Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuvituskuva.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Epoon ja Ilolan kyläkoulujen lakkauttamista on perusteltu taloudellisilla syillä. Oppilaskohtaiset vuosikustannukset ovat Ilolan koulussa 8 700 euroa ja Epoon koulussa 9 100 euroa suuremmat kuin Porvoon kouluissa keskimäärin. Ilolassa on 41 ja Epoossa 29 oppilasta. Ovatko kyläkoulujen lakkauttajat todellakin sitä mieltä, että näiden 70 lähikoulua käyvän lapsen aiheuttamat lisäkustannukset rapauttavat Porvoon talouden?
Asian voi nähdä myös toisinpäin. Kyseessähän on Porvoon ”sisäinen aluepolitiikka” eli kylien elinvoiman säilyttäminen sekä turvallisen ja tutun oppimisympäristön tarjoaminen pienille koululaisille. Näihin hyötyihin nähden lisäkustannuksia voidaan pitää varsin vaatimattomina.
Kaupungin budjetissa säästöjä voidaan tehdä juustohöylällä, giljotiinilla tai älyllä. Viimeinen vaihtoehto on toki vaativin, mutta samalla palkitsevin. Se edellyttää, että käydään läpi rakenteet ja arvioidaan toimintatavat. Julkisella sektorilla sorrutaan helposti siihen, että tehdään kuten ennenkin tai jos jotain uutta keksitään, niin siihen pestataan uusia työntekijöitä.
Kuntien toimintaympäristöt ovat muuttuneet ratkaisevasti mm. HVAn takia ja monessa yksikössä saatetaan tehdä ”vääriä” tai ”tarpeettomia” töitä. Monilla työntekijöillä olisi varmasti kykyjä ja kiinnostusta tehdä vaativampiakin hommia, jos siihen annettaisiin mahdollisuus. Oivallinen keino tähän on työkierto organisaation sisällä. Kun uusi ihminen vaihtaa rootelia/osastoa/yksikköä, hän näkee helpommin, miten joistakin asioista voisi luopua ja miten asiat voisi tehdä tehokkaammin.
Lopuksi kehotan vielä kyläkoulujen lakkauttajia miettimään, onko entisen Porvoon maalaiskunnan palveluiden karsiminen aikoinaan tehdyn kuntaliitoksen periaatteiden mukainen?
HANNELE LUUKKAINEN,
VARAVALTUUTETTU (KOK.),
HERMANNINSAAREN KYLÄ, PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot