Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Lavalla ovat näyttelijät Pinja Hahtola (vas.) ja Eero Enqvist sekä säveltäjä–muusikko Petra Lampinen.
PORVOO, KERKKOO Runot tihkuvat suoraa seksiä porvoolaisen tilausravintola Vanhan Navetan teatteri-illassa Kalevalan päivänä keskiviikkona 28.2.
Kokous- ja juhlatilana toimivassa vanhassa navetassa on tarjolla suomalaisen kulttuurin päivänä esitys, jossa puhutaan lemmestä, halusta ja puutteesta suoraan ja kaunistelematta – kuten esi-isämme ja kantaäitimme aikoinaan puhuivat.
Tupa ryskyi, parret paukkui – Suomen kansan rivot runot -niminen esitys alkaa kello 19.30. Ennen esitystä on mahdollista nauttia huikopalaa.
Asialla ovat näyttelijät Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja säveltäjä–muusikko Petra Lampinen ovat koonneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) vanhoista arkistoista löytyneistä seksuaalisista runoista oivaltavan ja punat poskille kohottavan esityksen.
Ääneen pääsevät niin Kalevalasta tutut hahmot kuin vallattomat sukuelimetkin. Elias Lönnrotin ja lukuisten aikalaistensa runonkeruumatkoilla haavin tarttui myös aimo kasa materiaalia, joka piilotettiin epäsiveellisyytensä vuoksi SKS:n arkistojen kätköihin.
Tupa ryskyi, parret paukkui – Suomen kansan rivot runot on julkaistu myös WSOY:n kustantamana kirjana.
WSOY
Tupa ryskyi -kiertue ympäri Suomea
Esitys juhlistaa sopivan räväkällä tavalla yli 180-vuotiasta Kanteletarta ja 185-vuotiasta Kalevalaa sekä monipuolistaa kuvaamme kansanrunoudesta, niin kuin Suomen kansan seksuaalisuudestakin.
Enqvist, Hahtola ja Lampinen ovat koonneet myös samannimisen kirjan, jonka WSOY julkaisi vuonna 2015. Samana vuonna Kalevalan 180-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Linnan jatkoilla he esittivät harvemmin kuultua kalevalaista kansanperinnettä.
Kolmikon Tupa ryskyi -esitys on nähty useissa helsinkiläisissä teattereissa ja kiertueella ympäri Suomea. Esitys on tunnin mittainen ja keveällä otteella tutkailee suomalaisen kansallisrunouden unohdettuja säkeitä.
Työryhmä palkittiin Turun kirjamessuilla vuonna 2015 Elsa Heporauta -palkinnolla Vuoden Kalevalaisesta teosta.
Sieppari ruispellossa -teos yleisti vittu-sanan
Tänä päivänä törkysanoiksi miellettyjen vittu ja kulli etymologia (alkuperä) ulottuu kauas historiaan.
Kulli on alunperin virolainen sana tarkoittaen penistä ja lintua. Sitä on käytetty myös silloin, kun on puhuttu tyrästä, esimerkiksi napatyrä on ollut suolikulli.
Vittu-sanaa on käytetty alunperin siunauksiin ja kirouksiin. Yhdysvaltalaisen kirjailija J.D. Salingerin (1919–2010) kirjoittaman Sieppari ruispellolla -teoksen 1960-luvulla syntyneen Pentti Saarikosken (1937–1983) suomennoksen myötä sana yleistyi.
Terska puolestaan tarkoitti alunperin tylsistynyttä työkalua, kuten puukkoa.
Esimerkkejä rivoista runoista:
"Ei ole pillu pahoista tehty, eikä aivan arvosista,
Tehty kuusta, tehty voista, silkasta sian lihasta,
Emäreikä enkelistä, kieli Kiesuksen lihasta."
ELIAS LÖNNROT 1828
"Hei kyrpä, heräjä kyrpä
Nouse nokko, seiso seipo,
mamman makkara ylene,
jos et nouse, niin mie noijun,
jos et kiihy, niin mie kirruun.
Linnat liikkuu, järvet läikky
tule jo kyrpäjen kuningas.
KITEE TAI ILOMANTSI
ELIAS LÖNNROT 1828
"Kyrväll’ on kymmenen nimeä:
yks on nilkki, toin nalkki,
kolmas on koinu neuo,
neljäs neien turva,
viides vitun vasara,
kuudes kullan nuppu,
seihtemäs seisottaja,
kaheksas on kannattaja,
yheksäs on yllyttäjä,
ite kyrpä on kymmenes,
lerskapää pääpunanen.
Sihen liiat liitetään."
Juuka
Elias Lönnrot 1838
FAKTA
Lyhyt oppimäärä: rivous–suomi–rivous-sanakirja:
» rinta/penis/nänni: tiiti
» penis: jortti, punapää, kalu, kyrvin, kultainen orava, mamman makkara
» vagina: koinin, jortinsoppi, peräjortti, räkäreikä, räpälesuu
» rakastella: koinata, hässiä, sökäistä, serttää
» takapuoli: puo (tarkoittanut ennen myös vaginaa), karvalampi
» naistenmies: koinuri, koinoneuvos, vittuharava
Lähde: Yle
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot