Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
– Toivomme, että telakka-alueesta ja vierasvenesatamasta syntyisi kokonaisuus, jotka tukevat toisiaan.Unelmana olisi kehittää toimintaa kestävän kehityksen periaattein, Wilenius Båtvarv ry:n puheenjohtaja Marikki Hakola ja Hamarin Purjehtijat ry:n kommodori Adele Kotsalo (istumassa) sanovat.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA Sata vuotta sitten Porvoon jokivarsi oli täynnä veneveistämöitä. Niistä on jäljellä enää 90-vuotias Wileniuksen telakka, jonka klassikkovenetuotanto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen.
–?Telakan toiminta on jatkunut yhtäjakoisesti koko historiansa ajan. Tällainen kulttuurihistoriallinen aarre pitää säilyttää, Wilenius Båtvarv ry:n puheenjohtaja Marikki Hakola sanoo.
Yhdistys on pyörittänyt puuvenetelakkaa nyt kolme vuotta. Porvoon kaupunki omistaa telakan alkuperäiset rakennukset ja maaperän.
–?Nykyinen vuokrasopimus on voimassa ensi kesäkuun loppuun.
Wileniuksen telakka toimii paikallisten puuveneharrastajien yhteisöllisenä huolto- ja korjaustelakkana osana kansallista kaupunkipuistoa Porvoonjoen varrella.
Marko Wahlström
Halleissa talvehtii yli 20 moottori- ja purjevenettä
Käytännössä telakka toimii niin, että veneiden omistajat huoltavat ja kunnostavat itse veneitään.
–?Veneiden vesillelaskut ja vedestä nostot tehdään aina vähintään kolme venettä yhdessä. Telakalla ei ole henkilökuntaa. Veneen omistajat ostavat tarvitsemansa palvelun venepuusepiltä, Hakola kertoo telekan nykytoiminnasta.
Puheenjohtaja kuvailee luotsaamansa yhdistyksen toimintaa symnbioottiseksi yhteisöksi.
–?Toiminnan rakenne on verkostomallinen. Moottori- ja purjevenehalleissa talvehtii yli 20 puuvenettä.
Yhdistys toivoo, että nyt löytyisi vierasvenesatamayrittäjä
Porvoon kaupunki on julistanut uuden tarjouskilpailun sekä Länsirannalle siirtyvän vierasvenesataman että puuvenetelakan hoitamisesta.
–?Yhdistyksemme tietenkin jälleen osallistuu tarjouskilpailuun. Haluamme jatkaa toimintaa, sillä täällä on yli 100-vuotiaita paatteja, Marikki Hakola sanoo.
Yhdistys toivoo, että nyt löytyisi myös vierasvenesatamayrittäjä.
–?Porvoo matkailukaupunkina ansaitsisi uuden ja tyylikkään vierasvenesataman, Hakola jatkaa.
Vierasvenesatama sijoittuisi Wileniuksen telakan moottorivenehallin eteläpuolelle.
–?Länsirannan osayleiskaavassa tienvarressa on myös varaus uudisrakennukselle, Hakola sanoo.
Puheenjohtaja näkisi mielellään telakka-alueen Ahvenanmaan Maarianhaminan Sjökvarteretin (Merikortteli) kaltaisena käyntikohteena Porvoossa.
Yhdistykseen kuuluu 40–50 jäsentä
Wilenius Båtvarv -yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 40–50 jäsentä.
–?Yhdessä veneessä saattaa olla useita yksittäisiä omistajia, Marikki Hakola kertoo.
Vuosi sitten telakka-alueen hallit maalattiin talkoilla.
–?Silloin tänne tuli mukaan sellaisiakin ihmisiä,joilla ei ole täällä enää venettä, Hakola iloitsee.
Puheenjohtaja on purjehtinut Itämeren altaalla jo 38 vuotta – ja aina puuveneellä.
–?Olen aina ollut matkapurjehtija, enkä ole kisaillut lainkaan. Meillä on ollut aina sellainen vene, jossa voi asua vaikka koko kesän. Minulle kaikkein tärkeintä on meri luonnontilaisena ja yöpyminen luonnonsatamissa, Hakola sanoo.
Hänen nykyinen matkapurtensa on rakennettu Turun Veneveistämöllä Ruissalossa.
Puiseen kaunottareen ei voi olla ihastumatta.
Kari Mäenpää/Fotokonttori Oy
Adele Kotsalo: "Rakastuin puuveneeseen"
Porvoon uusimman pursiseuran, Hamarin purjehtijat ry:n, kommodori Adele Kotsalo on esimerkki uuden sukupolven puuveneharrastajasta.
–?Yhteisö on erityisen tärkeä, kun ollaan tekemisessä spesifistisellä alalla, josta ei ole kovin helppo saada koulutusta muuten. Täällä on aina joku, jolta voi kysyä ja saada neuvoja.
–?Tieto–taidon siirtymisen kannalta yhteisö on tosi merkityksellinen, Wilenius Båtvarv ry:n hallituksessa myös istuva Kotsalo jatkaa.
Kommodorilla on ollut oma puuvene, Summassa valmistettu Viking-kryssare, nyt kolmatta vuotta. Lisäksi hän on kilpaillut 5.5-luokan veneellä ja yhdellä Femmalla.
–?Puuveneilyssä kiehtoo ennen kaikkea estetiikka, sillä puuveneet ovat kauniita. Samoin kestävän reissaamisen ja kisaamisen puolet korostuvat. Painavimpana – ehkä hieman kliseisestikin sanottuna – oli rakastuminen. Ennen kuin ostin veneeni, näin siitä otetut kuvat, jolloin sydämeni oli myyty heti, Kotsalo sanoo.
Perinteinen puuvenetelakka on kuulunut osana Porvoonjoen maisemaa yhtäjaksoisesti jo 90 vuotta.
Kari Mäenpää/Fotokonttori Oy
"Haluamme kehittää telakan toimintaa tapahtumien suuntaan"
Kotsalo muistuttaa, että Porvoo on ollut täynnä erilaisia puuveneveistämöitä.
–?Veistämötoiminta on ollut todella merkittävä koko kaupungin alueella – niin jokivarressa kuin laajemminkin.
Wileniuksen telakan ainutlaatuisuutta korostaa sen sijainti keskellä Porvoon keskusta-aluetta osana kansallista kaupunkipuistoa.
–?Sijainnin takia haluamme kehittää telakan toimintaa tapahtumien suuntaan sekä tuoda puuvenekulttuuria avoimisesti kaikille kaupunkilaisille ja matkailijoille, puheenjohtaja Marikki Hakola sanoo.
Puuvenekulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä osa yhdistyksen tulevaisuuden toimintaa.
–?Haluamme tästä aktiivisen paikan, jossa voimme tuoda esille niin artesaanikulttuuria kuin puuveneilyä kestävän kehityksen veneilymuotona. Puuvene ekologinen ja moderni, hän jatkaa.
–?Puuvenekulttuurin ja sen historian säilyttäminen on tärkeää, koska skene on elinvoimainen, Adele Kotsalo lisää.
»» Lue myös: Porvoon puuvenepäivä järjestetään toista kertaa
FAKTA
Wileniuksen telakan lyhyt historia
» Borgå Båtvarfilla venemestarina ja työnjohtajana työskennellyt Ludwig ”Ludde” Wilenius perusti oman telakan vuonna 1932 ja osti Porvoonjoen varrelta kaksi hallia, jotka ovat edelleen alkuperäisillä paikoillaan. Ludwig Wileniuksen rakentama veistämörakennus purettiin huonokuntoisena vuonna 2008. Paja purettiin jo 1970-luvulla.
» Vuosina 1932–1950 veistämöllä rakennettiin muun muassa kolme 8mR-venettä eli Andromeda, Vågspel ja Kathrina. Niiden lisäksi syntyi viitisentoista 6mR-venettä ja toistakymmentä 5.5-luokan venettä. Lisäksi on veistetty muun muassa A- ja C-veneitä, Hai-veneitä, Louhia, salonkiveneitä sekä saaristo-, rannikko- ja meriristeilijöitä.
» Kaiken kaikkiaan Wileniuksella on nähnyt päivänvalon noin 430 venettä – 40-jalkaisesta meriristeilijästä puolustusvoimille tehtyihin vaneriveneisiin.
» Perustajan poika Kaj Wilenius jatkoi veistämön toimintaa vuoteen 2004, jolloin Ivar Nordlundin N-Group Ab osti telakan.
» ELYkeskus toteutti alueen maa-aineksen puhdistuksen 2010. Museovirasto myönsi tukea telakan laitureiden ja tekniikan kunnostukseen 2012. Laiturien ja tekniikan kunnostustyöt toteutettiin 2013–2014.
» Wileniuksen telakan toimintaa jatkamaan perustettiin kesällä 2019 aatteellinen yhdistys Wilenius båtvarv ry.
»» Wileniuksen telakan uusi verkkosivu löytyy tästä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot