Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajan milestä järjestöjen ja seurakuntien tekemä pyyteetön ruoka-aputoiminta on arvokasta, mutta maailman onnellisin maa Suomi ei voi ripustautua hyväntekeväisyyden varaan. Kuvassa Porvoon lähimmäisentyö ry:n toiminnanjohtaja Ritva Koljonen jakeluauton vierellä vuonna 2017.
Arkisto/Lähimmäisen työ
Järjestöt ja seurakunnat perustivat leipäjonoja 1990-luvun laman aikana auttaakseen niitä, jotka olivat pudonneet yhteiskunnan turvaverkon läpi. Ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu, mutta leipäjonoista on tullut pysyviä.
Ruoka-avun tarjoajia arvioidaan olevan yli tuhat. Koronakriisin aikana ruoka-avun tarve on kasvanut voimakkaasti, mutta samaan aikaan jaettavaa ruokaa on vähemmän tarjolla. Hävikkiruoan määrä vähenee, kun kaupat myyvät elintarvikkeita ensisijaisesti alennettuun hintaan kuluttajille (Yle 12.10.2020).
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan kuuluu huolehtia siitä, ettei ihmisen perustoimeentulo romahda. Hyvinvointiyhteiskunnassamme valtio ja kunnat eivät täten voi siirtää vastuutaan kansalaisista seurakunnille tai vapaaehtoistoimijoille. Silti olemme nyt tilanteessa, jossa ihmiset ovat säännöllisesti riippuvaisia hyväntekeväisyydestä. Yliopistolehtori Tuomo Laihiala kuvailee leipäjonoja Helsingin Sanomissa (29.12.2020) valtavaksi yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi, jonka on annettu kehittyä yli sukupolvien.
Hän peräänkuuluttaa lisää sosiaalityötä ruoka-avun yhteyteen. Ihmisten tilanne tulisi kartoittaa ja selvittää, ovatko he hakeneet kaikkia avustuksia, joihin he ovat oikeutettuja. Monet kokevat yhteiskunnan viralliset tukimuodot ja palvelut byrokraattisiksi ja jättävät siksi hakematta tukia.
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Susan Kuivalainen kertoo Helsingin Sanomille, että terveydenhoito- ja lääkekulut ovat suuri kuluerä köyhille eläkeläisille, mutta silti moni jättää hakematta toimeentulotukea näihin menoihin syystä tai toisesta.
Suomi pystyy parempaan. 2000-luvun lopussa käynnistyi määrätietoinen työ asunnottomuuden vähentämiseksi. Toimet tuottivat tulosta: Vailla vakinaista asuntoa ry:n tietojen mukaan Suomen pitkäaikaisasunnottomuus väheni 40 prosentilla vuosina 2008–2017. Nyt on vähennettävä ruoka-avun tarvetta samalla päättäväisyydellä. Tukijärjestelmää on yksinkertaistettava hallituksen valmistelemalla perusturvauudistuksella ja kuntien on lisättävä sosiaalityötä ruoka-avun yhteydessä.
Järjestöjen ja seurakuntien tekemä pyyteetön ruoka-aputoiminta on arvokasta, mutta maailman onnellisin maa Suomi ei voi ripustautua hyväntekeväisyyden varaan.
MIKAEL HILTUNEN (SD.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot