasto on sitä perua, kun Itä-Uusimaa oli vielä oma maakunta. Paikallisosaston puheenjohtajuus oli leppoisaa. Valtakunnallisesti Mensalla on isoja tavoitteita.
– Tavoitteena on elvyttää meidän yleishyödyllisiä toimintojamme. Koulumaailman puoli on se, johon ajattelin, että keskitymme seuraavan kahden vuoden aikana. Loviisan seudulla oli käynnissä viime ja toissa vuonna ruotsinkielisen Opetushallituksen kärkihanke, jossa lahjakkaita koululaisia pyrittiin tunnistamaan ja tukemaan heidän oppimistaan, niin että he saavat tarvittavaa haastetta. Mensa haluaa valtakunnallisella tasolla panostaa tällaiseen jatkossa enemmän.
Älykkyys ja hyvä koulumenestys eivät välttämättä kulje käsi kädessä.
– Mensan jäsenissä on paljon ihmisiä, jotka ovat menestyneet keskinkertaisesti tai huonosti koulussa. Siinä selittävä tekijänä todennäköisesti on se, että vaikka on älykäs, ei ole saanut koulussa sellaista tukea mitä olisi tarvinnut. Joskus älykkyys purkautuu turhautumisena ja ylivilkkautena, joka haittaa koulunkäyntiä.
Älykkyysosamäärä Gaussin käyrällä.
"Älykkyys jakautuu Gaussin käyrän mukaan"
Koronan vuoksi Mensa ei tee tällä hetkellä älykkyystestauksia, mutta testaukset jatkuvat tilanteen normalisoituessa.
– Testejä järjestetään ympäri maata, myös Porvoossa on ollut testitilaisuuksia. Helsingissä noin kerran kuukaudessa ja harvemmin pienemmissä kaupungeissa.
Mensa käyttää kuviopäättelytestiä, jonka tuloksena saadaan selville testattavan henkilön älykkyysosamäärä.
– Älykkyys jakautuu Gaussin käyrän mukaan ja väestön älykkyysosamäärän keskiarvo on 100. Normaalijakauma pienenee kumpaankin suuntaan, niin että molemmissa päissä on vähän ihmisiä, Rasinaho kertoo.
"Nettitestiä voi pitää suuntaa antavana"
Suomen Mensan jäseneksi voi liittyä, kun saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa vähintään 130:n älykkyysosamäärää.
– Mensa Suomen testi on kehitetty muualla, mutta se on normeerattu suomalaiseen väestöön. Meillä oli 2000-luvun alkuun saakka toinen tunnettu ryhmätesti, mutta sen Suomeen normeeraamisesta oli kulunut jo muutama vuosikymmen, niin Mensa otti tuoreemman testin käyttöön.
Suomen Mensan sivuilta löytyy Norjan Mensassa kehitetty nettitesti, jonka avulla voi selvittää omaa älykkyyttään.
– Nettitestiä voi pitää suuntaa antavana, sitä ei ole validoitu eikä normeerattu. Mutta se pystyy kertomaan kannattaako käydä oikeassa testissä.
Mensan testaustilaisuudet ovat tarkasti kontrolloituja.
– Nettitestin voi tehdä monta kertaa. Oikean testin voi tehdä vain kerran. Pätevästä syystä sen voi uusia kerran. Näin siksi, että ei tule testioppimista, koska silloin testi ei kertoisi enää objektiivista faktaa.
"Älyn kannalta aivojen käyttö on tarpeen"
Aivot kehittyvät käytettäessä. Älykkyyttä voi siis ainakin jonkun verran treenata nuorena. Aikuisena tiedollisen suorituskyvyn alenemaa voi ehkäistä käyttämällä ja harjoittamalla aivoja.
– Älyn kannalta aivojen käyttö on tarpeen. Kognitiivista suoriutumista voi parantaa, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja haastaa itseään erityisesti sellaisissa asioissa, joita ei osaa rutiininomaisesti hyvin. Tällaisissa tilanteissa neuroplastisuus eli aivo- ja hermosolujen aikuisiällä tapahtuva yhteyksien lisääntyminen ja kehittyminen aktivoituu.
Jos esimerkiksi ei ole koskaan tehnyt sudokuja, niiden tekeminen on hyvää aivojumppaa. Sitten kun niiden tekemisestä tulee rutiininomaista, kannattaa vaihtaa jonkun toisen aivopähkinän pariin.
– Tätä voi ajatella kuntosalin kannalta, aina ei kannata pumpata vain hauista.
Älykkyys on ominaisuus, joka ilmenee eri tavoin.
– Voi olla älykäs, mutta ei omaa pitkäjänteisyyttä tai sinnikkyyttä. Silloin ei kehity taitavaksi asioissa, joihin olisi potentiaalia älykkyyden puolesta. Älykkyys ei muutu taidoiksi ilman tekemistä, sinnikkyyttä ja motivoitumista.
Rasinaho sanoo muun muassa lautapelien pelaamisen stimuloivan häntä itseään älyllisesti.
– Olen vähän tällainen lautapelinörtti, mies nauraa.
– Myös toisten ihmisten seura stimuloi älyllisesti. Hyviä keskusteluja olen kokenut saaneeni Mensasta. Kun kysymys on kansainvälisestä järjestöstä, niin on ollut erityisen mielenkiintoista huomata kuinka eri puolilla maailmaa me olemme jossain asioissa samanlaisia ja joissain yllättävän erilaisia.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot