Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Taina Åkerlund-Pesonen on myös joogaohjaaja ja hän tekee fysioterapeutin työn lisäksi erilaisia joogaohjauksia kuten mammajoogaa.
Erika Lindström Photography
PORVOO P?orvoolainen äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Taina Åkerlund-Pesonen on työskennellyt äitien kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Hän kertoo, että äitiysfysioterapiassa äitiä hoidetaan päästä varpaisiin.
–?Keskivartalon ongelmat voivat johtua myös kauempaa. Lantionpohjan tutkiminen on myös tärkeää, koska sieltä on yhteydet esimerkiksi vatsaan, selkään ja palleaan.
–?Lisäksi monella äidillä on odotusaikana paljon kipuja kehossa ja erilaisilla liikkeillä voidaan helpottaa niitä.
Kehon painopisteen muuttuminen raskauden aikana lisää usein alaselkäkipuja.
–?Jos on taipumusta notkoselkäisyyteen, se korostuu odotusaikana. Kipuja voidaan helpottaa venytyksillä ja vahvistamalla lihaksia lempeästi. Tärkeitä ovat myös lepoasennot ja arjessa toimiminen, esimerkiksi nostaminen ja kävely, ne katsotaan myös vastaanotolla.
"Hoitoon raskauden missä vaiheessa vaan"
Åkerlund-Pesonen kertoo joidenkin saavan helpotusta kipuihin jo yhdellä käynnillä.
–?Esimerkiksi alaselän kipuiluun riittää usein, että käydään yhdessä asentoja läpi ja katsotaan mitä itse voi tehdä kotona. Monesti sillä päästään jo eteenpäin. Monella on SI-nivelten ja häpyliitoksen alueella kipuja, jotka saattavat heijastelevat muualle kehoon. Aina ei heti pysty sanomaan mistä kipu on lähtöisin.
–?Hoitoon voi hakeutua raskauden missä vaiheessa vaan, kun tarvitsee apua. Ihan loppuraskauteen asti voi käydä fysioterapiassa ja hoitoon voi tulla myös ennaltaehkäisevästi.
"Lantionpohja vaatii myös usein aktivointia"
Äitiysfysioterapiassa voidaan opetella myös helpottamaan synnytystä ja synnytyskipua.
–?Olen kuullut asiakkailta, että he ovat synnyttäneet ihan luomusti neuvoillani ilman kivunlievitystä. Yksikin äiti, joka odotti viidettä lastaan käydessään luonani kertoi, että aiemmat synnytykset olivat olleet todella kivuliaita ja kauheita, mutta viimeinen meni opituilla asennoilla ja hengittelemällä ilman kipulääkkeitä.
Puoliso saattaa tuntea itsensä avuttomaksi ja tarpeettomaksi synnytyksessä, mutta Åkerlund-Pesonen kertoo, että näin ei tarvitse olla.
–?Mies voi helpottaa äidin oloa synnytyksessä. Mies tukee äitiä sekä käsin koskettelee ja hieromalla helpottaa oloa. Miehen rooli voi olla ihan aktiivinen.
Usein äidit tarvitsevat apua myös synnytyksen jälkeen.
–?Fysioterapia etenee aina henkilökohtaisilla ohjeilla, siinä ei ole mitään standardeja. Synnytyksen jälkeen voidaan etsiä hyvä imetysasento ja kuinka äiti voi vaikuttaa omalla toiminnallaan jaksamiseensa.
–?Vatsan lihaksisto on tärkeässä roolissa. Testaan erkauman ja opetan vatsan aktivaatiota. Lantionpohja vaatii myös usein aktivointia.
Lantionpohjan lihasten löytämiseen on keinonsa
Alatiesynnytyksessä kudosvauriot ja repeämät vaikeuttavat lantionpohjan lihasten ja kudosten hallintaa. Mutta lantionpohjan lihasten ongelmat eivät ole vain synnyttäneiden naisten harmina. Niistä voivat kärsiä kuka vain, myös miehet.
Lantionpohjat lihakset kannattelevat lantion sisällä olevia elimiä ja esimerkiksi ehkäisevät virtsan ja ulosteen karkailua.
–?Monesti on niin, että jos yskii, aivastaa tai hyppii, niin silloin saattaa vähän lirahtaa pissaa housuihin. Silloin kannattaa harjoittaa lantionpohjan lihaksia. Naiset voivat vahvistaa niitä niin, että ikään kuin imaisee sisäänpäin peräsuolesta ja emättimestä ja virtsaputkesta, sitten nopeasti puhaltaa suun kautta ulos ja sen jälkeen rentouttaa lihakset. Tätä voi tehdä kymmenen toiston sarjana kaksi kertaa ja kaksi kertaa päivässä.
Lihasten löytäminen on tärkeää, jotta osaa tehdä harjoituksen oikein.
–?Yksi hyvä keino mitä voi kokeilla vaikka suihkussa, on laittaa sormi tai kaksi emättimeen ja jännittää lihaksia sisäänpäin. Sormien ympärille tulee puristava tunne ja tuntuu kuin lihakset imisivät sormea sisäänpäin. Silloin tietää, että tekee liikkeen oikein, Åkerlund-Pesonen neuvoo.
Åkerlund-Pesonen huomauttaa, että naisen vartalo ei palaudu yhdessä yössä ennalleen synnytyksen jälkeen.
–?Palautuminen on hyvin yksilöllistä. Toiset palautuvat spontaanisti muutamassa kuukaudessa ja toisilla voi mennä pari vuottakin. Imettäessä kudokset ovat löysät ja voivat olla vielä vuoden, kaksi imetyksen loputtuakin. Ohjatusti erilaisten liikkeiden avulla voidaan edesauttaa palautumista.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot