POR­VOO Tie­sit­kö, et­tä ran­ta-ait­to­jen rivi jat­kui en­nen lä­hes Van­hal­le sil­lal­le saak­ka? En­tä sen, et­tä sil­lan toi­sel­la lai­dal­la oli vie­lä 60-lu­vun alus­sa Bor­gå me­ka­nis­ka verks­tad (BMV), joka val­mis­ti kaik­kea uu­nin­luu­kuis­ta höy­ry­a­luk­siin?

Tai et­tä Por­voo­seen is­ki vuon­na 1890 myrs­ky, joka yl­tyi 52 m:iin/s, ha­jot­ti mit­ta­rit ja jat­koi yl­ty­mis­tään, ja ohi pyyh­käis­tes­sään kaa­toi kym­me­niä tu­han­sia pui­ta?

Kaik­ki tämä on kät­ket­ty Por­voon mu­se­on Va­lo­ku­vien Por­voo -125-vuo­tis­näyt­te­lyyn.

Näyt­te­lyyn va­li­tuis­sa ku­vis­sa esi­tel­lään Por­voon kan­sal­lis­mai­se­maa, sen ka­tu­ja ja ku­jia, meri- ja maa­lais­mai­se­mia ja ta­val­lis­ten por­voo­lais­ten elä­mää.

– Näyt­te­ly on Por­voon mu­se­on lah­ja por­voo­lai­sil­le, mu­se­o­leh­to­ri Han­ne­le Ten­ho­vuo­ri ker­too. – Se on ra­ken­net­tu niin, et­tä se esit­te­li­si tut­tu­ja mai­se­mia ja pal­jas­tai­si sa­mal­la, mil­lai­sia jän­nit­tä­viä muu­tok­sia kau­pun­ki­ku­vas­sa on ta­pah­tu­nut 125 vuo­den ai­ka­na.   

Näyt­te­lyyn on va­lit­tu sata ku­vaa mu­se­on kuva-ar­kis­tois­ta, joi­hin kuu­luu liki 1600 va­lo­ku­vaa, ne­ga­tii­via ja diaa.

Por­voon mu­seo on yk­si Van­han Por­voon pe­las­ta­jis­ta

On pit­käl­ti Por­voon mu­se­on an­si­o­ta, et­tä Van­ha Por­voo säi­lyi, Ten­ho­vuo­ri ker­too.

Sii­tä muis­tut­taa en­sim­mäi­sen huo­neen pa­raa­ti­pai­kal­la roik­ku­va va­lo­ku­vaa­ja Na­ta­lia Linsé­nin kuva Raa­ti­huo­nees­ta.

– Ku­vaan liit­tyy ta­ri­na Por­voon mu­se­os­ta, Ten­ho­vuo­ri ker­too. – Vuon­na 1898 Por­voo­ta uu­de­nai­kais­tet­tiin ja ra­ken­nusp­ro­jek­tis­sa luo­tiin em­pi­re­mäi­siä suo­ria kort­te­lei­ta. Van­han Por­voon kes­ki­ai­kai­set kort­te­lit ei­vät kaa­vaan upon­neet, jo­ten Por­voos­sa suun­ni­tel­tiin alu­een kaa­ta­mis­ta.

Syn­tyi vas­ta­rin­ta­lii­ke, joka pyr­ki avaa­maan por­voo­lais­ten sil­mät sil­le, et­tä Van­ha Por­voo Raa­ti­huo­nei­neen on säi­lyt­tä­mi­sen ar­voi­nen.

Sa­moi­hin ai­koi­hin pe­rus­tet­tiin Por­voon mu­seo, joka al­koi tal­len­taa Por­voon his­to­ri­aa ja pu­hua Por­voon pe­las­ta­mi­sen puo­les­ta.  

Maisema Näsin kiveltä nyt ja 1890-luvun alussa. 125 vuotta sitten Porvoossa asuin noin 5000 asukasta (nyk. noin 50 000). Mannerheiminkadun (silloinen Nikolainkatu) siltaa ei ollut, ja nykyistä Paahtimoa vastapäätä oli puukortteli, joka paloi 1890-luvulla. Pelto- ja metsämaisemat alkoivat jo lähes nykyisen torin laidalta. Kuvassa kurkottelee Seurahuone, joka purettiin 1970-luvulla. Valok. N. Linsén.

Merja Forsman

Merja Forsman

Iso­ja­ko maa­lais­mai­se­man suu­rim­mis­ta muok­kaa­jis­ta

Seu­raa­vis­sa huo­neis­sa kä­vi­jät pää­se­vät tu­tus­tu­maan Por­voon van­hoi­hin ku­jiin ja ka­tui­hin. Ku­vis­sa nä­ky­vät muun mu­as­sa Por­voon his­to­ri­al­le tär­keä WSOY-talo, sen kort­te­liin ny­kyi­sin pii­lou­tu­nut Ii­ris-teh­das ja Län­si­ran­nan van­ha va­ne­ri­teh­das.

Oma osi­on­sa on py­hi­tet­ty myös kau­pun­gin ul­ko­puo­li­sil­le alu­eil­le, sil­lä pe­rä­ti 70 % Por­voon pin­ta-alas­ta on vet­tä, ja suu­rin osa muus­ta­kin alu­ees­ta met­sää ja pel­toa.

Pel­to­mai­se­mis­sa mer­kit­tä­vä mai­se­man­muok­kaa­ja oli 1700-lu­vul­la al­ka­nut iso­ja­ko. En­nen iso­ja­koa pel­lot oli ja­et­tu sar­koi­hin, joi­ta vil­jel­tiin use­an ta­lon yh­teis­voi­min. Iso­ja­ko ja­koi pel­lot isom­mik­si loh­koik­si.

– Ky­lä­mai­se­mat muut­tui­vat. Kun ai­kai­sem­min ta­lot ra­ken­net­tiin lä­hel­le toi­si­aan, nyt nii­tä al­koi il­mes­tyä omien pel­to­jen kes­kel­le, Ten­ho­vuo­ri ker­too.

Myös ai­em­min mai­nit­tu 1890-lu­vun myrs­ky jät­ti jäl­ken­sä mai­se­miin.

Mannerheiminkadun lasiseiniä. Nykyisen K-Citymarketin kulmalla toimi vielä 1960–70-luvuilla ravintola Crystal. Juhlien jälkeen monilla oli tapana suunnata Makupala-nakkikioskille, jolta sai tiettävästi herkullisia nakkeja. Nakkikioski näkyy kuvassa Crystalin edessä. Kuvaajan taakse jää Mannerheiminkadun silta, oli valmistunut vuonna 1957. Kuva on otettu 60-luvun alussa. Valok. A. Aaltonen.

Merja Forsman

Merja Forsman

Van­ho­jen va­lo­ku­vien por­voo­lai­set ovat juh­la­via ja to­ti­sia

Nel­jäs ja vii­mei­nen huo­ne on py­hi­tet­ty por­voo­lai­sil­le.

– Niil­le, jot­ka te­ke­vät kau­pun­gin ja jät­tä­vät jäl­jet his­to­ri­aan, Ten­ho­vuo­ri ker­too.

Sei­nil­le ri­pus­tet­tu­jen ku­vien ih­mi­set ovat to­ti­sia ja juh­la­via, jopa ne ta­val­li­set to­rin tal­lus­ta­jat.

Ku­viin on ikuis­tet­tu juh­la­het­kiä mut­ta myös ar­jen ti­lan­tei­ta, vä­lis­sä roik­kuu pei­le­jä ny­ky­a­jan por­voo­lai­sil­le.

Näyt­te­ly päät­tyy vuo­den 2022 tun­nel­miin, ku­viin, jot­ka vaih­tu­vat ai­kaan osu­vas­ti te­le­vi­si­o­ruu­dul­la. Ku­vat on ot­ta­nut Huh­tis­ten kou­lun op­pi­laat, jot­ka sai­vat ot­taa ku­via tee­mal­la, mil­tä Por­voo heis­tä nyt näyt­tää.

Piispankadun ja Mannerheiminkadun kulma. Nykyisen Sakura Sushi -ravintolan paikalla oli kirjakauppa. Liikennöidyllä kadulla ei ollut liikennevaloja, joten trafiikkia valvoi liikennepoliisi. Kuplavolkkarit olivat valloittaneet suomalaisten sydämet. Volkswagen Kuplia on näkynyt Porvoon kaduilla 1950-luvulta lähtien. Valok. E. Nurmi.

Merja Forsman

Merja Forsman

Lins­si­lu­de koi­ra ja he­vo­sen­lan­taa

Van­hat va­lo­ku­vat vie­vät mat­kal­le men­nei­syy­teen. Mo­net mai­se­mat ovat tut­tu­ja, mut­ta yk­si­tyis­koh­dat – kul­ku­neu­vot, asut, kyl­tit, il­meet­kin – pal­jas­ta­vat, mi­ten pal­jon maa­il­ma on muut­tu­nut 125 vuo­des­sa.

Pa­raa­ti­pai­kan saa­neen Raa­ti­huo­ne-ku­van edus­tal­la kul­kee kimp­pu pu­he­lin­joh­to­ja; 1890-lu­vun Por­voos­sa oli usei­ta pu­he­li­mia, mut­ta säh­kö­jä ei vie­lä kul­ke­nut.

Yk­si­tyis­koh­tia tark­kai­le­mal­la sel­vi­ää myös, et­tä Por­voos­sa asui ai­koi­naan lins­si­lu­de koi­ra, sil­lä pe­rä­ti kah­des­sa ku­vas­sa nä­kyy sama kir­ja­va kar­va­kuo­no. Ja on­ko kuo­non ym­pä­ril­lä kuo­no­kop­pa?

Mitä uut­ta ku­vien yk­si­tyis­koh­dat pal­jas­ti­vat Ten­ho­vuo­rel­le?

– Tra­gi­koo­mis­ta kyl­lä, mut­ta kun suu­ren­te­lim­me näi­tä ku­via, sel­vi­si, mi­ten pal­jon he­vo­sen­lan­taa Por­voon ka­duil­la on ol­lut. Sitä on ol­lut pal­jon, Ten­ho­vuo­ri nau­raa.

Jaa omia ku­via ja ta­ri­noi­ta #ku­vien­por­voo

Por­voo on si­nän­sä on­ne­kas. Tääl­lä on otet­tu ku­via lä­hes yh­tä kau­an kuin koko Suo­mes­sa.

Suo­mes­sa en­sim­mäi­nen kuva otet­tiin tiet­tä­väs­ti vuon­na 1842 Tu­run Uu­den­maan­ka­dul­la. Sa­moi­hin ai­koi­hin Por­voo­seen muut­ta­nut puo­la­lai­nen tai­tei­li­ja Au­gus­te Jo­seph De­sar­nod ker­toi ot­ta­van­sa de­ger­ro­ty­pi­oi­ta eli ku­via ku­pa­ri­le­vyl­le.

Ku­via kai­va­taan yhä, sil­lä tä­män päi­vän ku­vat ovat huo­mi­sen his­to­ri­aa.

– Ku­via ja ta­ri­noi­ta Por­voon eri pai­kois­ta saa lä­het­tää säh­kö­pos­til­la, tai jos jul­kai­see nii­tä Ins­tag­ra­mis­sa, nii­hin voi lait­taa ai­he­tun­nis­teen #ku­vien­por­voo, #bil­der­nas­bor­gå, Ten­ho­vuo­ri kan­nus­taa.

Ku­vien Por­voo -va­lo­ku­va­näyt­te­ly
» Ai­ka 3.6.-21.8.2022
» Paik­ka: Gal­le­ria Van­ha Kap­pa­lai­sen­ta­lo, Vä­li­ka­tu 13, Por­voo
» Mak­su­ton