Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvituskuva.
Kalle Hyttinen
Jopa kauppareissulla joku kyläläinen saattaa vetäistä hihasta ja ihmetellä, että "mitä te siellä valtuustossa oikein ajattelette kaupungin kehittämisestä".
Kysymys on hyvä. Porvoolla nimittäin on erinomainen imago matkailun kannalta, mutta se ei riitä. Porvoon pitäisi olla myös houkutteleva asuinpaikkana. Jotta Porvoo selviää tulevaisuudessa, pitää kaupungista tulla sellainen fiilis, että tänne haluaa rakentaa unelmiensa kodin.
Tällä saralla kilpailu on kovaa ja riskinä on se, että pääkaupungin muut lähikunnat vievät voiton. Tulevien porvoolaisten muuttokuormat jäävät helposti Sipoon puolelle tai Pornaisiin.
Luvut puhuvat puolestaan: Porvoo ei ole kymmeneen vuoteen onnistunut saavuttamaan kasvutavoitteitaan eli saada aikaan yhden prosentin kasvu.
Porvoolla on monta vetovoimatekijää, joita pitää vain osata hyödyntää. Meillä on keskustan kerrostalot, lähiöiden rivarit ja kylien tilavat tontin sekä upeat saaristokylät.
Nyt meidän pitää päättää haluammeko antaa kaupungin näivettyä vai kehittää laajaa ja houkuttelevaa kaupunkia, johon väki haluaa rakentaa unelmansa.
Tässä keskeinen rooli on niin kaavoituksella ja kunnallistekniikan nopealla toiminnalla sekä osuvalla markkinoinnilla. Myös tonttien myynti pitää saada reippaasti käyntiin.
Kylien kehittämisessä keskiössä tulisi olla kylärakenneohjelma. Se on valtuuston hyväksymä ja sitä tulisi noudattaa. Ihmiset, jotka harkitsevat Porvoon kauniisiin kyliin muuttamista pitävät tärkeänä sitä, että tarjolla ovat lapsiperheiden kannalta keskeiset palvelut etunenässä koulut ja päiväkodit.
Porvoon kylien tonttikauppa pitää saada vauhtiin. Sitä kautta saamme lisää elinvoimaa kyliin. Ajatellaan, että yhdestä kylästä saataisiin myytyä 20 tonttia. Jos niihin muuttaa tavanomainen lapsiperhe, jossa on kaksi lasta niin se tuo alueen kouluun 40 uutta oppilasta ja 40 uutta veronmaksajaa. Myös tonttien myynti tuo rahaa kaupungin kirstuun.
Kyläasumisessa oleellista on, että kylältä löytyvät palvelut ja niiden saatavuus on hyvin ennakoitavissa. Sen vuoksi ei ole kohtuullista, että pohdimme kyläkoulujen jatkoa vuosittain ja roikotamme niiden kohtaloa löysässä hirressä.
Kukaan ei halua muuttaa epävarmuuden keskelle. Sen vuoksi kylien asukkaille on voitava kertoa, millaisen pitkän aikavälin suunnitelman mukaan kyliä kehitetään vai haluammeko ajaa ne tahallaan alas.
Esimerkkejä löytyy vaikka muualta Suomesta. Esimerkiksi Kustavin kunta houkuttelee uusia asukkaita tonteilla, joita saa jopa 500 eurolla, Arvokkaat merenrantatontit voivat puolestaan maksaa jopa 100 000 - 200 000 euroa. Alueella on paljon kesäasukkaita ja heitä houkutellaan nyt pysyviksi asukkaiksi.
Porvoossakin on kohteita, joissa voitaisiin käyttää tonteista hyvinkin korkeata hintaa. Kylien hintataso pitää olla suurimmalta osaltaan edullista, jotta ne ovat lapsiperheille saavutettavissa.
Omakotitalon rakentajien tulotasolla maksetaan jo paljon veroja kaupungille.
Myös koulujen oppilasottoalueita pitää muuttaa ja kehittää. Eri kieliryhmiä voi toimia samoissa tiloissa ja miksipä ei voisi kokeilla yhteisiä liikuntatunteja. Myös päiväkodit voidaan saada samoin tiloihin. Hinthaara on tässä hyvä esimerkki.
Askelmerkit ovat selvät. Nyt päättäjien ja virkakunnan on vain laitettava uusi vaihde silmään ja tartuttava Porvoon kehittämiseen.
SIRPA HANSKA
VALTUUTETTU (VIRH., SIT.)
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot