Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Migreeni on työ- ja toimintakykyä heikentävä sairaus.
depositphotos.com
ITÄ-UUSIMAA Migreeni on viheliäinen sairaus. Sen puhkeamista, saati kohtausten määrää tai kestoa ei voi ennustaa. Kipu voi olla vähäistä tai kovaa ja kohtaukset voivat ajan myötä loppua kokonaan, mutta migreeni voi myös kroonistua.
Suomen Migreeniyhdistys ry:n kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari sanoo, että migreenistä ei vielä tänäkään päivänä tiedetä kaikkea, mutta tieto lisääntyy koko ajan.
– Esimerkiksi viime vuosina on tullut uusia biologisia estolääkkeitä.
Yleinen sairaus
Arviolta 700?000 suomalaista sairastaa migreeniä ja migreeni koskettaa jopa joka viidettä suomalaista jossain vaiheessa elämää. 15 prosenttia migreeneistä on aurallisia.
– Migreeni on merkittävä työ- ja toimintakykyä haittaava neurologinen sairaus. Varsinkin työikäisillä naisilla migreeni on merkittävin työkykyä haittaava sairaus.
Kohtauksien muoto vaihtelee ja jokainen migreeni on omanlaisensa. Migreeni voi olla aurallinen eli se aiheuttaa tavallisimmin näköhäiriöitä; migreenikipu voi olla kohtalaista tai kovaa ja jyskyttävää tai jopa lamaannuttavaa, muutamassa tunnissa ohimenevää tai useita päiviä kestävää. Kohtaus voi olla myös kivuton tai aiheuttaa esimerkiksi puheen tuoton häiriöitä, pahoinvointia ja oksentamista.
Migreeni aktivoituu usein nuorilla aikuisilla, mutta se voi alkaa missä iässä tahansa. Migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä. Suurin laukaisija on stressi ja joillain hormonaaliset muutokset laukaisevat migreenin.
– Teimme yhdistyksessä kyselyn migreenistä ja koronasta. Osalla kohtaukset ovat jopa helpottaneet etätyön myötä, kun työaika ja päivärytmi on ollut joustavampaa. Mutta sitten taas osalle tämä aika on ollut haastavaa, koska näyttöpäätetyöskentely on lisääntynyt huomattavasti ja kotona saattaa olla ergonomisia haasteita.
Suomen Migreeniyhdistys ry:n kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari sanoo, että arviolta 700 000 suomalaista sairastaa migreeniä.
Kotialbumi
Monia syitä
Kohtauksen voi laukaista esimerkiksi stressi, hormonitoiminta, valot, hajut, säänvaihtelu, säännöllisestä ruokarytmistä poikkeaminen, alkoholi ja ruoka-aineet. Myös uni vaikuttaa, liiallinen tai liian vähäinen unenmäärä voi johtaa kohtaukseen.
– Joskus on todella hankala sanoa, mikä on kohtauksen aiheuttaja. Mutta ajan myötä tulee oman migreeninsä asiantuntijaksi.
Kohtauksen ennakko-oireita voi tulla jo päivää aikaisemmin, mutta kohtaus voi tulla ilman ennakkovaroitusta.
– Ennakko-oire voi olla mielialanvaihtelua, väsymystä tai kognitiivisia muutoksia.
Kohtaukset eivät ole välttämättä keskenään samankaltaisia, mutta Migreeniyhdistys kehottaa oireiden muututtua tai uusien oireiden ilmaannuttua kääntymään aina lääkärin puoleen.
Kohtauksen jälkeen menee usein tovi jos toinenkin toipumiseen ja jälkihoito onkin tärkeää.
– Kohtauksen jälkeen pitäisi malttaa levätä ja olla itsellensä paras ystävä ja pitää huolta itsestään. Jos vain pystyy, niin muistaa syödä ja juoda. Rentoutumisharjoitukset ja mindfullness voivat olla myös avuksi, mutta lepo on tärkeintä, Viitasaari sanoo.
Vertaistukea tarjolla
Vaikka kaikkia mekanismeja ei vielä tunnetakaan, 700?000 migreeniä sairastavaa suomalaista takaa sen, että vertaistukea on saatavilla.
– Verkossa toimii migreeni-chatteja eri teemoilla, sitten löytyy kivun- ja stressinhallintakursseja ja Facebookissa on vertaisryhmiä.
– Yhdistyksen tämän vuoden teemana ovat lapset ja nuoret, ja nuorille onkin aukeamassa oma etäryhmä Discord-palvelimeen.
Viitasaari sanoo, että vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
– Jos joku haluaisi lähteä vetämään vertaistukiryhmää itäiselle Uudellemaalle, kannattaa olla yhteydessä meidän vapaaehtoistoiminnasta vastaaviin.
Lisätietoja migreenistä
www.facebook.com/migreeniyhdistys
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot