ITÄ-UU­SI­MAA | Nuo­ret ää­nes­tä­vät kai­kis­ta ikä­ryh­mis­tä vä­hi­ten. Itä­väy­lä sel­vit­ti Itä-Uu­den­maan alue- ja kun­ta­vaa­lien al­le 30-vuo­ti­ai­den eh­dok­kai­den nä­ke­myk­siä sii­tä, mik­si nuor­ten ää­nen on tär­keä kuu­lua po­li­tii­kas­sa.

Nuor­ten ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus – tai pi­kem­min­kin sen puu­te – pu­hu­tut­taa Suo­mes­sa joka vaa­lien al­la. Nyt alue- ja kun­ta­vaa­lien lä­hes­ty­es­sä voi­daan jäl­leen kään­tää kat­seet edel­lis­vuo­sien ver­tai­lu­koh­tiin ja poh­tia syi­tä nuo­ri­son pas­sii­vi­suu­del­le po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa. Itä­väy­lä haas­tat­te­li itäi­sen Uu­den­maan nuo­ria eh­dok­kai­ta ja ky­syi, mik­si nuor­ten ää­ni on tär­ke­ää saa­da kuu­lu­viin myös kun­nal­lis- ja alu­e­po­li­tii­kas­sa.

Kun­ta­vaa­lit jär­jes­tet­tiin Suo­mes­sa vii­mek­si vuon­na 2021. Sil­loin koko val­ta­kun­nan ää­nes­tysp­ro­sent­ti not­kah­ti alim­piin lu­ke­miin sit­ten vuo­den 1945. Ai­no­as­taan 55,1 pro­sent­tia ää­ni­oi­keu­te­tuis­ta käyt­ti ää­nen­sä, mikä oli 3,8 pro­sen­tin not­kah­dus edel­li­sis­tä vuo­den 2017 kun­ta­vaa­leis­ta. Al­le 25-vuo­ti­ais­ta ää­ni­oi­keut­taan hyö­dyn­si ai­no­as­taan 35,4 pro­sent­tia, mikä oli kyl­lä 0,4 pro­sent­tia enem­män kuin vuon­na 2017, mut­ta nuor­ten osuus ää­nes­tä­jis­tä jäi sil­ti kai­kis­ta ikä­ryh­mis­tä pie­nim­mäk­si. Eten­kin ver­rat­tu­na eni­ten ää­nes­tä­nei­siin 65-69-vuo­ti­ai­siin, joi­den ää­nes­tysp­ro­sent­ti hi­poi 65:ä pro­sent­tia.

Pas­sii­vi­suus mu­kai­lee muun­kin vä­es­tön ero­ja kun­ta­vaa­lien ää­nes­ty­sak­tii­vi­suu­teen, kun ver­ra­taan sitä edus­kun­ta­vaa­leis­sa käy­tet­tyi­hin ää­niin. Kun­ta­vaa­leis­sa ää­nes­tysp­ro­sent­ti jää jopa kym­me­nien pro­sent­tiyk­si­köi­den pää­hän edus­kun­ta­vaa­lien vas­taa­vis­ta lu­ke­mis­ta. Kes­kus­tan lis­toil­ta As­ko­lan kun­ta­vaa­leis­sa eh­dol­la ole­va Roo­sa Kur­ki (kesk.), 28, ko­kee, et­tei­vät nuo­ret pidä kun­ta­ta­son vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suut­taan tar­peek­si suu­res­sa ar­vos­sa.

– To­si­a­si­as­sa var­sin­kin täl­lai­ses­sa pie­nem­mäs­sä kun­nas­sa yk­si­kin ää­ni voi rat­kais­ta pal­jon, hän to­te­aa.

Ak­tii­vi­suu­den puut­tee­seen vai­kut­taa Kur­jen ja Por­voon RKP:n kun­ta­vaa­lieh­do­kas Sha­rie Sve­hol­min (r.), 27, nä­ke­mys­ten mu­kaan moni asia. Po­li­tiik­ka yli­pään­sä jää nuo­ril­le kau­kai­sen ja vai­ke­an tun­tui­sek­si, ei­kä luot­ta­mus­ta omaan tie­to­ta­soon ole.

– Oi­ke­as­ti se, mi­ten esi­mer­kik­si kou­luun pää­see jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja mitä siel­lä syö, on jo po­li­tiik­kaa. Luu­len, et­tä on vai­kea hah­mot­taa, mitä kaik­kea sii­hen kuu­luu, Sve­holm sa­noo.

Va­sem­mis­to­lii­ton por­voo­lai­nen kun­ta- ja alu­e­vaa­lieh­do­kas Kyös­ti Kal­l­berg (vas.), 24, nä­kee, et­tä po­li­tii­kas­ta vies­ti­tään­kin ny­ky­päi­vä­nä mah­dol­li­sim­man vai­ke­as­ti, joka etään­nyt­tää nuo­ria sii­tä en­ti­ses­tään.

– Asi­at esi­te­tään usein vai­ke­am­min, kuin mitä ne to­del­la ovat. Näin nuo­ris­ta tun­tuu sil­tä, et­tä po­li­tii­kan ym­mär­tä­mi­nen vaa­tii lii­kaa sel­vit­tä­mis­tä ja ää­nes­tä­mi­nen on hel­pom­pi ul­kois­taa muil­le, hän se­lit­tää.

Kur­ki nos­taa esiin myös sen, mi­ten nuo­ret aset­tu­vat pää­tök­sen­te­os­sa vä­liin­pu­to­a­jan ase­maan. Jos kou­lut on jo käy­ty, ei­kä esi­mer­kik­si kun­nan har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut kiin­nos­ta, on vai­kea löy­tää suo­raan omaan elä­mään suo­raan vai­kut­ta­via asi­oi­ta kun­ta­ta­sol­ta.

– Jos ei käy­tä kir­jas­toa, ei sil­lä ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä, on­ko omas­sa kun­nas­sa toi­mi­va kir­jas­to, hän se­lit­tää.

Kun­ta­po­li­tii­kas­sa kä­si­tel­lään usei­ta nuo­ria kan­sa­lai­sia kos­ket­ta­via ai­hei­ta, ku­ten kun­nan opis­ke­li­joi­den ja nuo­rien työn­te­ki­jöi­den ase­maa. Kal­l­berg ker­too, et­tä esi­mer­kik­si osa hä­nen kun­ta­vaa­li­oh­jel­maan­sa on pa­ran­taa por­voo­lais­ten kor­ke­a­kou­luo­pis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia.

– Vas­ta­val­mis­tu­neen ja opis­ke­li­jan on to­del­la vai­kea löy­tää oman alan töi­tä tääl­lä. Tar­vit­sem­me toi­mia, joil­la saam­me nuor­ta su­ku­pol­vea myös PK-yri­tyk­siin pa­rem­min, sil­lä nuo­ril­la on pal­jon an­net­ta­vaa, hän se­lit­tää.

Sve­holm nos­taa tär­ke­äk­si nuo­ria kos­ket­ta­vak­si asi­ak­si kun­nan har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det ja en­nal­ta­eh­käi­se­vät pal­ve­lut.

– Yk­si tär­keim­mis­tä vaa­li­tee­mois­ta­ni on hy­vin­voi­vat asuk­kaat. Kaik­kien apua tar­vit­se­vien kuu­lui­si saa­da sitä, ja on ol­ta­va kat­ta­vaa en­nal­ta­eh­käi­se­vää toi­min­taa, hän sa­noo.

Vuo­den 2022 alu­e­vaa­leis­sa ää­nes­tysp­ro­sent­ti oli kun­ta­vaa­lien­kin lu­ke­mia pie­nem­pi. Koko maas­sa vain 47,5 pro­sent­tia ää­ni­oi­keu­te­tuis­ta käyt­ti tuol­loin ää­nen­sä. Itä-Uu­del­la­maan­kin 48,5 suu­rui­nen ää­nes­tysp­ro­sent­ti oli vain hie­man val­ta­kun­nal­lis­ta ta­soa kor­ke­am­pi. Hy­vin­voin­ti­a­lu­euu­dis­tuk­sen al­ku­mä­hi­näs­sä ak­tii­vi­suus saat­taa luon­nol­li­ses­ti­kin ol­la al­hais­ta, sil­lä uu­si alu­e­mal­li on jää­nyt mo­nel­le vie­lä tois­tai­sek­si häh­mäi­sek­si.

Alu­e­vaa­leis­sa va­li­tut hen­ki­löt rat­ko­vat so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toon liit­ty­viä asi­oi­ta. Ajan­koh­tais­ta nuo­ril­le sii­nä ovat muun mu­as­sa ter­vey­teen ja hy­vin­voin­tiin liit­ty­vät asi­at, ku­ten vii­me­ai­koi­na pal­jon pu­hu­tut­ta­nut mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den saa­vu­tet­ta­vuus.

Mikä sit­ten on saa­nut Itä-Uu­den­maan nuo­ret eh­dok­kaat kiin­nos­tu­maan po­li­tii­kas­ta, jos se ei nuo­ria ylei­ses­ti kiin­nos­ta?

– Olen ai­na ol­lut kiin­nos­tu­nut vai­kut­ta­mi­ses­ta. Jo ylä-as­teel­la vai­ku­tin opis­ke­li­ja­kun­nan hal­li­tuk­ses­sa, Kur­ki ker­too.

Myös Kal­l­berg ja Sve­holm ovat pää­ty­neet vai­kut­ta­maan opis­ke­li­ja­yh­tei­söis­sä ja sitä kaut­ta kiin­nos­tu­neet pai­kal­lis­po­li­tii­kan kie­mu­roi­hin su­kel­ta­mi­ses­ta.

Ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus kul­kee­kin vah­vas­ti käsi kä­des­sä myös nuor­ten taus­to­jen kans­sa. Ti­las­to­kes­kuk­sen sel­vi­tyk­sen mu­kaan per­heis­sä, jois­sa esi­mer­kik­si van­hem­mat ei­vät ole ak­tii­vi­sia ää­ni­oi­keu­ten­sa hyö­dyn­tä­jiä on to­den­nä­köi­sem­pää, et­tä myös jäl­ki­kas­vu on suu­rem­mas­sa vaa­ras­sa pas­si­voi­tua po­liit­ti­sen pää­tök­sen­te­on suh­teen. Kal­l­berg nos­taa tär­ke­äk­si sen, et­tä kou­lu­tuk­ses­sa ja muis­sa yh­teis­kun­nan tar­jo­a­mis­sa pal­ve­luis­sa ak­ti­voi­tai­siin lap­sia ja nuo­ria en­tis­tä enem­män kiin­nos­tu­maan vai­kut­ta­mi­ses­ta.

– Jos ko­toa ei saa ak­ti­voi­vaa vai­ku­tus­ta on tär­ke­ää, et­tä kou­lut ja muut yh­teis­kun­nan pal­ve­lut ot­ta­vat ko­pin las­ten ja nuor­ten osal­lis­ta­mi­ses­ta. Sen voi aloit­taa ak­ti­voi­mal­la vai­kut­ta­maan pie­niin oman ar­jen asi­oi­hin, jot­ka myö­hem­min kas­va­vat suu­rem­mik­si, hän se­lit­tää.

Myös Sve­holm nos­taa, et­tä po­li­tiik­kaa pi­täi­si tuo­da konk­reet­ti­sem­min saa­vu­tet­ta­vak­si las­ten ja nuor­ten elä­mäs­sä.

– Oli­si tär­ke­ää ol­la pa­rem­min läs­nä ja saa­vu­tet­ta­vis­sa. Voi­si jär­jes­tää enem­män kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia ja ol­la enem­män esi­mer­kik­si so­mes­sa, sil­lä siel­lä ne nuo­ret­kin ny­ky­ään ovat, hän sa­noo.

Itä-Uu­den­maan nuo­ret eh­dok­kaat nä­ke­vät kaik­ki tär­ke­äk­si sen, et­tä nuor­ten ää­ni saa­tai­siin pa­rem­min kuu­lu­viin po­li­tii­kas­sa.

– Ei­hän de­mok­ra­tia toi­mi, jos kaik­ki ei­vät ää­nes­tä. Mei­dän pi­täi­si pys­tyä päät­tä­mään yh­tei­sis­tä asi­ois­ta yh­des­sä, Kal­l­berg sa­noo.

– Tu­le­vai­suut­ta teh­dään mei­tä nuo­ria var­ten. Ää­nes­tä­mäl­lä voi vai­kut­taa sii­hen, min­kä­lai­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä nuor­ten per­heet tu­le­vai­suu­des­sa elä­vät ja kas­va­vat, Kur­ki avaa.

Mi­kä­li nuor­ten ää­ni jää hil­jai­sek­si, nä­kyy päät­tä­jä­ta­sol­la luon­nol­li­ses­ti vä­hem­män nuor­ten etua aja­vaa pää­tök­sen­te­koa.

– On tär­ke­ää, et­tä nuor­ten asi­oi­ta edis­te­tään päät­tä­jä­ta­sol­la ene­ne­mis­sä mää­rin. Päät­tä­jien kes­ki-ikä on sii­nä vii­den­kym­me­nen paik­keil­la, ja on vai­ke­aa ol­la vä­hem­mis­tö nuor­ten asi­oi­den edis­tä­mi­ses­sä, Sve­holm sa­noo.

Nuor­ten ää­nel­le on siis syy­tä rai­va­ta ti­laa myös Itä-Uu­den­maan kun­ta- ja alu­e­po­li­tii­kas­sa. Sii­tä vas­tuus­sa lop­pu­jen lo­puk­si ovat kui­ten­kin ni­men omaan ää­ni­oi­keu­te­tut nuo­ret ai­kui­set.