Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvituskuva.
Arkisto/Mika Laine
Porvoon päätöksentekoelimissä keskustellaan tänä syksynä asiasta, joka saa monen kaupungin asukkaan kulmakarvat kohoamaan: hulevesimaksu.
Kaupunki on viime vuosikymmenten aikana tiivistynyt, asfaltin ja betonin levitessä yhä laajemmalle. Ilmastonmuutoksen myötä myös rankkasateiden ennustetaan lisääntyvän. Ne piiskaavat katuja ja täyttävät viemärit, pannen hulevesijärjestelmät koetukselle. Tulvavedet aiheuttavat pahimmillaan tuhoa ja taloudellisia menetyksiä sekä julkisille että yksityisille kiinteistöille.
On selvää, että hulevesien hallinta on tärkeämpää kuin koskaan.
Hulevesijärjestelmien rakentaminen ja huolto maksavat paljon. Yhtenä talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelman toimenpiteenä on esitetty hulevesimaksun käyttöönottamista, joka tarkoittaa lyhyesti sitä, että siirretään hulevesien johtamisesta ja verkoston ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ongelman aiheuttajan maksettaviksi.
Kaupungin esittämä ratkaisu on yksinkertainen, mutta maksun määräytymisperiaate kyseenalainen, koska siitä puuttuu ohjaavuus. Hulevesimaksun suuruus perustuu vain kiinteistön tyyppiin ja tontin kokoon, eikä ota huomioon sitä, miten hyvin kiinteistönomistaja on itse hoitanut hulevesiensä käsittelyn.
Kuvittele kahta omakotitaloa vierekkäin. Toisen piha oli vehreä paratiisi, täynnä kasvillisuutta, imeytyskenttiä ja vesisäiliöitä, jotka pitivät huolen siitä, ettei pisaraakaan vettä tarvitse ohjata kaupungin verkostoon. Toinen taas on asfalttiviidakko, jossa sadevesi virtaa vapaasti kadulle, rasittaen viemäreitä ja järjestelmää. Silti nämä kaksi kiinteistönomistajaa maksavat saman summan hulevesimaksua. Ei kuulosta kovin reilulta.
Pitäisikö maksuissa huomioida kiinteistönomistajan oma panostus hulevesien hallintaan? Eikö kaupungin pitäisi palkita niitä, jotka pitävät huolen omista vesistään, ja antaa lisälasku niille, jotka jättävät vedenkäsittelyn kaupungin huoleksi. Maksulla tulisi olla selkeä ohjausvaikutus – sen pitäisi kannustaa ihmisiä suunnittelemaan tonttinsa niin, että sadevesi imeytyisi maahan tai haihtuisi ilmaan, eikä rasittaisi yhteistä verkostoa.
On hyvä, että kaupunki valmistautuu tuleviin sateisiin, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää ohjata rakentamista myös vesihuollon kannalta oikeaan suuntaan. Määrittelemällä hulevesimaksu kiinteistön vedensidontakyvyn mukaan, saataisiin maksusta oikeudenmukaisempi. Mitä enemmän valutat, sitä enemmän maksat.
MIKA VARPIO,
MAISEMA-ARKKITEHTI,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot