Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Linnankosken lukion oppilaiden vierailu Brysselissä oli antoisa ja hauska. Kuva on otettu Suomen EU-edustuston edessä.
Unna Löppönen
BRYSSEL - PORVOO Valiokunnat, täysistunnot, mietintöluonnokset, näkemystenvaihdot, toimielimet ja valtuuskunnat. Kvestorit. Tuttuja sanoja meille useimmille muun muassa EU:ta käsittelevästä uutisoinnista. Mutta mitä näitten sanojen taakse oikein todellisuudessa kätkeytyy? Se voi jäädä hyvinkin hämäräksi.
EU-lainsäädännöstä tulee ehkä ensiksi mieleen kurkut ja korkit, mutta mitä Euroopan unionin kansanedustuslaitoksessa ihan oikeasti tehdään? Porvoon Linnankosken lukion oppilaat pääsivät maaliskuussa tutustumaan EU-parlamentin toimintaan Brysselissä. Mukana olivat myös toista vuotta lukioita käyvät Eeva Hyttinen ja Otso Larjavaara.
– Euroopan parlamentti ja sen tekemä työ koetaan etäiseksi, vaikka siellä päätetään meidän suomalaisten arkea koskevista asioista, he toteavat.
Kun Wilma-viestiin tuli ilmoitus mahdollisuudesta osallistua kolmipäiväiselle tutustumiskäynnille europarlamenttiin Brysseliin, molemmat päättivät hakea mukaan. Hakemus oli vapaamuotoinen. Hyttinen muistelee kirjoittaneensa hakemuksensa perusteellisesti, Larjavaara oli lyhytsanaisempi.
olempia kuitenkin kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, ja ensi vuonna abeina se tulee näkymään myös heidän yo-kirjoituksissaan. Historian- ja yhteiskuntaopin opettaja Veikko Vesterinen oli aloitteellinen matkan järjestämisessä.
– Lukio-opetukseen kuuluu pakollisena myös EU:n toimintaa käsittelevä kurssi. Opiskelijoilta tuli noin 50 hakemusta, ja matkaan lähti puolet hakijoista sekä neljä valvojaa. Valitsimme mukaan opiskelijoita, joita selvästi kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat ja europarlamentin toiminta, Vesterinen sanoo.
Eeva Hyttinen ja Otso Larjavaara saattavat suunnata kansainväliselle uralle lukion jälkeen.
Mika Laine
Europarlamentaarikoille on varattu budjetti, jonka turvin he voivat kutsua muun muassa ryhmiä vierailuille. Vesterinen otti yhteyttä meppinä Brysselissä työskentelevään porvoolaiseen Pirkko Ruohonen-Lerneriin (ps), joka suhtautui myönteisesti tapaamiseen. EU:n tuen avulla matka järjestyi hyvin edulliseen hintaan. Tuen ansiosta lennot ja hotellimajoitus sekä ruokailu tulivat osallistujille hyvin edullisiksi.
– Matkan hinta taisi olla noin 135 euroa per henkilö. Olisin ollut itse valmis maksamaan enemmänkin päästäkseni mukaan, Hyttinen toteaa.
Larjavaara puolestaan huomauttaa, että hän olisi voinut asua vaatimattomammassakin hotellissa. Hetken aikaa molemmat pohtivat sitä, mihin kaikkeen EU-rahaa oikein käytetäänkään.
– On kuitenkin hyvä, että nuoria innostetaan ja kannustetaan osallistumaan tällaisille matkoille. On tärkeää päästä tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan. Mitä se merkitsee meille suomalaisille, Hyttinen ja Larjavaara sanovat.
Otso Larjavaara ja Eeva Hyttinen saivat hyvää kertausta EU-tietoihinsa Brysselissä.
Mika Laine
Kolmipäivänen reissu alkoi sunnuntaiaamuna 17. maaliskuuta jo ennen kukonlaulua bussikuljetuksella lentokentälle. Hyttistä ja Larjavaaraa ei pieni väsymys haitannut, sillä he olivat odottaneet matkaa hyvin innostuneina, kuten varmasti koko muukin porukka.
Vesterisen mukaan järjestelyt toimivat hienosti, ja kolmipäiväinen reissu oli kaikille antoisa. Ruohonen-Lernerin avustaja hoiti käytännön järjestelyt ja esitteli opiskelijoille tärkeitä paikkoja. Myös Suomen edustuston viestintävastaava esitelmöi ryhmälle parlamentin toiminnasta ja kulki ryhmän mukana.
– Vaikka meille päätöksenteko EU-parlamentissa on periaatteessa tuttua, oli hienoa nähdä omin silmin ne paikat, missä mitäkin tapahtuu, Hyttinen ja Larjavaara huomauttavat.
Ruohonen-Lerner on kiireinen meppi, mutta hän otti lyhyesti vastaan lukiolaiset sekä lounasti heidän kanssaan. Samalla opiskelijat saivat kuulla tarinaa Ruohonen-Lernerin omasta polusta poliitikoksi ja mepiksi. Ryhmä oli valmistellut hänelle myös etukäteen kysymyksiä, joista jokainen sai esittää muutaman. Kysymyksissä käsiteltiin muun muassa meppien työtä. Mitä työnkuvaan kuuluu? Millaista käytännön työ on?
– Kysymyksiä oli paljon, eikä hän siinä ajassa ehtinyt vastata kaikkiin. Muutaman päivän aikana saimme kuitenkin paljon tietoa, ja jo opittu sai hyvää kertausta, Hyttinen ja Larjavaara kiittävät.
Vaikka päivät olivat tiiviitä ja aikataulu tarkkaan suunniteltu, vapaa-aikaakin jäi. Ohjelma päättyi illalla kuuden aikaan, ja hotellilla piti olla iltayhdeksän tai -kymmenen aikaan. Tässä välissä porukka ruokaili omalla kustannuksellaan ja tutustui Brysselin nähtävyyksiin.
– Bryssel on hieno ja hyvin kansainvälinen kaupunki. Siellä puhutaan myös erinomaista englantia, Hyttinen ja Larjavaara kuvailevat.
Vielä kotimatkalla lentokentällä ja lentokoneessa vierailijoille tuli konkreettiseksi se, kuinka suuri työllistäjä Euroopan parlamentti onkaan. Lentokentällä ei jutusteltu lomakokemuksista, vaan keskusteluista saattoi päätellä, että suuri osa matkustajista oli ollut työmatkalla. Lentokoneessa porvoolaiset lukiolaiset näkivät monta tuttua poliitikkoa.
– EU on iso työllistäjä. Saimme kuulla, että suomalaisia tarvittaisiin töihin EU-parlamenttiin. Jos pääsisi ensin harjoittelijaksi, ja kenties sitten tarjottaisiin vakituista työsuhdetta. Minä toivoisin pääseväni käymään myös Strasbourgissa, Hyttinen sanoo.
Molemmat kiittävät Linnankosken lukioita siitä, että koulu mahdollistaa monenlaiset opintomatkat. He käyttävät lukiostaan sanoja ”mahdollisuuksien koulu”. Lukiosta voi ponnistaa vaikka kansainväliselle uralle. Kesäkuun alussa järjestetään europarlamenttivaalit. Niissä suomalaiset ovat äänestäneet yleensä varsin laiskasti, vaikka europarlamentissa päätetään meidän kaikkien asioista. Hyttinen ja Larjavaara ovat molemmat nipin napin täysi-ikäisiä äänestyshetkellä. Aikovatko he äänestää?
– Ehdottomasti!
REIJA KOKKOLA
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot