Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
– Pyrimme siihen, että tapahtuisi hillitty ja hallittu haltuunotto. Jos alueen asukkaat ja potilaat eivät huomaa siirtymistä hyvinvointialueeseen, olemme onnistuneet, kertoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist.
Merja Forsman
ITÄ-UUSIMAA Suomen historian yksi merkittävimmistä uudistuksista käynnistyi vuodenvaihteessa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.
Itä-Uudellamaalla pelätty ja odotettu uudistus käynnistyi pikkuhiljaa ja pääosin hyvin.
– Pyrimme siihen, että tapahtuisi hillitty ja hallittu haltuunotto. Jos alueen asukkaat ja potilaat eivät huomaa siirtymistä hyvinvointialueeseen, olemme onnistuneet, kertoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist.
Lönnqvistin mukaan tavoitteena oli säilyttää vähintään sama palvelutaso kuin ennen uudistusta, ja hänen mukaansa siinä on valtaosin onnistuttu.
– Pieniä ongelmia oli heti vuoden vaihteen jälkeen puhelinnumeroissa ja sen lajisissa ongelmissa, mutta palvelutuotanto on toiminut häiriöttä, Lönnqvist sanoo.
Muutos aiheuttaa aina epävarmuutta
Talentian tuoreen jäsenkyselyn mukaan sosiaalipalvelujen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille on toteutettu huonosti.
Kysely tehtiin sosiaalialan korkeakoulutetuille, ja peräti 59 prosenttia vastanneista koki työnhyvinvointinsa heikentyneen soteuudistuksen seurauksena.
Itä-Uudenmaan hyvinvointivointialueen sosiaali- ja terveysjohtaja Annika Immosen mukaan tutkimuksen tulokset eivät kerro Itä-Uudenmaan tilanteesta.
– En tunnista meidän alueeltamme tällaista ongelmaa. Muutos on aina muutos, joka aiheuttaa epävarmuutta, mutta työtehtävät eivät ole muuttuneet soteuudistuksen myötä. Toki yksittäisiä tapauksia voi olla, mutta jos alueella olisi tällaisia haasteita, se näkyisi työterveydenhuollon puolella, hän sanoo.
Lönnqvist on Immosen kanssa samoilla linjoilla.
– Koetut muutokset työssä, kuormittavuudessa tai mitoituksessa eivät ole tapahtuneet juuri vuodenvaihteessa. Teemme kovasti työtä, jotta pystymme parantamaan työn tekemisen edellytyksiä, hän kertoo.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist toivoo, että hyvinvointialuetta kehitetään pitkäjänteisesti, eikä siihen tule jarrutuksia talouden ongelmien takia.
Merja Forsman
Sopimuksissa vielä puitavaa
Suurimmat ongelmat hyvinvointialueille siirtymisessä liittyvät tiedonkulkuun palvelutuottajien ja hyvinvointialueiden välillä, sopimusten siirtymiseen sekä maksusuoritusten häiriöihin, kertoo taas Hyvinvointiala HALI ry:n kysely.
Lönnqvistin mukaan myös Itä-Uudellamaalla on kamppailtu pääosin samojen haasteiden parissa.
– Pieniä ongelmia on ollut palkan- ja etuuksienmaksuissa, mutta ne ovat vähäisiä muihin hyvinvointialueisiin verrattuna, Lönnqvist kertoo.
– Sopimusten osalta uusinen ja kilpailuttaminen on vielä kesken. Hyvinvointialueelle siirtyi todella paljon ostopalveluja, ja niiden käsittely vei odotettua enemmän resursseja.
Muutos parempaan syntyy pikku hiljaa
Hyvinvointialueiden tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, hillitä kustannuksia sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saaminen.
Lönnqvistin mukaan näihin tavoitteisiin päästään pikkuhiljaa ja yhteistyössä eri tahojen kanssa.
– Tässä tarvitaan kunnan, kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen yhteistyötä. Uskon, että pikkuhiljaa hyvinvointialueiden hyvät puolet tulevat näkyviin ja tilanne paranee, hän kertoo.
Lönnqvist muistuttaa, että erilaisia sote- ja palvelurakenneuudistuksia pohdittiin parinkymmen vuoden ajan, mutta toimeenpanoon varattiin vain 1,5 vuotta.
– Jos jotain tästä pitäisi oppia niin se, että valmisteluihin olisi pitänyt resursoida enemmän, Lönnqvist kertoo. – Nyt toivon, että hyvinvointialuetta kehitetään pitkäjänteisesti, eikä siihen tule jarrutuksia talouden ongelmien takia.
Digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus
Hyvinvointialue tuo tullessaan muutakin kuin kasan haasteita ja uusittavia sopimuksia.
Itä-Uudenmaan asukkaat saavat tulevaisuudessa muun muassa pitkään kaivatun digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen.
– Digiklinikka on uusi palvelukanava muiden rinnalla. Olemme saaneet siihen valtiolta rahoituksen, joten asian edistäminen ei ole muualta pois. Nyt meillä on hyvät resurssit edistää asiaa, Lönnqvist kertoo.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on myös tehty päätös nuorten mielenterveys- ja päihdeyksiköstä.
– Tämä on minusta erityisen ilahduttavaa. Uuden yksikön rekrytoinnit ovat käynnistymässä, mutta toimitilojen remontoinnin vuoksi menee vielä puoli vuotta ennen kuin toiminta pystytään käynnistämään, Lönnqvist kertoo.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella suunnitellaan myös tietojärjestelmien yhtenäistämistä, ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaihtamista.
– Seuraavia askeleita on palvelustrategian luominen. Samalla valmistellaan talouden sopeuttamisohjelmaa. Tänä vuonna on alijäämäinen budjetti, joka pitää vuoden 2025 loppuun mennessä sopeuttaa, Lönnqvist kertoo.
Aika näyttää, miten hyvinvoiva hyvinvointialueestamme rakentuu.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot