Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Jorma Kiljunen sai 27 vuotta sitten aivoverenvuodon, joka muutti miehen elämän täysin. – Siitä on 27 vuotta, kun sairastuin ja olen vieläkin hengissä ja hymyilen. Ei elämä ole tässä.
Merja Forsman
PORVOO Joka kolmas suomalainen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Porvoolainen Jorma Kiljunen, 64, oli vasta 37-vuotias, kun hän sai aivoverenvuodon.
Ennen sairastumistaan porvoolainen Kiljunen oli kärsinyt kahden kuukauden ajan kovasta yskästä. Kun yskään ei liittynyt kuumetta, hän jatkoi työssä käymistä vanhaan malliin.
– Minähän olen mies! Jatkoin köhimistä niin, että koko ruumis tärähteli. Sitten eräänä lauantai-iltana jokin rasahti aivoissa.
Kiljunen ei pystynyt liikkumaan ja toinen puoli kehosta halvaantui täysin. Pian pihalle saapui ambulanssi sekä Medi-Heli, joka oli sattumoisin tuonut juuri potilaita Porvoon sairaalaan.
– Medi-Heli varmasti pelasti henkeni. Helikopterissa ollut pystyvä lääkäri huomasi, että minulla on aivoverenvuoto, ja vei minut samoin tein Helsinkiin, Kiljunen kertoo.
Aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) määrä on kasvanut lähivuosikymmeninä huolestuttavasti. Tällä hetkellä ne aiheuttavat noin 10 prosenttia kaikista kuolemista maailmalla.
Aivoliiton mukaan melkein joka kolmas suomalainen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön elinaikanaan. Keskimäärin aivoverenkiertohäiriöön sairastutaan 75-vuotiaana.
Sairastumisen riskiä lisäävät muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli, perintötekijät, ikä ja elintapatekijät, kuten tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino ja liikunnan puute.
Suomi unohtui täysin
Missä on maa, missä taivas? Kiljunen pohti, kun hän heräsi sairaalassa 27 vuotta sitten.
– Pääni oli muussia. En osannut enää suomea, mutta puhuin englantia. En pystynyt lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan tai ymmärtämään, mitä oli tapahtunut, mies muistelee.
Kun hänen työpaikkansa johtaja tuli vierailulle kuukautta myöhemmin, marraskuussa, Kiljunen vakuutti palaavansa töihin vielä saman vuoden puolella.
– Luulin, että nousen siitä vain takaisin töihin.
Oli kaksi vaihtoehtoa, Kiljunen päätti: Jäädä sängynpohjalle itkemään ja miettimään, miksi näin kävi juuri minulle. Tai nousta ylös, pukea vaatteet ja lähteä pyörätuolilla ulos.
–Tapasin ihmisiä ja kerroin, mitä oli tapahtunut. Valitsin elämän, Kiljunen kertoo.
Kuntoutusten tuloksena Kiljunen tervehtyi sen verran, että pääsi palaamaan töihin – tosin ei vielä samana vuonna, kuten oli uhonnut.
Kiljunen työskenteli 60-prosenttisella työajalla seitsemän vuoden ajan, kunnes yritys irtisanoi työntekijöitä heikon tulosvuoden jälkeen ja Kiljunen jäi sairaseläkkeelle.
– He laittoivat raihnaiset ja vammaiset pois, Kiljunen irvistää.
Aivosairauksista on tullut Suomen uusi kansantauti. Viime vuonna Suomessa käytetiin 11 miljardia euroa aivosairauksien hoitoon, mikä on enemmän kuin sydän- ja verisuonitautien ja kaikkien syöpien hoitoon käytetty määrä yhteensä.
Merja Forsman
Laulaminen tekee hyvää aivoille
– Viime kesänä olimme AVH-kerhomme kanssa kesäteatterissa…Nastolassa? Kiljunen kertoo ja jää pohtimaan paikkakuntaa.
– Ei, se oli Heinola, Kiljusen puoliso Paula Hassinen huikkaa keittiöstä.
Kiljunen kertoo, että ihmisten ja paikkakuntien nimien muistaminen on hänelle vaikeaa.
– Muistan Suomen kartan hyvin, mutten saa millään mieleeni, mikä se paikka kartalla on. Välillä on parempia päiviä, välillä huonompia. Lukutaitoni on neljä kertaa huonompi kuin terveenä ja tämä oikea käteni on vain apukätenä. Teen kaiken nykyään vasemmalla, mies kertoo.
Arjessa jaksamiseen on tuonut luonnossa liikkuminen ja etenkin kuoroharrastus.
– Laulaminen on sellainen henkireikä, Kiljunen sanoo.
Hän laulaa Porvoon mieslaulajissa ja osallistuu myös AVH-sairaiden Laulun sanoin -kuoroon, joka toimii Helsingin yliopiston tutkimuskuorona. Yliopiston tutkijat selvittävät, voisiko laulaminen edistää afasiasta eli puheen tuottamisen vaikeudesta kärsivien puheen palautumista.
Tulokset ovat olleet lupaavia.
– Perkele, saatana, jumalauta– sellaiset sanat tulevat helposti jostain takaraivosta, jossa on tunnekeskus. Kun laulaa, silloinkin sanat tulevat sieltä tunnekeskuksesta. Vaikkei pysty puhumaan, pystyy esittämään asiansa laulun sanoin, Kiljunen kertoo.
Laulamista harrastavalle Jorma Kiljuselle kuoro on henkireikä. – Siinä pitää kuunnella, eläytyä, opetella uutta ja olla läsnä. Aivot venyvät joka suuntaan. Se ei voi olla kuin hyväksi!
Merja Forsman
Vertaistukea
Kun Porvoon sairaalassa makaa aivohalvauksen saanut potilas, Kiljunen tietää, miltä potilaasta tuntuu.
– Sanon, että älä anna periksi. Asennoidu elämään positiivisesti. Sillä pääsee kiinni uuteen elämään, Kiljunen kertoo.
Kiljunen toimii Porvoon Invalidien varapuheenjohtajana ja vetää siihen kuuluvaa Porvoon AVH-kerhoa. Siinä muun muassa kokoonnutaan kerran kuukaudessa kuuntelemaan eri alan asiantuntijoita tai tehdään yhdessä retkiä.
Lisäksi kerhon vapaaehtoiset tarjoavat vertaistukea niille, jotka ovat juuri sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön.
– Juuri sairastuneet ovat maansa myyneitä, eivätkä he tiedä, missä on maa ja missä taivas. Sanon, että katsokaa minua. Siitä on 27 vuotta, kun sairastuin ja olen vieläkin hengissä ja hymyilen. Ei elämä ole tässä, Kiljunen sanoo.
Laulamista harrastavalle Jorma Kiljuselle kuoro on henkireikä. – Siinä pitää kuunnella, eläytyä, opetella uutta ja olla läsnä. Aivot venyvät joka suuntaan. Se ei voi olla kuin hyväksi!
Merja Forsman
Elä terveellisemmin
Mitä Kiljunen sanoisi niille, jotka eivät ole vielä sairastuneet aivohalvaukseen.
– Vaikka antaisin mitä neuvoja, kuunnellaanko niitä? Kiljunen pohtii. – Itse olin niin jääräpäinen ja kiireinen. Niin ovat monet muutkin. Sitä haluaa pystyä kaikkeen: hoitaa työn ja kodin.
Jos Kiljunen voisi palata ajassa taakse päin ja sanoa jotain itselleen, hän kannustaisi itseään elämään terveellisemmin, liikkumaan ja harrastamaan.
– Kävin kolmekymppisenä töissä ja olin tavattoman kiireinen. Kotona odottivat vaimo ja lapset. Vedin tupakkia reilulla kädellä ja minulla oli huono kunto, Kiljunen sanoo.
– Minun olisi jo silloin pitänyt harrastaa. Jokaisen pitäisi löytää aikaa harrastuksille. Niin kiire ei voi olla. Harrastuksissa murheetkin unohtuvat.
Hän on huolissaan nykyisestä työilmapiiristä, jossa harvemmin kannustetaan hiljentämään.
– Kaikilla on niin kova kiire. Joka vuosi aivohalvaukseen sairastuu enemmän ihmisiä. 25 vuotta sitten aivoverenkiertohäiriöön sairastui 14 000 ihmistä vuodessa, nykyään lukema on 25 000. Toiset pystyvät tekemään elämänmuutoksia ajoissa, toiset eivät. Itse olen valitettavasti sairastuneiden puolella.
TUNNISTA AIVOHALVAUS
» Opettelemalla tämän muistisäännön voit pelastaa toisen hengen tai terveyden.
» FAST-muistisääntö
» Roikkuva suupieli (face)
» Toisen käden lihasheikkous (arm)
» Puheen puuroutuminen (speech)
» Aika (time)
» Aivohalvauksen sattuessa on kiire, joten soita heti hätänumeroon, jos havaitset näitä oireita.
PIDÄ AIVOISTASI HUOLTA
Jokainen voi vaikuttaa aivojensa hyvinvointiin omassa arjessaan.
1. Syö säännöllisesti ja terveellisesti.
- Muista lautasmalli ja täytä puolet lautasesta kasviksilla.
- Aivot pitävät värikkäistä kasviksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, kalasta, siemenistä ja täysjyvätuotteista.
-Vältä kovia rasvoja ja liiallista suolan ja sokerin käyttöä.
- Juo 2–3 litraa nestettä päivässä.
2. Liiku säännöllisesti.
- Aivot hyötyvät liikunnasta, joka hengästyttää, hikoiluttaa ja saa pulssin nousemaan.
- Liiku reippaasti ainakin 2,5 tuntia viikossa. Muista treenata myös lihaskuntoa.
3. Huolehdi riittävästä unesta.
- Aikuisten tulisi nukkua 7–9 tuntia yössä.
- Vältä alkoholia, rasvaista ruokaa, sinistä valoa ja stressiä ennen nukkumaanmenoa.
- Pidä säännöllinen unirytmi myös viikonloppuisin.
4. Harjoittele palautumista.
- Anna tilaa rentoutumiselle.
- Opi sietämään tylsyyttä.
- Vältä monisuorittamista.
5. Tee mukavia asioita yhdessä muiden kanssa.
- Harrasta ja vietä aikaa ystävien kanssa.
- Laula, lue, osallistu kulttuuritapahtumiin, tee käsillä.
- Liiku luonnossa.
- Poikkea välillä rutiineista.
6. Pidä huolta verenpaineestasi.
- Huolehdi myös suusi terveydestä.
Lähde: Aivoliitto
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot