Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
– Näyttely on Porvoon museon lahja porvoolaisille, museolehtori Hannele Tenhovuori kertoo.
Merja Forsman
PORVOO Tiesitkö, että ranta-aittojen rivi jatkui ennen lähes Vanhalle sillalle saakka? Entä sen, että sillan toisella laidalla oli vielä 60-luvun alussa Borgå mekaniska verkstad (BMV), joka valmisti kaikkea uuninluukuista höyryaluksiin?
Tai että Porvooseen iski vuonna 1890 myrsky, joka yltyi 52 m:iin/s, hajotti mittarit ja jatkoi yltymistään, ja ohi pyyhkäistessään kaatoi kymmeniä tuhansia puita?
Kaikki tämä on kätketty Porvoon museon Valokuvien Porvoo -125-vuotisnäyttelyyn.
Näyttelyyn valituissa kuvissa esitellään Porvoon kansallismaisemaa, sen katuja ja kujia, meri- ja maalaismaisemia ja tavallisten porvoolaisten elämää.
– Näyttely on Porvoon museon lahja porvoolaisille, museolehtori Hannele Tenhovuori kertoo. – Se on rakennettu niin, että se esittelisi tuttuja maisemia ja paljastaisi samalla, millaisia jännittäviä muutoksia kaupunkikuvassa on tapahtunut 125 vuoden aikana.
Näyttelyyn on valittu sata kuvaa museon kuva-arkistoista, joihin kuuluu liki 1600 valokuvaa, negatiivia ja diaa.
Porvoon museo on yksi Vanhan Porvoon pelastajista
On pitkälti Porvoon museon ansiota, että Vanha Porvoo säilyi, Tenhovuori kertoo.
Siitä muistuttaa ensimmäisen huoneen paraatipaikalla roikkuva valokuvaaja Natalia Linsénin kuva Raatihuoneesta.
– Kuvaan liittyy tarina Porvoon museosta, Tenhovuori kertoo. – Vuonna 1898 Porvoota uudenaikaistettiin ja rakennusprojektissa luotiin empiremäisiä suoria kortteleita. Vanhan Porvoon keskiaikaiset korttelit eivät kaavaan uponneet, joten Porvoossa suunniteltiin alueen kaatamista.
Syntyi vastarintaliike, joka pyrki avaamaan porvoolaisten silmät sille, että Vanha Porvoo Raatihuoneineen on säilyttämisen arvoinen.
Samoihin aikoihin perustettiin Porvoon museo, joka alkoi tallentaa Porvoon historiaa ja puhua Porvoon pelastamisen puolesta.
Isojako maalaismaiseman suurimmista muokkaajista
Seuraavissa huoneissa kävijät pääsevät tutustumaan Porvoon vanhoihin kujiin ja katuihin. Kuvissa näkyvät muun muassa Porvoon historialle tärkeä WSOY-talo, sen kortteliin nykyisin piiloutunut Iiris-tehdas ja Länsirannan vanha vaneritehdas.
Oma osionsa on pyhitetty myös kaupungin ulkopuolisille alueille, sillä peräti 70 % Porvoon pinta-alasta on vettä, ja suurin osa muustakin alueesta metsää ja peltoa.
Peltomaisemissa merkittävä maisemanmuokkaaja oli 1700-luvulla alkanut isojako. Ennen isojakoa pellot oli jaettu sarkoihin, joita viljeltiin usean talon yhteisvoimin. Isojako jakoi pellot isommiksi lohkoiksi.
– Kylämaisemat muuttuivat. Kun aikaisemmin talot rakennettiin lähelle toisiaan, nyt niitä alkoi ilmestyä omien peltojen keskelle, Tenhovuori kertoo.
Myös aiemmin mainittu 1890-luvun myrsky jätti jälkensä maisemiin.
Vanhojen valokuvien porvoolaiset ovat juhlavia ja totisia
Neljäs ja viimeinen huone on pyhitetty porvoolaisille.
– Niille, jotka tekevät kaupungin ja jättävät jäljet historiaan, Tenhovuori kertoo.
Seinille ripustettujen kuvien ihmiset ovat totisia ja juhlavia, jopa ne tavalliset torin tallustajat.
Kuviin on ikuistettu juhlahetkiä mutta myös arjen tilanteita, välissä roikkuu peilejä nykyajan porvoolaisille.
Näyttely päättyy vuoden 2022 tunnelmiin, kuviin, jotka vaihtuvat aikaan osuvasti televisioruudulla. Kuvat on ottanut Huhtisten koulun oppilaat, jotka saivat ottaa kuvia teemalla, miltä Porvoo heistä nyt näyttää.
Linssilude koira ja hevosenlantaa
Vanhat valokuvat vievät matkalle menneisyyteen. Monet maisemat ovat tuttuja, mutta yksityiskohdat – kulkuneuvot, asut, kyltit, ilmeetkin – paljastavat, miten paljon maailma on muuttunut 125 vuodessa.
Paraatipaikan saaneen Raatihuone-kuvan edustalla kulkee kimppu puhelinjohtoja; 1890-luvun Porvoossa oli useita puhelimia, mutta sähköjä ei vielä kulkenut.
Yksityiskohtia tarkkailemalla selviää myös, että Porvoossa asui aikoinaan linssilude koira, sillä peräti kahdessa kuvassa näkyy sama kirjava karvakuono. Ja onko kuonon ympärillä kuonokoppa?
Mitä uutta kuvien yksityiskohdat paljastivat Tenhovuorelle?
– Tragikoomista kyllä, mutta kun suurentelimme näitä kuvia, selvisi, miten paljon hevosenlantaa Porvoon kaduilla on ollut. Sitä on ollut paljon, Tenhovuori nauraa.
Jaa omia kuvia ja tarinoita #kuvienporvoo
Porvoo on sinänsä onnekas. Täällä on otettu kuvia lähes yhtä kauan kuin koko Suomessa.
Suomessa ensimmäinen kuva otettiin tiettävästi vuonna 1842 Turun Uudenmaankadulla. Samoihin aikoihin Porvooseen muuttanut puolalainen taiteilija Auguste Joseph Desarnod kertoi ottavansa degerrotypioita eli kuvia kuparilevylle.
Kuvia kaivataan yhä, sillä tämän päivän kuvat ovat huomisen historiaa.
– Kuvia ja tarinoita Porvoon eri paikoista saa lähettää sähköpostilla, tai jos julkaisee niitä Instagramissa, niihin voi laittaa aihetunnisteen #kuvienporvoo, #bildernasborgå, Tenhovuori kannustaa.
Kuvien Porvoo -valokuvanäyttely
» Aika 3.6.-21.8.2022
» Paikka: Galleria Vanha Kappalaisentalo, Välikatu 13, Porvoo
» Maksuton
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot