POR­VOO, KES­KUS­TA Por­voo­lai­sen Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­non eh­dok­kuut­ta ta­voit­te­li tänä vuon­na 240 suo­ma­lais­ta te­os­ta. Eh­do­kas­te­ok­sis­ta esi­va­lin­ta­raa­ti seu­loi pit­kän pro­ses­sin jäl­keen kym­me­nen eh­do­kas­ta.

–?Laa­duk­kai­ta ja huo­mi­o­ta an­sait­se­via on mo­nin ver­roin enem­män kuin eh­dok­kai­ta. Voim­me iloi­ses­ti suit­sut­taa kir­jal­li­suu­tem­me kor­ke­aa ta­soa ja sa­noa, et­tä sen kär­ki on sekä te­rä­vä et­tä laa­ja, tai­do­kas ja uut­ta et­si­vä, mo­ni­puo­li­nen, kek­se­li­äs ja omin­ta­kei­nen, kir­jai­li­ja, tai­tei­li­jap­ro­fes­so­ri He­le­na Si­ner­vo sa­noi eh­dok­kai­den jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa.

Kol­mi­hen­ki­seen kir­jal­li­suu­de­na­lan am­mat­ti­lais­raa­tiin kuu­lui­vat myös krii­tik­ko Tee­mu Kor­pi­jär­vi ja poh­jois­mai­sen kir­jal­li­suu­den väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Ka­ne­li Kab­rell.

Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkuutta tavoittelevat kirjailijat asettuivat kirjojensa taakse. Kirjailijat ovat Iida Rauma (vas.), Ulrika Nielsen, Miira Luhtavaara Päivi Liski, Tiina Lehikoinen, Marja Kyllönen, Silja Järventausta, Johanna Holmström, Joel Haahtela, Johan Bargum.

Marko Wahlström

"Eh­kä­pä näis­tä jo­kai­nen löy­tää jäl­leen so­pi­via lu­ku­vink­ke­jä"

Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin pe­rin­tei­seen ta­paan kan­sal­lis­ru­noi­li­ja J.L. Ru­ne­ber­gin ko­dis­sa tä­nään tors­tai­na.

–?Näi­den sei­nien si­säl­lä on teh­ty pal­jon suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­his­to­ri­aa. Tääl­lä on vie­rail­lut pal­jon suo­ma­lai­sia merk­ki­hen­ki­löi­tä, ja tä­nään me kir­joi­tam­me sitä his­to­ri­aa li­sää, Uu­si­maa-leh­den pää­toi­mit­ta­ja Mar­ko En­berg to­te­si avaus­sa­nois­saan.

Eh­dok­kai­den jul­kis­ta­mis­ti­lai­suus juu­ri jou­lun al­la ko­hot­taa suo­ma­lais­ta kau­no­kir­jal­li­suut­ta.

–?Eh­kä­pä näis­tä jo­kai­nen löy­tää jäl­leen so­pi­via lu­ku­vink­ke­jä it­sel­leen tai vaik­ka­pa lah­jak­si, En­berg to­te­si.

– Tänään me kirjoitamme lisää suomalaista kirjallisuushistoriaa, Uusimaa-lehden päätoimittaja Marko Enberg sanoi. Taustalla esivalintaraadin jäsenet kirjailija, taiteilijaprofessori Helena Sinervo ja kirjallisuuden väitöskirjatutkija Kaneli Kabrell (oik.)

Marko Wahlström

Si­poo­lais-lo­vii­sa­lai­nen kir­jai­li­ja tois­ta ker­taa eh­dol­la

Täl­lä ker­taa pal­kin­to­eh­dok­kai­den jou­kos­sa on myös pai­kal­lis­vä­riä. Si­poo­lais­syn­tyi­nen, ny­kyi­sin Lo­vii­san Per­na­jas­sa asu­va kir­jai­li­ja Jo­han­na Holmst­röm on eh­dol­la nyt tois­ta ker­taa.

Hän suo­rit­ti Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­non eh­dok­kuus­de­byyt­tin­sä vuon­na 2018 Sei­lin saa­rel­le si­joit­tu­val­la ro­maa­nil­laan "Sjä­lar­nas ö", joka on myös suo­men­net­tu ni­mel­lä "Sie­lu­jen saa­ri".

Nyt raa­ti ni­me­si hä­net eh­dok­kaak­si no­vel­li­ko­ko­el­mal­laan "Hand­bok i klard­röm­mar" (För­la­get), jon­ka Mai­ja Kau­ha­nen on suo­men­ta­nut ni­mel­lä "Sel­kou­nien kä­si­kir­ja" (Ota­va).

–?Tosi iloi­nen yl­lä­tys, sil­lä ei­hän täl­lais­ta voi iki­nä odot­taa. Olen iloi­nen, et­tä täl­lä ker­taa myös no­vel­li­ko­ko­el­mia pää­si esil­le, Holmst­röm kom­men­toi.

Hän muis­tut­taa, et­tä pal­kin­to­eh­dok­kuus on kir­jai­li­jal­le har­vi­nais­ta herk­kua.

–?Työs­ken­te­len ko­vaa ja ai­na jos­kus sitä pää­see mu­kaan näi­hin ke­mui­hin – eh­kä, Holmst­röm tuu­ma­si.

– Ehdokkuus merkitsee kirjailijalle tosi paljon. Se tuo näkyvyyttä etenkin jos kirjoittaa runoja tai novelleja. Kirjailija saa näin tunteen, että joku on lukenut teoksen ja arvostaa ostamalla teoksen esille, loviisalaiskirjailija Johanna Holmström sanoi Runeberg-kirjallisuuspalkinnon julkistamistilaisuudessa.

Marko Wahlström

No­vel­li­ko­ko­el­ma siir­tyy ny­ky­a­jas­ta tu­le­vai­suu­teen

Nyt eh­dok­kaa­na ole­van no­vel­li­ko­ko­el­man­sa aja­tus sai Holmst­rö­min mu­kaan al­kun­sa ny­ky­päi­vän me­nos­ta.

–?Kir­ja ku­vaa omaa ai­kaam­me, mut­ta sii­nä siir­ry­tään myös tu­le­vai­suu­teen sel­lai­se­na kuin se täl­lä het­kel­lä näyt­tää me­ne­vän, jos asi­oil­le ei teh­dä mi­tään, hän jat­koi.

Kir­jai­li­ja viit­taa isoil­la asi­oil­la muun mu­as­sa ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siin, il­mas­ton­muu­tok­seen ja Ve­nä­jän so­taan Uk­rai­naa vas­taan.

–?Suu­ret ih­mis­ryh­mät ru­pe­a­vat muut­ta­maan pois, kun il­mas­tok­rii­si pa­he­nee. Kir­ja ker­too mil­lai­nen maa­il­ma täs­tä sil­loin tu­lee. Teos on ta­val­laan dys­toop­pi­nen, kun siir­ry­tään 200 vuot­ta tu­le­vai­suu­teen. Ta­ri­nas­sa on mu­ka­na myös ih­mis­ten pe­las­tau­tu­mis­mah­dol­li­suus, jos osa­taan elää luon­non kans­sa, ei­kä so­das­sa luon­toa vas­taan. Täl­löin eh­kä sel­vi­äm­me, Holmst­röm sa­noo.

Kir­ja al­kaa itä­hel­sin­ki­läi­ses­tä lä­hi­ös­tä, mut­ta tu­le­vai­suu­teen siir­ty­mi­sen jäl­keen ta­pah­tu­mat voi­si­vat si­jai­ta mis­sä päin maa­il­maa ta­han­sa. Te­ok­ses­sa lii­ku­taan muun mu­as­sa ke­hit­ty­neis­sä yh­teis­kun­nis­sa aa­vi­koil­la.

–?No­vel­lit lin­kit­ty­vät toi­siin­sa, jo­ten nii­tä voi lu­kea jat­ku­va­na ta­ri­na­na. Sa­mat hen­ki­löt myös esiin­ty­vät eri no­vel­leis­sa, hän ku­vai­li it­sel­leen kir­joi­tus­muo­toa, jos­ta hän it­se pi­tää.

Sipoolaissyntyinen Johanna Holmström oli ensimmäistä kertaa ehdolle Runeberg-palkinnon saajaksi vuonna 2018. Kuva on ehdokkaiden julkistamistilaisuudesta joulukuulta 2017.

Arkisto/Marko Wahlström

Kir­jai­li­jan kym­me­nes teos on työn al­la

Uu­sin teos on lo­vii­sa­lai­sen yh­dek­säs, jois­ta no­vel­li­ko­ko­el­mia on nel­jä. Edel­li­nen jul­kais­tu teos oli Märt­ha Tik­ka­sen elä­mä­ker­ta.

–?Täl­lä het­kel­lä työs­tän ro­maa­nia, joka ker­too myös omas­ta ajas­tam­me pan­de­mia- ja sota-ai­koi­neen. Kir­ja on val­mii­na jul­kais­ta­vak­si eh­kä pa­rin vuo­den pääs­tä.

Kir­jai­li­jan työn li­säk­si Holmst­rö­min ar­keen kuu­luu elä­mä las­ten, mie­hen ja vii­den he­vo­sen kans­sa Per­na­jas­sa.

–?Juu­ri nyt suun­nit­te­lem­me, mi­ten sel­vi­äm­me tu­los­sa ole­vas­sa lu­mi­tal­ves­ta. Lu­mi­työt ovat toi­saal­ta hy­vää vas­ta­pai­noa kir­joit­ta­mi­sel­le, kun pää­see liik­ku­maan töi­den jäl­keen, hän ker­toi.

Per­he on asu­nut Lo­vii­sas­sa nel­jä vuot­ta. Per­hee­seen kuu­lu­vat 13- ja 11-vuo­ti­aat lap­set sekä 1 vuo­den ja 3 kuu­kau­den ikäi­nen kuo­pus.

Kymmenen suomalaista teosta kilvoittelee Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkuudesta.

Marko Wahlström

Kir­jal­li­suus­pal­kin­to ja­et­tu jo 36 ker­taa

Ru­ne­berg-pal­kin­to on avoin kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le kau­no­kir­jal­li­sil­le te­ok­sil­le. Se on ja­et­tu tä­hän men­nes­sä 36 ker­taa ja voit­ta­ja­te­ok­sik­si on nous­sut ro­maa­nien li­säk­si no­vel­li- ja ru­no­ko­ko­el­mia.

Ru­ne­berg-pal­kin­to on pe­rus­tet­tu vuon­na 1986. Pal­kin­to­sum­ma on 20?000 eu­roa, jon­ka mak­sa­vat yh­des­sä Por­voon kau­pun­ki ja sa­no­ma­leh­ti Uu­si­maa.

Pal­kin­non ja­ka­vat sa­no­ma­leh­ti Uu­si­maa, Por­voon kau­pun­ki, Suo­men kir­jai­li­ja­liit­to, Suo­men ar­vos­te­li­jain liit­to ja Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­ning. Pal­kit­ta­van te­ok­sen va­lit­see kah­des­sa vai­hees­sa kak­si eril­lis­tä raa­tia.

Nyt jul­kis­tet­tu­jen eh­dok­kai­den jou­kos­ta Ru­ne­berg-pal­kin­non voit­ta­jan va­lit­see kol­mi­hen­ki­nen pal­kin­to­raa­ti. Sen muo­dos­ta­vat kir­jai­li­ja Jo­han­na Hulk­ko, krii­tik­ko Vesa Ran­ta­ma ja kir­jal­li­suus­toi­mit­ta­ja Ca­mil­la Lind­berg.

Ru­ne­berg-pal­kin­non voit­ta­ja jul­kis­te­taan Ru­ne­ber­gin päi­vä­nä 5.2.2023.

FAK­TA
Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­non eh­dok­kaat:
» Jo­han Bar­gum: Äld­re män (För­la­get)/Ikä­mie­hiä (Teos) suom. Ou­ti Men­na
» Joel Haah­te­la: Jaa­ko­bin por­taat (Ota­va)
» Jo­han­na Holmst­röm: Hand­bok i klard­röm­mar (För­la­get)/Sel­kou­nien kä­si­kir­ja (Ota­va) suom. Mai­ja Kau­ha­nen
» Sil­ja Jär­ven­taus­ta: Il­ta­päi­vä isol­la kir­jai­mel­la (Teos)
» Mar­ja Kyl­lö­nen: Vai­na­jai­set (Teos)
» Tii­na Le­hi­koi­nen: Pu­nel­ma (Like)
» Päi­vi Lis­ki: Erään ka­nan ta­ri­na (S&S)
» Mii­ra Luh­ta­vaa­ra: Pin­nal­li­suus (Teos)
» Ul­ri­ka Niel­sen: Tin­gen (Schildts & Sö­derst­röms)
» Ii­da Rau­ma: Hä­vi­tys (Sil­ta­la)