Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon vastaanottokeskus toimii Rauhankadulla vielä kesäkuun loppuun asti.
Arkisto/Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Turvapaikkahakemuksia jätettiin maassamme viime vuonna 45 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös Ukrainasta pakenevien määrä on ollut laskussa pidemmän aikaa.
Samanaikaisesti yhä useampi vastaanottokeskuksen asiakas on siirtynyt kunnan asukkaaksi. Näistä syistä johtuen vastaanottokeskuksia ei tarvita enää yhtä paljon kuin ennen.
Maahanmuuttovirasto (Migri) on irtisanonut tukun sopimuksia 1.3., 1.4. ja 1.7. alkaen. Irtisanomisten mukaan vastaanottokeskusten toiminta päättyy kesäkuussa kahdeksassa toimipaikassa, joista yksi on Porvoon Rauhankadulla sijaitseva Itä-Uudenmaan ainoa vastaanottokeskus.
Syyskuussa toiminta loppuu yhdeksässä, joulukuussa yhdessä ja ensi helmikuussa kahdeksassa vastaanottokeskuksessa.
Migri arvioi vastaanottojärjestelmän majoituspaikkojen tarvetta ja kustannustehokkuutta jatkuvasti. Vastaanottokeskusten määrää vähentämällä se pyrkii pitämään toiminnan kustannustehokkaana.
Itäisen Uudenmaan vastaanottokeskusten toiminnasta vastasi alkuun Hemcare Oy ja toukokuun 2024 alusta alkaen Luona Oy.
Arkisto/Marko Wahlström
"Irtisanomiset ovat välttämättömiä säästöjen aikaansaamiseksi"
Maahanmuuttovirasto on perustellut yhteensä 26 vastaanottokeskuksen lakkauttamista myös kustannussäästöillä. Kuluvalle vuodelle säästöjä kertyy 21 miljoonan euron edestä.
– Irtisanomiset ovat välttämättömiä säästöjen aikaansaamiseksi, mutta niiden aikataulussa on pyritty huomioimaan muun muassa lasten ja nuorten etu. Ensimmäiset lakkautukset toteutuvat vasta kesäkuun lopussa, mikä mahdollistaa lapsille ja nuorille lukukauden päättämisen ennen muuttoa kuntaan tai toiseen vastaanottokeskukseen, vastaanottopalveluiden osastonjohtaja Elina Nurmi kertoo.
Yksi vastaanottokeskuksia pyörittävistä yrityksistä on sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Luona Oy, jonka vastaanottokeskuksesta Porvoossa ja Järvenpäässä loppuvat kesäkuun aikana. Vantaan ja Länsi-Uudenmaan asuntopohjaiset vastaanottokeskukset loppuvat syyskuussa.
– Ymmärrämme lakkauttamispäätösten taustalla olevat tekijät, kuten vastaanottopalveluiden tarpeen vähenemisen. Valtakunnallisesti lakkautettavien keskusten määrä oli kuitenkin suuri, vastaanottopalveluista vastaava johtaja Mari Saari sanoo.
Luona Oy:n neljän lakkautettavan vastaanottokeskuksen lisäksi listalla on 15 Kotokunta Oy:n, kaksi Babando Oy:n, kaksi Pohjanmaan Maahanmuuttokeskus Oy:n ja yksi Hemcare Oy:n sekä SPR:n Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirin ylläpitämät keskukset.
Sairaanhoitaja on ollut tavattavissa vastaanottokeskuksessa.
Arkisto/Marko Wahlström
"Asiakkaat voivat halutessaan siirtyä myös yksityismajoitukseen"
Käytännössä lakkauttamispäätös tarkoittaa Mari Saaren mukaan sitä, että Porvoon vastaanottokeskuksen toiminta tulee päättymään 30.6. mennessä ja sen jälkeen Luonalla ei ole enää toimintaa alueella.
Porvoon vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimi myös Loviisan palvelupiste, joka suljettiin viime vuoden elokuun aikana. Sulkemisen jälkeen asiakkaiden palvelupisteenä Itä-Uudellamaalla on toiminut Porvoon vastaanottokeskus. Sipoossa toiminut vastaanottokeskus suljettiin heinäkuussa 2023.
Loviisassa vastaanottokeskuksen toiminta alkoi heinäkuussa 2022 ja Porvoossa saman vuoden marraskuussa. Vastaanottokeskusten toiminta on painottunut maahanmuuttajien asumispalveluihin.
Maahanmuuttoviraston julkaiseman tiedotteen mukaan, niille asiakkaille, jotka eivät hae tai voi hakea kotikuntaa, virasto tarjoaa majoitusta toisesta vastaanottokeskuksesta.
– Asiakkaat voivat halutessaan siirtyä myös yksityismajoitukseen. Vastaanottokeskuksen henkilöstö kartoittaa asiakkaiden tilanteet yksilöllisesti ja keskustelevat heidän kanssaan tulevista muutoksista, Mari Saari jatkaa.
Hän korostaa, että vastaanottokeskuksen sulkeuduttua Luona Oy ei enää tuota vastaanottokeskuspalveluita.
– Jos asiakkuus jatkuu toisessa vastaanottokeskuksessa, palvelut tuotetaan sieltä.
Ukrainalaiset Rianna Pohosian, Arsen Pohosian ja Georgij Mushtatov leikkivät Sipoon vastaanottokeskuksessa heinäkuussa 2023.
Arkisto/Kalle Hyttinen
Asiakkaiden lukumäärä ollut Luona Oy:n aikana reilu 600
Porvoon vastaanottokeskus ja Loviisan palvelupiste siirtyivät Hemcare Oy:ltä Luona Oy:lle 1.5.2024.
– Tänä aikana asiakkaiden lukumäärä on ollut noin reilu 600. Suurin osa vastaanottokeskuksen asiakkaista on ukrainalaisia.
Toukokuussa 2023 Loviisaan oli sijoitettu noin 300 ukrainalaista, joista puolet – lähinnä äitejä ja pieniä lapsia – asui Ruotsinpyhtään ruukin Koivulanmäentien kerrostaloissa. Toinen puoli Loviisan ukrainalaisista – yläkouluikäiset, yksinäiset aikuiset ja vanhuksia – asui Eteläharjulla, Määrlahdessa, keskustassa ja Rauhalassa. Loviisassa kapasiteetti oli 370.
Porvoossa kapasiteetti oli ottaa vastaan 400 pakolaista. Keväällä 2023 keskusmajoituksessa sekä kuntamalli-asiakkaina ja yksityismajoituksessa oli yhteensä reilu 300 ihmistä.
Porvoon vastaanottokeskuksen tulevasta tilanteesta asiakkaiden tiedottaminen Luonan toimesta on aloitettu.
– Vastaanottokeskuksen henkilöstö kartoittaa asiakkaiden tilanteet yksilöllisesti ja keskustelevat heidän kanssaan tarkemmin tulevista muutoksista. Tiedon vastaanottamiseen vaikuttaa asiakkaiden henkilökohtaiset tilanteet, Saari kertoo.
Katja Auvinen ja Antti Lilja toivottivat ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi Loviisaan heinäkuussa 2022. Itä-Uudenmaan ensimmäinen vastaanottokeskus avasi ovensa tuolloin Ruotsinpyhtään ruukissa.
Arkisto/Reija Kokkola
Kunta vastaa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisestä
Keskusten vähennyspäätöksessään Maahanmuuttovirasto on ottanut huomioon sen, että kuluvan vuoden aikana toimintansa lopettavissa vastaanottokeskuksissa asuu noin 2 200 henkilöä, jotka voivat halutessaan hakea kotikuntaoikeutta Suomesta.
Noin 47 prosenttia nyt lakkautettavien keskusten asiakkaista voisi halutessaan heti siirtyä kuntaan asumaan.¨
– Kunta vastaa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisestä asiakkaiden siirryttyä kuntaan, johtaja Mari Saari Luona Oy:stä muistuttaa.
Kun asiakas saa kotikunnan, hän voi asettua asumaan haluamaansa kuntaan. Vastaanottokeskukset neuvovat ja tukevat kuntiin siirtymisessä.
– Niille asiakkaille, jotka eivät hae tai voi hakea kotikuntaa, tarjotaan majoitus toisesta vastaanottokeskuksesta. Nämä asiakassiirrot suunnitellaan yhteistyössä vastaanottokeskusten kanssa. Asiakkaat voivat halutessaan siirtyä myös yksityismajoitukseen, osastonjohtaja Elina Nurmi Maahanmuuttovirastosta sanoo.
– Vastaanottokeskuksen työntekijät kartoittavat asiakkaiden tilanteet yksilöllisesti ja keskustelevat heidän kanssaan muutoksista, hän jatkaa.
»» Lue myös: Sipoon vastaanottokeskus suljetaan – ”emme tiedä mitä tehdä”