Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Terve viha pitää rakentavasti päästää esille. Vihassa on positiivinen hyvä voima, kunhan sitä ei käytä väärin huutamalla kenelle tahansa, Taina Koskimäki sanoo.
Marko Wahlström
LOVIISA, KESKUSTA Suomea kohtasi syvä lama 1990-luvun alussa. Jorvin sairaalan ensiavussa työskennellyt sairaankuljettaja Taina Koskimäki joutui silloin työttömäksi.
– Meillä on aina mitattu ihmisen arvoa työn kautta.
Koskimäkeäkin tilanne hävetti suunnattomasti.
– Meni varmasti pari päivää ennen kuin uskalsin soittaa omille vanhemmilleni ja kertoa olevani työtön, hän muistelee.
"Talvet terapoin ja opiskelin Intiassa"
Koskimäki voimaantui osallistuessaan kehoterapian (rebalancing) työpajaan Vantaalla.
– Se oli vaikuttava kokemus. Siinä heräsi sellaisia tunteita, joita en ole itsessäni aikaisemmin kohdannut.
Tunne oli käänteentekevä naisen elämässä.
– Olin monena talvena terapoimassa itseäni ja opiskelemassa uutta Intian Punessa sijaitsevassa kansainvälisessä meditaatiokeskuksessa.
"Olen kasvanut alkoholistiperheessä"
Koskimäki pääsi Intian-matkoillaan kiinni omiin tunnelukkoihin.
– Olen kasvanut alkoholistiperheessä, jonka sen yksi jäsen (isä) oli hyvin vihainen, ja aina humalassa hänen itsekontrolli hävisi täysin.
Koskimäki muistaa kuinka huuto ja raivo – henkinen kurittaminen – pelottivat pientä lasta.
– Menin koko ajan pitkin nurkkia ja seiniä peläten, mitä seuraavaksi tapahtuu ja uskallanko sanoa mitään. Olin jatkuvasti antennit pystyssä ja tunteet patoutuivat sisälleni.
Hänet valtasi vuosikausiksi tunnottomuuden tila, jossa mikään ei tuntunut enää miltään.
– Olin rakentanut ympärilleni korkean suojamuurin. Minusta tuntui siltä, että oli ihan sama, mitä tapahtuu.
– Kaikki lähti siitä, kun itse voin huonosti ja sain apua kehollisten harjoitteiden avulla. Koin tärkeäksi, että pystyin tuomaan omat tunteeni ulos. Kun huomasin, että ne olivat vain tunteita, eikä niihin kuole, halusin sitten alkaa tehdä innostavia kursseja muille, loviisalainen Taina Koskimäki kertoo.
Marko Wahlström
"Sain näin purettua suojamuurini"
Haastattelussa uuden kotikaupunkinsa suositussa kahvilassa hän sanoo olevansa kiitollinen siitä, että löysi kehonsa kautta uuden tavan käyttää omaa ääntä ja hengitystä.
– Sain näin purettua suojamuurini ja löydettyä itseni. Tunteeseen ei voi mennä, jos ei ole turvallista olla.
Hänen omat vanhempansa eivät reflektoineet pikku-Tainan tunteisiin.
– Tuntuu ihanalta, kun nykyään lapsille osataan sanoa, että olet noin vihainen ja voit myös sitä olla. Se on ihan ok, kunhan ei satuta ketään.
Suomessa nähtävillä ylisukupolvista vihaa
Keskityttyään 1990-luvulla omaan terapiatyöskentelyyn australialaisten ja yhdysvaltalaisten kouluttajien opastuksella, hän kehitti ajatusta ryhtyä jakamaan oppeja eteenpäin.
– Koin omasta tarpeestani luoda hyvinvointia myös muille.
Koskimäen mukaan Suomessa on aika paljon nähtävillä sellaista ylisukupolvista patoutunutta vihaa ja kiukkua, jonka juuret ovat syvällä yhteiskunnassamme.
– Me olemme olleet toisen maan vallan alla, jolloin ihmiskunta on joutunut nöyristelemään ja tekemään itsestään pieneen, jolloin emme ole uskaltaneet kyseenalaistaa vallitsevia metodeja. Se vaikuttaa edelleen ja tulee nyt vasta ulos. Nykypolvi on todellinen terapiasukupolvi, Koskimäki luonnehtii.
Toisaalta hän uskoo, että suomalainen sisu on kummunnut siitä, että olemme olleet kahden maan välissä.
– Suomalaisten hartioilla turhaan paljon tukahdutettua vihaa, vaikkei omassa perheessä ole vihaa. Viha on kuitenkin vain yksi tunne, johon kukaan ei kuole. Vihan pitäisi antaa tulla ulos, ja pitäisi osata sanoa, jos joku asia ärsyttää.
– Vihan tunteen takana on aina jokin tarve: tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi, selkeyden tarve ja ymmärretyksi tulemisen tarve. Siinä ei ole mitään pahaa, jos on vihainen, Taina Koskimäki sanoo.
Marko Wahlström
"Vihaisten ihmisten taustalla on usein katkeruutta"
Koskimäki on pitänyt vihakursseja Helsingissä, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Hyvinkäällä. Hän ottaa yhdelle kurssille enintään kymmenen ihmistä.
– Kurssi on hyvin toiminnallinen ja kokemuksellinen pitäen sisällään myös teoriaa ja hermostoa rauhoittavia liikkeitä.
Hyvin usein ihmiset kokevat vihan kielteisenä.
– Viha ei ole negatiivinen tai positiivinen, vaan meidän äärimmäisen tärkeä perustunne. Toki voi sanoa, että se on joskus hyvin epämiellyttävä tunne. Ilman vihaa emme olisi täällä elossa.
Koska viha on hyvin traumaattinen tunne, Koskimäki pitää myös lempeän vihan kursseja, joissa ei huudeta tai tehdä mitään yllättäviä asioita.
– Vihaisten ihmisten taustalla on usein katkeruutta. He saattavat jäädä yksin, sillä kukaan ei halua olla sellaisen ihmisen kanssa tekemisissä, joka on jatkuvasti vihainen.
– Tervettä vihaa on se, että omistetaan tunne, eikä lähdetä syyttelemään toista. Viha on mielenkiintoinen tunne, joka aiheuttaa ihmisessä erilaisia reaktioita, kuten leukapielet kiristyvät, kulmat menevät kurttuun, hengitys tihenee ja adrenaliini alkaa nousta.
"Kuolemakursseilla ilman uskonnollista viitekehystä"
Koskimäki järjestää myös miniretriittejä, kuten kuolematyöpajan.
– Ammattini kautta koen tosi paljon, että ohitetaan ihminen, joka haluaisi puhua omasta kuolemastaan. Koen, että on tärkeää puhua kuolemaan liittyvistä asioista ja peloista, Koskimäki sanoo.
Porvoossa ollaan kuoleman äärellä Villa Valossa lauantaina 13.4.
– Kuolemakursseilla on mahdollisuus puhua ilman uskonnollista viitekehystä. Päivän miniretriitillä pysähdytään hetkeksi, käydään luovalla tavalla läpi omaa elämää ja osoitetaan kiitollisuutta olemiselle, Koskimäki jatkaa.
Loviisalaisen palettiin kuuluu myös liikemeditaatio.
Keho muistaa asioita, jotka on joutunut unohtamaan
Suomalainen aivotutkija, psykologi ja filosofian tohtori Lauri Nummenmaa on tutkinut tunteita ja niiden vaikutusta kehossamme.
– Tunteet ovat olemassa sekä mielessämme että kehossamme koko ajan, kokemusasiantuntijana työskentelevä Koskimäki sanoo.
Kun hän teki kehoterapiahoitoja, monille ihmisille alkoi tulla mieleen kummallisia muistoja käsittelyn aikana.
– Keho muistaa asioita, jotka itse ehkä on joutunut unohtamaan.
Monet lääkärit ovat todenneet, että tunteidensa tukahduttaminen voi aiheuttaa esimerkiksi sydänsairauksia.
– Puhumattakaan, jos joutuu jännittämään hartioita ja niskaa.
FAKTA
Taina Koskimäki
» Syntynyt Kuopiossa 1960-luvulla. Muutti Helsingistä Loviisan Eteläharjulle puolitoista kuukautta sitten.
» Työskenteli Espoon Jorvin sairaalan ensiavussa lääkintävahtimestari–sairaankuljettajana 1990-luvun alussa.
» Perusti nykyisen yrityksensä vuonna 2019. Ensimmäisellä yrityksellään teki vaihtoehtohoitoja ja kotihoidon keikkoja alihankkijana. On liittynyt Loviisan Yrittäjät ry;n jäseneksi.
» Harrastaa vapaa-ajallaan avantouintia, luonnossa liikkumista sekä keskusteluita ystävien ja sukulaisten kanssa Zoom-etäyhteydellä.
» Asuu tällä hetkellä yksin.
Hoitoalalla jo 30 vuoden ajan toiminut Taina Koskimäki otti itselleen tilaa hengittää, muutti Loviisaan ja järjestää muun muassa vihakursseja.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot