Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Strömborgska skolanin rehtori Carola Wiksten (vas.) ja Pääskytien koulun apulaisrehtori Pasi Piiroinen sekä sosiaaliohjaaja Marie Grönroos Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen Ankkuritoiminnasta ja nuorisopalveluiden päällikkö Nina Jorkama (oik.) tekevät moniammatillista yhteistyötä koulukiusaamisen vastaisessa taistelussa.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoossa käsitellään lukuvuodessa noin 120 kiusaamistilannetta, joita on ollut kaikissa Porvoon kouluissa. Määrä on pysynyt suurin piirtein samana vuodesta toiseen.
Esille tulevien kiusaamistilanteiden lisäksi kouluissa tapahtuu myös piilokiusaamista, joka Porvoossa on valtakunnan keskimääräisellä tasolla.
–?Kiva-koulun tilannekartoituskyselyssä oppilailta kysytään, kuinka monta kertaa häntä on kiusattu viimeisen kuukauden aikana. Vuosittain 6–7 prosenttia oppilaista vastaa, että kokee itsensä kiusatuksi, Pääskytien koulun apulaisrehtori Pasi Piiroinen sanoo.
Sivistysjohtaja Sari Gustafsson korostaa, että avoimuus, rehellisyys ja tuttavallisuus ovat tärkeä osa koulujen toimintakulttuuria.
–?Koulukiusaaminen on vakava asia, johon meillä on nollatoleranssi. Kiusaamisen vastainen työ on jatkuvaa, sivistysjohtaja Sari Gustafsson sanoo.
Jari Kettunen: "Kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnista"
Suomenkielinen koulutusjohtaja Jari Kettunen korostaa, että ilmiö on erittäin tärkeä.
–?Asia liittyy suurempaan kokonaisuuteen, jossa on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnista, koulutusjohtaja Jari Kettunen sanoo.
Hän kiittää siitä, että kouluissa on aikuisia ja opettajia, joiden pitää oikeasti myös puuttua lasten ja nuorten välisiin haasteisiin.
–?Haluan myös kiittää sitä, että paikallinen media on osannut tuoda tärkeitä ilmiöitä esille. Tarvitsemme keskustelua ja toimintamallien läpikäymistä, Kettunen jatkaa.
Rikard Lindström: "Kiusaamiselta ei voi ummistaa silmiä"
Kettunen haluaa nostaa myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kiusaamisen.
–?Meillä on myös siihen toimintamalli, Netiketti. Kouluissa käydään läpi jo alaluokilta asti sitä kuinka toimitaan tietoverkoissa.
Netiketti on ollut käytössä jo useita vuosia.
–?Siitä pitää kuitenkin muistuttaa vuosittain, Kettunen sanoo.
Ruotsinkielinen koulutusjohtaja Rikard Lindström toteaa, että kiusaamiselta ei voida kouluissa ummistaa silmiä.
–?Kiusaamista tapahtuu yhteiskunnassamme: aikuiset kiusaavat ja lapset kiusaavat. Tärkeintä on, että ei osoiteta tai syyllistetä, vaan ollaan tukena.
Moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla Porvoo tavoittelee nollatoleranssia koulukoíusaamisessa. Kuvassa sivistysjohtaja Sari Gustafsson (vas.), koulutusjohtaja Jari Kettunen, nuorisopalveluiden päällikkö Nina Jorkama, Strömborgska skolanin rehtori Carola Wiksten, Pääskytien koulun apulaisrehtori Pasi Piiroinen ja koulutusjohtaja Rikard Lindström sekä sosiaaliohjaaja Marie Grönroos (edessä) Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivistyksen Ankkuritoiminnasta.
Marko Wahlström
Valtaosa kiusaamisesta loppuu koulun omin voimin
Koulutusjohtajien mukaan valtaosa kiusaamisesta saadaan loppumaan koulun toimilla yhteistyössä kotien kanssa.
–?Silloin, kun syystä tai toisesta koulun keinot eivät riitä, koululla on tukenaan moniammatillinen yhteistyöverkosto, Jari Kettunen sanoo.
Tarvittaessa lastensuojelupäivystyksen kanssa päätetään jatkosta, esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisestä tai yhteistyön käynnistämisestä Ankkuritiimin ja Itä-Uudenmaan poliisin kanssa.
Kiusatun ja kiusaajan kanssa keskustellaan
Jokaisella koululla on kiusaamisen vastainen (KiVa) tiimi, joissa kiusaamistapaukset käsitellään.
Tiimi sopii, kuka aikuinen keskustelee kiusaamistapauksen jokaisen osapuolen kanssa, on yhteydessä huoltajiin, seuraa tilannetta ja käy uudet keskustelut osapuolien kanssa kuukauden kuluttua.
–?Kun tietoomme tulee, että jotain oppilasta kiusataan, KiVa-tiimistä toinen apulaisrehtori Susanna Kareinen tai minä keskustelemme kiusatun oppilaan kanssa tarkemmin Pääskytien koulun apulaisrehtori Pasi Piiroinen kuvailee prosessia.
Hän jatkaa, että jokaiselle oppilaalle pahoitellaan, että kiusaamista on tapahtunut ja siihen puututaan. Mukaan keskusteluun otetaan tarvittaessa oppilashuollon kuraattorit ja psykologit.
–?Kiusaaja tai kiusaajat puhutetaan aina kahden aikuisen voimin. Yritämme sitouttaa ja saada oppilaalta lupauksen siihen, mitä hän voisi tehdä kiusaamisen lopettamiseksi, Piiroinen kertoo.
"Tavoitteena on päästä nuoren kanssa sopimukseen"
Porvoossa käynnistymässä oleva Itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen Ankkuritoiminta keskittyy lasten ja nuorten parissa tapahtuvaan ennaltaehkäisevään työhön.
–?Yhdessä nuoren ja vanhemman kanssa pidetään kasvatuskeskustelu, jossa selvitetään mitä ja miksi jotain on tapahtunut, sosiaalijohtaja Marie Grönroos kertoo.
Hänen mukaan tavoitteena on päästä yhdessä nuoren kanssa sopimukseen.
–?Näin varmistetaan, että hän myös tekee asioita.
"Yhteistyö kotien kanssa on todella tärkeää"
Sivistysjohtaja Sari Gustafsson korostaa, että kokemukset koulukiusaamisesta ovat raskaita kiusatulle, kiusaajalle ja kaikille heidän lähipiirissään.
–?Kaikki kiusaamiseen ja kouluhyvinvointiin liittyvät asiat pitää tuoda esille, ensisijaisesti luokanvalvojan kautta, mutta koko moniammatillinen verkosto on perheiden käytettävissä.
Gustafsson muistuttaa, että kaikki asiat eivät tule esille koulupäivän aikana.
–?Yhteistyö kotien kanssa on todella tärkeää. Tavoitteenamme on, että kiusaaminen loppuu ja jokaisen lapsen on hyvä olla koulussa. Koulu ei pärjää ilman vanhempia ja moniammatillista työntekijäjoukkoa, hän sanoo.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot