Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Pornaisten kunnankirjaston YouTube-kanavalla voi maanantaina 4.1. seurata verkkoluentoa inkeriläisistä maahanmuuttajista 1920-luvulla ja 1940-luvulla.
Arkisto/Marko Wahlström
PORNAINEN, KIRKONKYLÄ Pornaisten kunnankirjaston YouTube-kanavalla lähetetään luento inkeriläisistä paluumuuttajista maanantaina 4.1. kello 17.30–19.
Kanavalla luennoivat valtiotieteiden tohtori Helena Miettinen aiheesta ”Inkeriläisten ensimmäinen aalto 1919–1920” ja valtiotieteiden tohtori, emeritus-rofessori Martti Turtola aiheesta ”Inkeriläisten pelastus 1942–1944. Siirto Suomeen Jussi ja Liisa Tenkun päiväkirjojen valossa”.
»» Luento lähetetään Pornaisten kunnankirjaston YouTube-kanavalla
Inkerinmaa ulottui Karjalankannakselta Rajajokeen
Inkerinmaa on aikoinaan käsittänyt noin 55?000 neliökilometrin suuruisen alueen Virosta Laatokkaan. Inkeri muodosti Suomenlahden etelärantaa kaartavan yli 200 kilometrin pituisen vyöhykkeen ja ulottui Karjalankannaksella Rajajokeen asti.
Aluetta ovat jo ajanlaskumme ensimmäisillä vuosisadoilla asuttaneet vatjalaiset ja myöhemmin karjalaiset, joita nimitettiin venäläisissä kronikoissa sekä karjalaisiksi että isoreiksi.
Vatjalaiset ja inkerikot joutuivat jo 1300-luvulla Novgorodin valtapiiriin ja vuodesta 1478 Moskovan alaisuuteen. Samalla heidät liitettiin myös kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. Kun ortodoksinen jumalanpalvelus tapahtui kirkkoslaaviksi, uskonto vaikutti ajan mittaan suomensukuiseen väestöön venäläistävästi.
Vatjalaisia on tätä nykyä jäljellä kourallinen ja inkerikkoja asuu Länsi-Inkerissä muutamia satoja.
Stalinin vainot alkoivat vuonna 1929
Inkeriläisten hajaannus alkoi jo Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa, kun Suomen ja Viron valtioiden itsenäistyminen synnyttivät samanlaisia ajatuksia myös inkeriläisten keskuudessa.
Keväästä 1918 syksyyn 1919 Inkerissä esiintyi aseellisia kahakoita. Väestöä eniten koettelevat taistelut käytiin Pohjois-Inkerissä vuonna 1919, minkä seurauksena Suomen rajaa lähellä olevista pitäjistä pakeni Suomeen yli 6?000 henkilöä.
Suurimmillaan Inkerinmaalta tulleiden pakolaisen määrä oli vuonna 1920, jolloin heitä oli Suomessa noin 8?200. Stalinin vainojen alettua vuonna 1929 Suomeen tuli 1930-luvulla salatein useita satoja inkerinsuomalaisia, jotka luokiteltiin täällä pakolaisiksi.
Suomeen jääneet inkeriläispakolaiset olivat ulkomaalaisten asemassa, kunnes saivat hakemuksesta kansalaisoikeudet. Vuonna 1943 Suomessa asui 1?672 Suomen kansalaisuutta vailla olevaa inkerinsuomalaista.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot