LO­VII­SA–HEL­SIN­KI–VA­TI­KAA­NI Lo­vii­san en­ti­nen kirk­ko­her­ra ja ro­vas­ti Veli-Mat­ti Hyn­ni­nen on ta­van­nut tä­hän as­ti­sen elä­män­sä ai­ka­na nel­jä ka­to­li­sen kir­kon ylin­tä hen­gel­lis­tä joh­ta­jaa. Paa­vi Fran­cis­kuk­sen hän ta­pa­si vuon­na 2019.

Mil­loin ta­pa­sit paa­vin en­sim­mäi­sen ker­ran?

– En­sim­mäi­sen ker­ran ta­pa­sin paa­vin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vuon­na 1969. Opis­ke­lin Roo­mas­sa pro­fes­so­ri Sep­po A. Tei­no­sen joh­dol­la. Hän oli ol­lut Va­ti­kaa­nin toi­sen kir­kol­lis­ko­kouk­sen eli kon­sii­lin tark­kai­li­ja­na ja luo­nut hy­vät suh­teet Va­ti­kaa­nin hal­lin­toon.

– Tei­no­nen ko­ko­si Hel­sin­gin Yli­o­pis­ton op­pi­lais­taan te­o­lo­gi­jou­kon opis­ke­le­maan Roo­maan. Asuim­me Vil­la Lan­tes­sa. Oh­jel­maan kuu­lui vi­ral­li­nen paa­vi Paa­va­li VI:n vas­taa­not­to Pie­ta­rin kir­kos­sa.

Pro­fes­so­ri an­toi nuo­rel­le Veli-Ma­til­le teh­tä­väk­si kir­joit­taa Paa­va­li VI:n esit­te­ly­teks­tin.

– Paa­vi saa­pui Pie­ta­rin ka­ted­raa­liin kan­to­tuo­lis­sa. Ris­to Can­tell piti de­le­gaa­ti­om­me puo­les­ta pu­heen paa­vil­le la­ti­nak­si. Kät­te­lim­me paa­vin ja tu­tus­tuim­me. En­si­kos­ke­tus jät­ti vah­van eku­mee­ni­sen in­noi­tuk­sen ja voi­ma­vai­ku­tuk­sen.

Rovasti Veli-Matti Hynninen kohtasi paavin ensimmäisen kerran vuonna 1969. – Tästä seurasi, että kun olen vuosikymmenten aikana johtanut lukemattomia seurakunta- tai kuuntelijamatkoja Roomaan, suomalaiselle ryhmälle avautui aina eturivin paikka paavien vastaanotoilla, hän kertoo.

Veli-Matti Hynnisen kuva-arkisto

Mitä ta­pauk­ses­ta jäi his­to­ri­an kir­joi­hin?

– Tämä oli en­sim­mäi­nen ker­ta, jol­loin Va­ti­kaa­ni ot­ti vi­ral­li­ses­ti vas­taan pro­tes­tant­ti­sen de­le­gaa­ti­on. Tätä pi­de­tään kirk­ko­his­to­ri­al­li­se­na kään­tee­nä, jol­loin ka­to­li­nen kirk­ko avau­tui pro­tes­tan­teil­le ja koko maa­il­mal­le.

– Täs­tä seu­ra­si, et­tä kun olen vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na joh­ta­nut lu­ke­mat­to­mia seu­ra­kun­ta- tai Ra­dio Dein kuun­te­li­ja­mat­ko­ja Roo­maan, suo­ma­lai­sel­le ryh­mäl­le avau­tui ai­na etu­ri­vin paik­ka paa­vien vas­taa­no­toil­la. Näin pää­sin kät­te­le­mään paa­ve­ja vuo­ron pe­rään kaik­ki nämä vuo­si­kym­me­net.

Olet sen jäl­keen ta­van­nut kaik­ki paa­vit yh­tä lu­kuu­not­ta­mat­ta. Ker­ro ta­paa­mi­sis­ta.

– Jo­han­nes Paa­va­li I oli paa­vi­na elo–syys­kuus­sa 1978. Hän on ai­nut paa­vi, jota en eh­ti­nyt ta­va­ta. Puo­la­lais­syn­tyi­nen Jo­han­nes Paa­va­li II oli paa­vi­na vuo­si­na 1978–2005; hä­net ta­pa­sin seit­se­män ker­taa ja hän kävi myös Suo­mes­sa Paa­si­ki­vi-Seu­ran vie­raa­na. Sak­sa­lais­syn­tyi­nen Be­ne­dic­tus XVI oli paa­vi­na vuo­si­na 2005–2013. Hän­tä haas­tat­te­lin jo kar­di­naa­li­na ol­les­saan sak­sak­si Ra­dio Dei­hin.

– Kuulumiset ja rukouspyynnöt puolin ja toisin on vaihdettu Keskustelu jatkui ja paavi Franciscus ihasteli juhlastolaani. Hän hypisteli sitä ja taputti lempeästi olkapäätäni läheisyyden vakuudeksi, Veli-Matti Hynninen muistelee kohtaamistaan paavi Franciscuksen kanssa.

Veli-Matti Hynnisen kuva-arkisto

Mil­loin koh­ta­sit toi­se­na pää­si­äis­päi­vä­nä kuol­leen paa­vi Fran­cis­cuk­sen?

– Hä­net ta­pa­sin vii­mek­si vuon­na 2019, jol­loin Fran­cis­cus ot­ti vi­ral­li­ses­ti vas­taan de­le­gaa­ti­om­me, kun tuli täy­teen 50 vuot­ta en­sim­mäi­ses­tä ta­paa­mi­ses­ta. Ar­gen­tii­nas­ta ko­toi­sin ole­va Fran­cis­cus oli en­sim­mäi­nen je­sui­it­ta­paa­vi, joka toi­mi teh­tä­väs­sä vuo­des­ta 2013.

Mil­lai­se­na muis­tat koh­taa­mi­sen?

– Sil­loin kes­kus­te­lin hä­nen kans­saan: kuu­lu­mis­ten li­säk­si hän pyy­si mi­nua ru­koi­le­maan puo­les­taan ja puo­les­ta­ni pyy­sin hä­nel­tä esi­ru­kous­ta. Paa­vi hy­pis­te­li ja si­lit­ti kä­del­lään suo­ma­lais-ug­ri­lais­ta sto­laa­ni, jota pi­dän ai­na pa­pin pu­ku­ni pääl­lä ar­vo­vie­rai­ta koh­da­tes­sa­ni. Het­ki oli juh­lal­li­nen ja pyhä, sa­mal­la tut­ta­val­li­nen, ko­di­kas ja lä­hei­nen, kun vaih­doim­me fa­mi­li­ää­ri­set kuu­lu­mi­set ja hän pyy­si vä­lit­tä­mään ter­vei­set suo­ma­lai­sil­le. Hän koh­te­li mi­nua lä­hei­ses­ti ja lem­pe­äs­ti kuin ver­tais­taan.

Mil­lai­se­na koet paa­vin kirk­ko­kun­tien kan­nal­ta?

– Paa­vit ovat eku­me­ni­an, kirk­ko­jen yk­sey­den, lä­het­ti­läi­tä, rau­han ra­ken­ta­jia, maa­il­man­po­li­tii­kan avain­hen­ki­löi­tä. En­si ke­sän Lo­vii­san Rau­han­foo­ru­mis­sa tee­ma­na on ”Us­kon­not maa­il­man po­li­tii­kas­sa. Rau­ha kuu­luu kai­kil­le.”

– Paa­vit ja kirk­ko, niin idän or­to­dok­si­nen kuin län­nen ka­to­li­nen kirk­ko, jon­ka osa pro­tes­tant­ti­nen ja lu­te­ri­lai­nen kirk­kom­me on, ovat maa­il­man yk­sey­den ja rau­han ra­ken­ta­jia.

Paa­vi Fran­cis­cus (1936–2025) va­lit­tiin en­sim­mäi­se­nä ete­lä­a­me­rik­ka­lai­se­na teh­tä­vään. Mitä ar­ve­let, tu­lee­ko hä­nen seu­raa­jan­sa myös Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­ta?

– En ih­met­te­le, jos seu­raa­va paa­vi edus­tai­si Eu­roo­pan ul­ko­puo­lis­ta maa­il­maa. Fran­cis­cus oli so­si­aa­li­nen, roh­ke­as­ti em­paat­ti­nen per­soo­na, sen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ja lä­hei­ses­ti koin hä­nen lä­hel­lään.

Mil­lai­se­na näet ka­to­li­sen kir­kon mer­ki­tyk­sen maa­il­mas­sa?

– Kir­kol­la on yhä tär­ke­äm­pi, kas­va­va mer­ki­tys tu­le­vai­suu­den ja rau­han ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Mitä ky­syi­sit it­sel­tä­si?

– Mi­ten muis­tit paa­vi Fran­cis­kus­ta? Kun tä­nään (maa­nan­tai­na) kii­ri tie­to hä­nen kuo­le­mas­taan kir­ja­sin Fa­ce­book-si­vul­le­ni: ”Vii­mei­nen koh­taa­mi­sem­me ajal­li­suu­des­sa, seu­raa­va ajat­to­muu­des­sa. Kii­tos pyhä isä ru­kou­syh­tey­des­tä.”

FAK­TA
Veli-Mat­ti Hyn­ni­nen
» Syn­ty­nyt Enon­kos­kel­la vuon­na 1944.
» Työs­ken­nel­lyt pap­pi­na vuo­des­ta 1972 Hel­sin­gin Ku­lo­saa­res­sa ja Kal­li­os­sa sekä Lo­vii­sas­sa. Toi­mi Lo­vii­san suo­ma­lai­sen seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra­na vuo­si­na 1980–2012.
» Per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so, ham­mas­lää­kä­ri Ca­mil­la Hyn­ni­nen sekä po­jat Mat­ti ja Ant­ti.
» Har­ras­tuk­se­na kir­jat, kir­joit­ta­mi­nen, kan­sain­vä­li­set yh­tey­det, ri­ta­ri­kun­ta­työ ja avan­tou­in­ti.