POR­VOO-HEL­SIN­KI Hel­sin­gin olym­pi­a­ki­sat jär­jes­tet­tiin po­liit­ti­ses­ti epä­var­ma­na ai­ka­na. Hel­sin­gin ki­soi­hin osal­lis­tui kui­ten­kin enem­män kan­sa­kun­tia kuin mi­hin­kään ai­kai­sem­piin ki­soi­hin. Neu­vos­to­liit­to osal­lis­tui olym­pi­a­ki­soi­hin en­sim­mäis­tä ker­taa, ja Lon­toon olym­pi­a­ki­sois­ta 1948 pois sul­je­tut Sak­sa ja Ja­pa­ni pa­la­si­vat ta­kai­sin olym­pi­a­näyt­tä­möl­le. Olym­pi­a­ki­sat oli­vat muul­le maa­il­mal­le Hel­sin­gin ja koko Suo­men näy­teik­ku­na. Kai­ken piti ol­la en­si­luok­kai­ses­sa kun­nos­sa ja jär­jes­tyk­ses­sä. Elä­mää lei­ma­si kui­ten­kin vie­lä so­dan lä­hei­syys.

Vuo­den 1952 olym­pi­a­lais­ten isän­tä­kau­pun­ki­na toi­mi Hel­sin­ki, mut­ta mo­nia ki­so­ja jär­jes­tet­tiin sen ul­ko­puo­lel­la. Es­poos­sa Ha­ga­lun­din kar­ta­non mail­la si­jait­se­vas­sa ten­nis­hal­lis­sa rat­kot­tiin kaik­ki ki­so­jen miek­kai­lu­mi­ta­lit. Ny­ky­ai­kai­sen vii­si­ot­te­lun kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin Hä­meen­lin­nas­sa.

Kot­kan, Lah­den, Tam­pe­reen ja Tu­run kau­pun­git ra­ken­nut­ti­vat olym­pi­a­ki­so­ja var­ten uu­det pal­lo­ken­tät, joil­la käy­tiin ki­so­jen jal­ka­pal­lo-ot­te­lui­ta. Por­voo sai puo­les­taan kun­ni­an isän­nöi­dä osaa olym­pi­a­lais­ten maa­hoc­key-ot­te­luis­ta.

Keskuskentän lipputangossa liehui myös Olympialippu.

Porvoon museo/Georg Christiernin

Olym­pi­a­lai­siin pa­nos­tet­tiin myös Por­voos­sa

Por­voo­lai­set oli­vat in­nol­la seu­ran­neet olym­pi­a­lais­ten val­mis­te­lu­ja koko ke­vään ajan. Pai­kal­lis­leh­tien pals­toil­la uu­ti­soi­tiin tark­kaan mi­ten ki­sa­val­mis­te­lut ete­ni­vät ja poh­dit­tiin myös ki­so­jen mah­dol­lis­ta vai­ku­tus­ta Por­voo­seen. Kau­pun­kiin toi­vot­tiin suur­ta tu­ris­ti­ryn­täys­tä, sil­lä si­jait­si­han Por­voo vain ly­hy­en ajo­mat­kan pääs­sä pää­kau­pun­kis­ta.

Mat­kai­luun sat­sat­tiin­kin tun­tu­vas­ti li­sää ra­haa, sil­lä Por­voo­seen ar­vi­oi­tiin olym­pi­a­lais­ten ai­ka­na saa­pu­van jopa 2?000 ki­sa­vie­ras­ta. Täl­lai­nen mas­sain­vaa­sio he­rät­ti myös huol­ta: riit­täi­si­vät­kö Por­voon ra­vin­to­loi­den pai­kat? Pi­täi­si­kö osa ki­sa­vie­rais­ta ma­joit­taa por­voo­lai­siin ko­tei­hin? Tar­vi­taan­ko lin­ja-au­to­vuo­ro­ja kym­me­nen mi­nuu­tin vä­lein kul­ke­maan vä­lil­le Por­voo–Hel­sin­ki? Pi­täi­si­kö teh­tai­den ja yri­tys­ten pi­tää oven­sa kiin­ni ki­so­jen ai­ka­na, jot­ta kaik­ki voi­si­vat osal­lis­tua olym­pi­a­pon­nis­tuk­seen?

Huo­lia oli mo­nia, mut­ta kaik­keen py­rit­tiin va­rau­tu­maan ajois­sa: jo en­nen jou­lua lop­pui­vat niin la­ka­na- kuin pyy­he­kan­kaat kan­gas­kau­pois­ta, kun por­voo­lai­set om­pe­li­vat uu­sia vuo­de­vaat­tei­ta ja pyyh­kei­tä ki­sa­vie­rail­le, sil­lä ei­hän ol­lut so­ve­li­as­ta tar­jo­ta vie­rail­le van­haa ja ku­lu­nut­ta rie­pua.

Kau­pois­sa oli myy­tä­vä­nä ul­ko­mai­sia olym­pi­a­vie­rai­ta var­ten sa­na­kir­jo­ja, jois­ta löy­tyi sa­mo­jen kan­sien vä­lis­tä avain­sa­no­ja nel­jäl­lä eri kie­lel­lä. Por­voon ja sen lä­hi­seu­dun puu­tar­hu­rit ja maan­vil­je­li­jät kyl­vi­vät ke­vääl­lä ta­val­lis­ta enem­män kuk­kia ja vi­han­nek­sia, jot­ta ki­sa­vie­rail­le riit­täi­si tar­jot­ta­vaa ja ur­hei­li­joil­le ku­ki­tet­ta­vaa.

Sa­maan ai­kaan val­mis­te­lu­jen kans­sa por­voo­lai­sia mie­liä kut­kut­ti kak­si eri­koi­sen mer­kit­tä­vää ky­sy­mys­tä: mi­ten kä­vi­si por­voo­lais­ten ur­hei­li­joi­den ki­sa­me­nes­tyk­sen? Eri­tyi­ses­ti Au­gust Ek­löf Oy:n sou­tu­jouk­ku­eel­ta odo­tet­tiin pal­jon, oli­vat­han he edel­li­se­nä vuo­te­na voit­ta­neet sekä Suo­men et­tä Poh­jois­mai­den mes­ta­ruu­den. En­tä pi­ti­vät­kö kuu­mat hu­hut paik­kan­sa: kier­täi­si­kö olym­pi­a­tu­li Por­voon kaut­ta?

Kisavieraita on saapunut Porvooseen.

Porvoon museo/Georg Christiernin

Olym­pi­a­tu­li ei kul­ke­nut Por­voon kaut­ta

Hel­mi­kuus­sa 1952 por­voo­lai­set jou­tui­vat kui­ten­kin pet­ty­mään, kun sel­vi­si, et­tä olym­pi­a­tu­len reit­ti kul­ki­si Hä­meen­lin­nan, ei­kä Por­voon kaut­ta. Mut­ta tämä ei lan­nis­ta­nut kau­pun­ki­lais­ten olym­pi­ayl­peyt­tä, oli­han Por­voon pa­nos kui­ten­kin mer­kit­tä­vä.

Sekä Wi­le­niuk­sen et­tä Blomq­vis­tin ve­ne­veis­tä­möil­lä val­mis­tet­tiin täyt­tä vauh­tia pur­je­ve­nei­tä olym­pi­a­ki­so­ja var­ten. Maa­lis­kuus­sa 1952 var­mis­tui myös Por­voon olym­pi­a­ki­sai­sän­nyys, kun tuli tie­to, et­tä osa maa­hoc­key-pe­leis­tä pe­lat­tai­siin Kes­kus­ken­täl­lä.

Olym­pi­a­lais­ten tar­kas­tus­ko­mi­tea to­te­si käyn­nil­lään tou­ko­kuus­sa, et­tä Por­voon ken­tät oli­vat pa­rem­mas­sa kun­nos­sa kuin Hel­sin­gis­sä. Ur­hei­lu­ken­tän si­jain­ti kes­kei­sel­lä pai­kal­la oli hyvä asia sekä suih­ku- ja ruo­kai­lu­mah­dol­li­suuk­sien jär­jes­ty­mi­nen ken­tän vie­res­sä si­jait­se­vas­sa kou­lus­sa (ny­kyi­nen Kes­kus­kou­lu) oli eri­no­mai­ses­ti hoi­det­tu.

Yleisö seurasi tiiviisti kisoja.

Porvoon museo/Georg Christiernin

Por­voo­lai­sil­le tun­te­ma­ton peli

Olym­pi­a­ki­sat avat­tiin juh­lal­li­ses­ti 19.7. Hel­sin­gin Olym­pi­as­ta­di­o­nil­la. Pari päi­vää ava­jais­ten jäl­keen, 21.7., Por­voon Kes­kus­ken­täl­lä pe­lat­tiin en­sim­mäi­set olym­pi­a­pe­lit; en­sim­mäi­ses­sä pe­lis­sä vas­tak­kain oli­vat Puo­la ja Bel­gia, toi­sen ot­te­lun voi­tos­ta kamp­pai­li­vat Sveit­si ja Rans­ka. Lip­pu­tan­gois­sa lie­hui­vat pe­li­jouk­ku­ei­den ko­ti­mai­den ja Suo­men li­pun li­säk­si olym­pi­a­lip­pu ja ai­van uu­si Por­voon vaa­ku­na­lip­pu. Ava­jais­pu­heen piti Por­voon olym­pi­a­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Ge­org Chris­tier­nin, min­kä jäl­keen jouk­ku­ei­den kap­tee­nit sai­vat kuk­kia.

Ava­jais­ten jäl­keen en­sim­mäi­nen maa­hoc­key-peli saat­toi al­kaa. Pai­kal­le oli tul­lut noin 580 kat­so­jaa, jot­ka seu­ra­si­vat ta­pah­tu­mien kul­kua var­sin hil­jai­si­na: peli oli por­voo­lai­sil­le tun­te­ma­ton ja sen sään­nöt vie­raat. On­nek­si ul­ko­mai­set ki­sa­vie­raat re­a­goi­vat in­nok­kaas­ti pe­lin ta­pah­tu­miin ja pian por­voo­lai­set­kin ym­mär­si­vät, mitä pe­li­ken­täl­lä ta­pah­tui. Pe­lien jäl­keen voit­ta­jat ku­ki­tet­tiin ja jo­kai­sel­le pe­laa­jal­le lah­joi­tet­tiin Por­voo-rin­ta­merk­ki.

Seu­raa­va pe­li­päi­vä oli 24.7., jol­loin vas­tak­kain oli­vat Sak­sa ja Itä­val­ta. Vä­li­a­jal­la pe­laa­jien vir­kis­tyk­sek­si oli han­kit­tu sit­ruu­noi­ta sekä pe­lin jäl­keen pe­laa­jil­le tar­jot­tiin kou­lul­la tee­tä ja voi­lei­piä Ge­org Chris­tier­nin esi­tel­möi­des­sä Por­voos­ta.

Päi­vä oli kaik­kien mie­les­tä on­nis­tu­nut, mut­ta lop­pu­met­reil­lä ta­pah­tui jo­ta­kin odot­ta­ma­ton­ta: kun pe­laa­jat oli­vat läh­te­mäs­sä Por­voos­ta lin­ja-au­tol­la koh­ti ma­ja­paik­kaan­sa, huo­mat­tiin kou­lun ik­ku­nas­sa hur­ja­na hui­to­va mies – eräs Itä­val­lan pe­laa­jis­ta oli jää­nyt luk­ko­jen taak­se pu­ku­huo­nee­na käy­tet­tyyn tuo­li­va­ras­toon. Va­ras­ton oven luk­ko oli avat­ta­vis­sa vain ul­ko­puo­lel­ta, ei­kä pe­laa­ja pääs­syt siel­tä pois. On­nek­si hä­net huo­mat­tiin ik­ku­nas­ta ja pe­laa­ja saa­tiin pe­las­tet­tua mu­kaan lin­ja-au­toon. Kun au­tot kaar­toi­vat kou­lun pi­has­ta, hur­ra­si­vat pe­laa­jat Por­vool­le ja kiit­ti­vät hy­vis­tä ki­sa­jär­jes­te­lyis­tä.

Saksan ja Puolan maahockeyjoukkueet.

Porvoon museo/Georg Christiernin

Ki­sai­sän­nil­le kii­tos­ta ja jat­kot

Vii­mei­nen maa­hoc­key-peli pe­lat­tiin Por­voos­sa 26.7. Sak­san voit­ta­es­sa Puo­lan ja näin si­joit­tu­en lo­pul­li­ses­sa ki­sa­tau­lu­kos­sa vii­den­nek­si. Pe­lin jäl­keen pe­laa­jil­le, tuo­ma­reil­le ja kan­sain­vä­li­sel­le maa­hoc­key­ko­mi­te­an jä­se­nil­le tar­jot­tiin il­lal­li­nen Por­voos­sa. Ki­sa­jär­jes­te­lyt oli­vat on­nis­tu­neet hy­vin ja ki­sai­sän­nät sai­vat osak­seen suu­ret kii­tok­set.

Tä­hän ei kui­ten­kaan olym­pi­a­hur­mos Por­voos­sa vie­lä päät­ty­nyt, sil­lä 29.7. ur­hei­lu­seu­ra Akil­les jär­jes­ti 50-vuo­tis­juh­lan­sa kun­ni­ak­si ylei­sur­hei­lu­ki­sat, jo­hon osal­lis­tui mo­nia olym­pi­a­mi­ta­lis­te­ja eri mais­ta. Ki­sat oli­vat hui­kea me­nes­tys ja pai­kal­la seu­raa­mas­sa oli lä­hes 1?360 kat­so­jaa.

Olym­pi­a­tu­li sam­mui Hel­sin­gis­sä 4.8. jät­tä­en jäl­keen­sä mo­nia muis­to­ja. Por­voo­lai­set oli­vat yl­pei­tä niin jär­jes­tä­mis­tään ki­sois­taan kuin myös sou­ta­jis­taan, jot­ka si­joit­tui­vat vii­den­nek­si. Myös maa­hoc­key sai kau­pun­gis­sa ja­lan­si­jaa: vuo­si­na 1955 ja 1958 por­voo­lai­set si­joit­tui­vat maa­hoc­keyn SM-ki­sois­sa ho­pe­al­le.

HAN­NE­LE TEN­HO­VUO­RI
Kir­joit­ta­ja on Por­voon mu­se­on mu­se­o­leh­to­ri

// Ar­tik­ke­li jul­kais­tu Itä­väy­läs­sä 30.8.2017 osa­na Por­voon mu­se­on ja Itä­väy­län tuot­ta­maan jut­tu­sar­jaa "Tuon minä muis­tan"