LO­VII­SA, PER­NA­JA En­sin tuli Slow Food eli hi­das ruo­ka, jol­la tar­koi­te­taan puh­tais­ta ja lä­hi­tuo­te­tuis­ta raa­ka-ai­neis­ta val­mis­tet­tua, hi­taas­ti nau­tit­tua ruo­kaa.

Sit­ten tuli Slow Flo­wers.

Slow Flo­wers on vas­tais­tu epä­e­ko­lo­gi­sel­le kuk­ka­bis­nek­sel­le. Se pyr­kii edis­tä­mään lä­hi­tuo­tet­tu­jen ja avo­maal­la kes­tä­väs­ti kas­va­tet­tu­jen leik­ko­kuk­kien ky­syn­tää ja tar­jon­taa.

–?Kun moni nos­taa pöy­däl­le kuk­ka­kim­pun, aja­tus on, et­tä tuo­daan luon­to si­säl­le. Te­ho­kas­va­te­tus­sa ku­kas­sa kui­ten­kaan ei ole ko­vin pal­joa ai­toa luon­nol­li­suut­ta jäl­jel­lä, Ol­lak­seen Gar­den -puu­tar­han vil­je­li­jä Sal­la-Ma­ria Salo ker­too. 

Sal­la-Ma­ria kuu­luu ko­ti­mai­sis­ta avo­maan­leik­ko­kuk­kien kas­vat­ta­jis­ta koos­tu­vaan Slow Flo­wers Fin­land -yh­tei­söön.

– Kun os­taa Slow Flo­wer -kuk­kia, os­taa oi­ke­as­ti luon­nol­li­sia kuk­kia. Sel­lai­sia, jot­ka ovat saat­ta­neet kas­vaa luon­non olo­suh­teis­sa kau­niis­ti vin­ku­ral­le ja jois­ta jo­kai­sel­la oma kas­vu­ta­ri­nan­sa. Nii­den hii­li­ja­lan­jäl­ki on to­del­la pal­jon pie­nem­pi kuin ta­val­lis­ten tuk­ku­kuk­kien. Ne ovat ai­dos­ti eko­lo­gi­sia kuk­kia.

Avomaalla kasvaneet kukat ovat vahvoja, persoonallisia ja kestäviä.

Merja Forsman

Muotopuutarhan aita on maalattu punamullalla.

Merja Forsman

Lu­men al­ta pal­jas­tui yl­lä­tys

Pie­nes­sä Pit­kä­pään me­ren­ran­ta­ky­läs­sä si­jait­se­vas­sa puu­tar­has­sa kas­vaa pi­o­ne­ja, tulp­paa­ne­ja, nar­sis­se­ja, hel­mi­lil­jo­ja ja ruu­su­ja. Pi­han pe­räl­lä so­li­see suih­ku­läh­de.

Vie­lä vii­si vuot­ta sit­ten puu­tar­han pai­kal­la oli pö­heik­kö.

Mu­sii­kin ja te­at­te­rin am­mat­ti­lai­nen Sal­la-Ma­ria ja hä­nen puo­li­son­sa Ant­ti-Veik­ko oli­vat löy­tä­neet Per­na­jas­ta unel­mien­sa kak­ko­sa­sun­non, Ol­las-ti­lan.

1800-lu­vun ta­lon sei­nät oli kuo­rit­tu hir­sil­le ja ul­ko­sei­nien lau­doi­tus oli jää­nyt kes­ken. Talo vaa­ti täy­del­li­sen re­mon­tin.

Lu­men al­la ly­my­ä­vä piha oli vie­lä ar­vo­tus.

– Kun lumi suli, mei­na­sin it­keä, Sal­la-Ma­ria huo­kaa. 

Puo­len heh­taa­rin ko­koi­nen piha oli täyn­nä haa­vik­koa ja rik­ka­ruo­ho­ja: vuo­hen­put­kea, juo­la­veh­nää, nok­kos­ta, jät­ti­pal­sa­mia ja pel­to­kor­tet­ta.

Vä­hi­tel­len haa­pa­ve­sa­kon pai­kal­le al­koi muo­tou­tua keit­ti­ö­puu­tar­ha, sa­de­ve­si­lam­pi ja ko­ho­penk­ke­jä.

Kun ko­ro­na is­ki vuon­na 2020, kult­tuu­ri­a­lal­la työs­ken­te­le­vä pa­ris­kun­ta muut­ti py­sy­väs­ti Per­na­jaan. Sa­mal­la Sal­la-Ma­ria al­koi opis­kel­la it­se­näi­ses­ti per­ma­kult­tuu­ria, flo­ris­tiik­kaa ja puu­tar­ha­suun­nit­te­lua.

Lu­kies­saan alan kir­jal­li­suut­ta hän tör­mä­si ame­rik­ka­lai­seen leik­ko­kuk­kia luon­non­mu­kai­ses­ti vil­je­le­vään Flo­ret Flo­wer Far­miin.

– Far­min pe­rus­ta­ja Erin Ben­za­kein muut­ti aja­tuk­si­a­ni. Hain opis­ke­le­maan avo­maan leik­ko­kuk­ka­kas­va­tus­ta Flo­re­tin ne­tis­sä vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­väl­le in­ten­sii­vi­kurs­sil­le, Sal­la-Ma­ria ker­too.

Ollas-tilan navetasta löytyi ensimmäisenä talvena kissanpentuja. Emokissa ja yksi poikasista sai kodin naapurista. Kuvan kissa ei liity tarinaan.

Merja Forsman

Omenapuun alla on tuoksukehä, jossa tuoksuvat omenan lisäksi hyasintit, laventelit, ruusut ja pionit.

Merja Forsman

Kes­tä­väs­ti ryt­mis­sä

Lä­hi­tuo­tan­to on kuk­ka-alal­la ter­ve­tul­lut­ta. Mo­net ku­kat tuo­daan kau­kaa maa­il­mal­ta, ku­ten Alan­ko­mais­ta ja Af­ri­kas­ta, ja yk­si­puo­li­ses­sa te­ho­tuo­tan­nos­sa käy­te­tään run­saas­ti myrk­ky­jä ja lan­noit­tei­ta.

Ol­lak­seen Gar­den -puu­tar­has­sa kas­va­te­taan leik­ko­kuk­kia mah­dol­li­sim­man kes­tä­väs­ti ja Suo­men luon­non ryt­mis­sä.

– Em­me käy­tä ke­mi­al­li­sia tor­jun­ta-ai­nei­ta ja väl­täm­me kaik­kea öl­jy­poh­jais­ta puu­tar­han­hoi­toa, ku­ten ben­sa­käyt­töi­siä vä­li­nei­tä, muo­vi­kat­tei­ta tai juu­re­nes­to­kan­kai­ta, Sal­la-Ma­ria ker­too.

Pi­han pe­ren­no­jen vä­lis­sä kas­vaa su­las­sa so­vus­sa hyö­ty­kas­ve­ja, ku­ten kau­si­man­sik­kaa. Po­lut on ka­tet­tu hak­keel­la ja pal­jas mul­ta kat­teel­la, ku­ten kom­pos­til­la, kar­ton­gil­la ja jär­vi­ruo’ol­la. Näin maa py­syy ra­vin­teik­kaa­na ja kos­te­a­na, ja pie­ne­li­öt pää­se­vät te­ke­mään töi­tään.

Nur­mik­koa on pi­hal­la vain muu­ta­man ne­li­ö­met­rin ver­ran.

– Py­rim­me eroon nur­mi­kos­ta, se on pa­hin. Se ei tar­joa pö­ly­tet­tä­vää pör­ri­äi­sil­le ja on han­ka­la yl­lä­pi­tää, Sal­la-Ma­ria ker­too. 

Ol­lak­seen Gar­de­nis­sa rik­ka­ruo­hot saa­vat re­hot­taa.

– Rik­ka­ruo­ho on yleen­sä­kin vä­hän huo­no sana. Esi­mer­kik­si nok­ko­nen te­kee hy­vää maa­pe­räl­le ja ker­too, et­tä se on ra­vin­tei­kas. Mo­nel­le hyön­tei­sel­le, ku­ten nok­kos­per­ho­sil­le ja nei­to­per­ho­sil­le, nok­ko­nen on eli­neh­to, Sal­la-Ma­ria ker­too. 

– Myös voi­ku­kat ovat tär­kei­tä pö­lyt­tä­jil­le, ja nii­den pit­kät juu­ret muok­kaa­vat maa­pe­rää.

Merja Forsman

Ollakseen Gardenin pihalla on pörinää ja elämää.

Merja Forsman

Kui­va­kuk­ka on Suo­men tal­ven se­son­ki­kuk­ka

Vaa­le­an­pu­nai­seen hir­si­ta­loon al­kaa vir­ra­ta tal­koo­lai­sia. Ys­tä­viä, jot­ka ovat tul­leet aut­ta­maan vii­mei­sil­lään ras­kaa­na ole­vaa Sal­la-Ma­ri­aa saa­maan pi­han kun­toon.

Kesä on ko­ti­mai­sen leik­ko­kuk­ka­kas­vat­ta­jan se­son­ki­ai­kaa, nyt on se kii­rei­sin ai­ka. 

Puu­tar­han hoi­ta­mi­sen li­säk­si Sal­la-Ma­ri­aa työl­lis­tää juh­la­ku­ki­tuk­set sekä suo­raan asi­ak­kail­le myy­tä­vät muu­ta­man viik­ko­kim­pun se­son­ki­ti­lauk­set, joi­ta hän toi­mit­taa esi­mer­kik­si ra­vin­to­loi­hin ja kah­vi­loi­hin nou­det­ta­vik­si.

Tulppaanit ja narsissit nousivat tänä keväänä maasta myöhään ja jäivät varsiltaan lyhyiksi. – Ensin tuli kova pakkanen, joka sai maan hyvin syvälle routaan, sitten kevät oli kuiva eikä routa päässyt sulamaan. Monien sipulikasvien varret olivat kippuralla, kun ne olivat yrittäneet selvitä ylös aurinkoon. 

Merja Forsman

– Myin ai­kai­sem­min kuk­ki­a­ni kuk­ka­kaup­poi­hin, ja tu­lin mus­ta­suk­kai­sek­si, kun muut sai­vat teh­dä mi­nun omis­ta ku­kis­ta­ni jo­tain ki­vaa, Sal­la-Ma­ria nau­rah­taa.

– En ha­lua myy­dä tuk­ku­kuk­kaa, vaan teh­dä luo­vaa työ­tä ja kat­soa, mitä näis­tä ku­kis­ta syn­tyy.

Sal­la-Ma­ria käyt­tää si­don­nas­sa luon­to­ys­tä­väl­li­siä ja kier­rä­tet­tä­viä ma­te­ri­aa­le­ja.

Syk­syl­lä se­son­ki jat­kuu vie­lä het­ken kui­va­kuk­kien pa­ris­sa. Vii­me tal­ve­na Sal­la-Ma­ria si­toi en­sim­mäis­tä ker­taa häi­hin kui­va­kuk­ka­kim­pun ja -sep­pe­leen, kos­ka kui­va­kuk­ka Suo­men tal­ven se­son­ki­kuk­ka. 

– Toi­von, et­tä ko­ti­mai­nen kui­va­kuk­ka al­kai­si nä­kyä meil­lä­kin enem­män niin si­sus­tus- kuin juh­la­si­don­nas­sa. Maa­il­mal­la vä­ri­käs ja ro­mant­ti­nen kui­va­kuk­ka­si­don­ta on jo ko­vas­sa huu­dos­sa, Sal­la-Ma­ria haa­vei­lee.

Tu­tus­tu puu­tar­haan: ol­lak­seen­gar­den.fi

Vink­ki: Näin teet it­se kuk­ka­kim­pun oman pi­han an­ti­mis­ta
1. Ke­rää kas­vit ai­kai­sin aa­mul­la tai myö­hään il­lal­la, kun nii­den nes­te­jän­ni­tys on kor­keim­mil­laan.
2. Va­lit­se nu­pul­laan ole­vat ku­kat, sil­lä nii­tä ei ole vie­lä pö­ly­tet­ty. Pö­lyt­ty­nyt kuk­ka aloit­taa sie­men­ten val­mis­ta­mi­sen ei­kä kes­tä mal­ja­kos­sa yh­tä pit­kään kuin ei-pö­ly­tet­ty.
3. Hy­viä leik­ko­kuk­kia ovat muun mu­as­sa aki­lei­jat, nar­sis­sit, tulp­paa­nit, ruu­sut ja lu­pii­nit, jois­ta vii­mei­sen ke­rää­mi­nen on myös eko­te­ko. Pi­o­nit kes­tä­vät kau­an mal­ja­kos­sa, kun ne ke­rää
vaah­to­kark­ki­mai­si­na eli nup­pu hie­man avoin­na.
4. Li­sää kimp­puun vih­re­ää, ku­ten jät­ti­poi­mu­leh­tiä, vil­li­va­del­man ok­sia, koi­ran­put­ken vaa­le­an­vih­rei­tä kuk­kia ja par­san neu­las­mai­sia ok­sia.  
5. Hal­kai­se puu­var­tis­ten kas­vien var­sia noin vii­den sent­ti­met­rin ver­ran ja dip­paa var­ret kie­hu­vaan ve­teen noin 10 se­kun­nik­si. Tämä pa­ran­taa kas­vin ky­kyä imeä vet­tä.  
6. Ajat­te­le kuk­kien som­mit­te­lua te­at­te­ri­näyt­tä­mö­nä. Va­lit­se näy­tel­män pää­täh­det ja niil­le ”en­semb­le” eli täh­teä ko­ros­ta­va jouk­kio. Aset­te­le ym­pä­ril­le ja vä­lei­hin la­vas­tus, joka tu­kee ko­ko­nai­suut­ta.
7. Tulp­paa­nit ja nar­sis­sit naut­ti­vat jää­kyl­mäs­tä ve­des­tä, mut­ta muut ke­säl­lä ke­rä­tyt ku­kat säi­ly­vät par­hai­ten kä­den­läm­pöi­ses­sä ve­des­sä. 
Vin­kit an­toi Sal­la-Ma­ria Salo

Muusikko-näyttelijä Salla-Maria tekee leikkokukkakasvatuksen ja -sidonnan lisäksi dubbauksia, teatteria ja pitää laulutunteja. – Leikkokukkakausi on lyhyt ja ala epävarma.

Merja Forsman