Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Linnankosken lukion tämän kevään ylioppilaat Viki Kankkonen (vas.) ja Niilo Olander viettivät juhliaan elokuussa. He livahtivat kuvattaviksi Hamarin venetelakalle kunnostamansa vanhan purjeveneen kupeelle.
Juho Peltonen
PORVOO, HAMARI Porvoolaisen Linnankosken lukion viime kevään ylioppilaat Viki Kankkonen ja Niilo Olander viettivät lakkiaisiaan elokuun viimeisenä viikonloppuna. Yhdeksäntoistavuotiaat tekijämiehet livahtivat kesken ylioppilasjuhliensa kuvattavaksi vanhan purjeveneen kupeella.
Hamarilaisen Lönnforsin telakan kentällä seisova vene on venesuunnittelija Roy Schermanin käsialaa. Aluksen linjat ovat virtaviivaisia, mutta laikukkaat pinnat näyttävät kaipaavaan molempia käsipareja kipeästi hommin.
Projekti on kuitenkin jo loppusuoralla, jäljellä on enää pelkkiä pintatöitä. Klassinen int 5m -luokan vene Lotta V on löytynyt pari vuotta aiemmin rapistuneena pellolta Tolkkisista.
Peltolöytö ei ole mikä tahansa ruuhi. Lotta V valmistui vuonna 1944 arvostetulla AB Neglingevarvetilla Tukholman Saltsjöbadenissa. Parhaista mahdollisista materiaaleista rakennetun kilpaveneen tilaaja oli ruotsalainen mediakeisari Alfred Bonnier jr. (1907–1989).
Kaverukset innostuivat veneenraketamisesta yläkoulussa
Entisöinnin oli tarkoitus valmistua jo juhannukseksi, mutta kesätyöt nipistivät ison siivun telakka-ajasta. Niilo Olander pyöritti jäätelöbisnestä Vanhan-Porvoon jäätelötehtaan myyjien esimiehenä, Viki Kankkonen ryhtyi franchising-yrittäjäksi ja myi kesän ajan Helsingissä kahvia Bike Cafe Global -kärrystä.
Ylioppilasjuhlien jälkeisenä sunnuntaina herrat kärsivät univajeesta, mutta kumpikin ripustaa lakit naulaan ja vetää haalarit ylle. Niilo avaa maalipurkin ja alkaa sutimaan vesirajan alapuolisiin puuosiin oranssia lyijymönjää. Mikä ihme saa nuoret miehet sijoittamaan satoja tunteja abivuodesta vanhan puuveneen rassaamiseen?
–?Veneenrakennusbuumi alkoi Pääskytien koulun kahdeksannella luokalla, kun teknisen työn opettaja Perttu Holopainen ehdotti meille katamaraanityyppisen purjeveneen rakentamista. Kahden vuoden valinnainen projekti karkasi vähän käsistä, ja veneen rakentamiseen kului reilusti loma-aikaakin. Mä en ollut purjehtinut sitä ennen metriäkään, Niilo kertoo.
–?Mä olin ollut kerran mökillä sukulaisen jollan kyydissä, Viki täydentää.
–?Mutta asiantila on muuttunut. Kahden viimeisen kesän aikana on tullut seilattua kaveriporukalla muun muassa Tallinnassa ja Visbyssä, miehet toteavat.
Viki Kankkonen tarkastaa, että Lotta V:n purjeen takilointi on kohdallaan.
Juho Peltonen
Seuraavaksi työn alle Laurin-kosteri
Katamaraani oli valmistuttuaan esillä MTV:n Kymmenen uutisissa ja paikallislehdissä. Itse rakennettu avovene riitti parin kesän harjoitteluun, mutta sen jälkeen piti hankkia isompi vene, tai useampikin.
Ensi talven aikana, ennen kesällä odottavaa armeijaa, ylioppilaat aikovat peruskunnostaa 32-jalkaisen Laurin-kosterin – mahonkirakenteisen tietenkin.
Mutta tämä Lotta V. Mikä houkutteli teidät hurahtamaan tällaiseen työmaahan?
–?Klassiset konstruktioluokat eli esimerkiksi vitoset, viisvitoset, kutoset ja kasit ovat mielestäni hienoimpia veneitä. Aikansa huippusuunnittelijat piirsivät niitä vaativille tilaajille kuninkaallisia myöten. Näissä veneissä yhdistyvät nopeus, kauneus ja laatu, Viki toteaa.
–?Niillä kilpaillaan edelleen aktiivisesti, ja etenkin suurten metriveneiden miehistö koostuu eri veneluokkien parhaista purjehtijoista, hän jatkaa.
–?Koska jouduimme opettelemaan uuden lajin opettaja-Pertun ehdotuksen takia, haastoimme hänet ja hänen puolisonsa Pauliina Impiön mukaan tähän Lotta V -kimppaan. Nyt Perttukin on joutunut opettelemaan purjehdusta.
Femma Lotta V Suomeen 2000-luvun alussa
Puolen vuosisadan aikana nopeaksi todettu vene tuotiin Suomeen 2000-luvun alkuvuosina. Se pärjäsi hyvin myös kotimaisissa regatoissa.
Pikkuhiljaa veneen kunto kuitenkin rapistui, runkolautoja tukevat saarnikaaret antautuivat ja vene alkoi vuotaa pahasti. Lopulta Lotta V jäi pressun alle odottamaan parempia aikoja tai hidasta maatumista.
Uusien omistajien syndikaatti on vaihtanut veneeseen kolmisenkymmentä kaarta, uusinut osan emäpuusta ja puukölistä, korjannut mastoa sekä rakentanut uuden peräsimen akseleineen. Projektin vaiheista on kerrottu muun muassa int 5mLottaV -nimisellä instagram-tilillä.
Porvoolaisen yrittäjän nostoauton avulla Lotta V pääsi ehostettuna veteen, jossa purjevene on parhaimillaan omassa elementissään.
Juho Peltonen
Viimeisen viikon päivät ja yötkin kuluivat telakalla
Palaan telakalle viikkoa myöhemmin. Olander ja Kankkonen siivoavat ympäristöä ja jännittävät lähestyvää h-hetkeä. Viimeisen viikon päivät ja osin yötkin ovat kuluneet projektin kimpussa. Tosin miehet eivät laske maalaus- ja lakkausvaihetta niinkään töiksi, heistä pintakäsittely on jo palkintovaihetta.
Porvoolaisen Jelca-Tecin yrittäjä Jari Laine kurvaa vihreällä nosturiautolla Lönnforsin telakalle ja alkaa kaivaa nostoliinoja lavalta. Niilo Olander osoittaa kiiltäväksi lakattua kylkeä.
–?Kaikki vanhat lakat ja maalit on poistettu. Kaarien uusinnan ja ruuvinreikien tapituksen jälkeen koko runko kyllästettiin pellavaöljyseoksella. Vesirajan alapuoliset osat on käsitelty lyijymönjällä, tartuntapohjusteilla ja eliönestomaaleilla. Kylkiin valitsimme parasta mahdollista öljylakkaa, tällaisen työn jälkeen ei kannata oikoa, hän kertoo.
Lotta V on 76-vuotias klassikko, joka tunnetaan purjehduspiireissä eritysien nopeana femmana. Kuvassa vene vesillelaskun jälkeen Hamarin venetelakan rannassa.
Juho Peltonen
"Unelmatyötä, mutta ei kovin kannattavaa"
Molemmat veneenrakentajat ovat olleet myös perustamassa uutta purjehdusseuraa, Hamarin Purjehtijoita. Viki Kankkonen on seuran varakommodori ja Niilo Olander toimii hallituksen tiedottajana. Veneenrakennus kiinnostaisi miehiä ammatillisessakin mielessä, mutta armeijan jälkeen aktiivipurjehtijat aikovat navigoida toisille koulutusväylille.
–?Puuveneiden rakentaminen olisi unelmatyötä, mutta ei se ole kovin kannattavaa. Tämän kokoisen veneen valmistaminen vaatii ainakin vuoden työn, ja materiaalit maksavat useita kymmeniä tuhansia euroja. Joku 150?000 euroa on aika kova hinta kahdeksanmetrisestä päiväpurresta. Aion hakea ensi keväänä valtiotieteelliseen tiedekuntaan, Olander kertoo.
Kankkonen on tyytyväinen tulevaan välivuoteen, sillä kiinnostavia kohteista pitäisi valita sopivin.
–?Talven aikana aion tehdä töitä, venehommia ja luen pääsykokeisiin. Valinnan vaikeus harmittaa. Etusijalla ovat arkkitehtiopinnot opinnot teknillisessä korkeakoulussa tai kauppakorkeakoulu.
Lotta V neitsytpurjehduksellaan täysremontin jälkeen.
Juho Peltonen
Vapauden tunne viehättää purjehduksessa
Mikä teitä oikein viehättää purjehduksessa ja veneiden puunaamisessa?
–?Vapauden tunne, vaikka se kliseeltä kuulostaakin. Lisäksi olemme tutustuneet lajin kautta valtavaan määrään kiinnostavia ihmisiä, Niilo toteaa.
–?Mun mielestä parasta on se, että saa innostaa muitakin nuoria lajin pariin. Eikä me näistä vehkeistä olla juuri rahaa maksettu, vaan koko homma perustuu tekemiseen, Viki lisää.
Kuorma-auton diesel raksuttaa taustalla. Jari Laine kääntää hiab-nosturin kauko-ohjainta. Vaaleanvihreäksi maalattu köli koskettaa vettä. Hetkeä myöhemmin uppopumppu surahtaa käyntiin, mutta Lotta V kelluu taas.
Lotta V tunnetaan purjehduspiireissä erityisen nopeana femmana.
Juho Peltonen
Aurinko pilkahtaa pilviverhon takaa, sen säteet leikkivät punaruskealla mahonkipinnalla. Jahka vene saa turvota pari päivää, on koepurjehduksen aika. Niilo Olander kertoo, että 76-vuotias klassikko tulee taistelemaan kärkisjoista ensi kesän regatoissa.
–?Veneestä se ei jää kiinni. Lotta V tunnetaan erityisen nopeana femmana, ja siinä on hyvät purjeet. Miehistöllä tosin on vielä reippaasti harjoiteltavaa. Nyt nautitaan ja treenataan pari viikkoa, loppusyksystä jatketaan aluksen viimeistelyä kilpailukuntoon.
JUHO PELTONEN
toimitus@itavayla.fi
Kirjoittaja on porvoolainen freelance-toimittaja.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot