Por­voon pää­tök­sen­te­ko­e­li­mis­sä kes­kus­tel­laan tänä syk­sy­nä asi­as­ta, joka saa mo­nen kau­pun­gin asuk­kaan kul­ma­kar­vat ko­ho­a­maan: hu­le­ve­si­mak­su.

Kau­pun­ki on vii­me vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na tii­vis­ty­nyt, as­fal­tin ja be­to­nin le­vi­tes­sä yhä laa­jem­mal­le. Il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä myös rank­ka­sa­tei­den en­nus­te­taan li­sään­ty­vän. Ne piis­kaa­vat ka­tu­ja ja täyt­tä­vät vie­mä­rit, pan­nen hu­le­ve­si­jär­jes­tel­mät ko­e­tuk­sel­le. Tul­va­ve­det ai­heut­ta­vat pa­him­mil­laan tu­hoa ja ta­lou­del­li­sia me­ne­tyk­siä sekä jul­ki­sil­le et­tä yk­si­tyi­sil­le kiin­teis­töil­le.

On sel­vää, et­tä hu­le­ve­sien hal­lin­ta on tär­ke­äm­pää kuin kos­kaan.

Hu­le­ve­si­jär­jes­tel­mien ra­ken­ta­mi­nen ja huol­to mak­sa­vat pal­jon. Yh­te­nä ta­lou­den tuot­ta­vuus- ja ta­sa­pai­no-oh­jel­man toi­men­pi­tee­nä on esi­tet­ty hu­le­ve­si­mak­sun käyt­töö­not­ta­mis­ta, joka tar­koit­taa ly­hy­es­ti sitä, et­tä siir­re­tään hu­le­ve­sien joh­ta­mi­ses­ta ja ver­kos­ton yl­lä­pi­dos­ta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set on­gel­man ai­heut­ta­jan mak­set­ta­vik­si.

Kau­pun­gin esit­tä­mä rat­kai­su on yk­sin­ker­tai­nen, mut­ta mak­sun mää­räy­ty­mis­pe­ri­aa­te ky­see­na­lai­nen, kos­ka sii­tä puut­tuu oh­jaa­vuus. Hu­le­ve­si­mak­sun suu­ruus pe­rus­tuu vain kiin­teis­tön tyyp­piin ja ton­tin ko­koon, ei­kä ota huo­mi­oon sitä, mi­ten hy­vin kiin­teis­tö­no­mis­ta­ja on it­se hoi­ta­nut hu­le­ve­sien­sä kä­sit­te­lyn.

Ku­vit­te­le kah­ta oma­ko­ti­ta­loa vie­rek­käin. Toi­sen piha oli veh­reä pa­ra­tii­si, täyn­nä kas­vil­li­suut­ta, imey­tys­kent­tiä ja ve­si­säi­li­öi­tä, jot­ka pi­ti­vät huo­len sii­tä, et­tei pi­sa­raa­kaan vet­tä tar­vit­se oh­ja­ta kau­pun­gin ver­kos­toon. Toi­nen taas on as­falt­ti­vii­dak­ko, jos­sa sa­de­ve­si vir­taa va­paas­ti ka­dul­le, ra­sit­ta­en vie­mä­rei­tä ja jär­jes­tel­mää. Sil­ti nämä kak­si kiin­teis­tö­no­mis­ta­jaa mak­sa­vat sa­man sum­man hu­le­ve­si­mak­sua. Ei kuu­los­ta ko­vin rei­lul­ta.

Pi­täi­si­kö mak­suis­sa huo­mi­oi­da kiin­teis­tö­no­mis­ta­jan oma pa­nos­tus hu­le­ve­sien hal­lin­taan? Ei­kö kau­pun­gin pi­täi­si pal­ki­ta nii­tä, jot­ka pi­tä­vät huo­len omis­ta ve­sis­tään, ja an­taa li­sä­las­ku niil­le, jot­ka jät­tä­vät ve­den­kä­sit­te­lyn kau­pun­gin huo­lek­si. Mak­sul­la tu­li­si ol­la sel­keä oh­jaus­vai­ku­tus – sen pi­täi­si kan­nus­taa ih­mi­siä suun­nit­te­le­maan tont­tin­sa niin, et­tä sa­de­ve­si imey­tyi­si maa­han tai haih­tui­si il­maan, ei­kä ra­sit­tai­si yh­teis­tä ver­kos­toa.

On hyvä, et­tä kau­pun­ki val­mis­tau­tuu tu­le­viin sa­tei­siin, mut­ta oli­si en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää oh­ja­ta ra­ken­ta­mis­ta myös ve­si­huol­lon kan­nal­ta oi­ke­aan suun­taan. Mää­rit­te­le­mäl­lä hu­le­ve­si­mak­su kiin­teis­tön ve­den­si­don­ta­ky­vyn mu­kaan, saa­tai­siin mak­sus­ta oi­keu­den­mu­kai­sem­pi. Mitä enem­män va­lu­tat, sitä enem­män mak­sat.

MIKA VAR­PIO,
MAI­SE­MA-ARK­KI­TEH­TI,
POR­VOO