Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kevätkummussa on tapahtunut paljon hyvää lyhyessä ajassa. Asuinalueelle on perustettu muun muassa asukkaiden yhteinen olohuone Kortteliässä, jonka avajaiskahvit maistuivat viime huhtikuussa. Kuvassa Porvoon kaupungin hyvinvointikoordinaattori Laura Sormunen jututtaa avajaisvieraita.
Arkisto/Mika Laine
PORVOO Uudenmaan maakuntahallitus on valinnut vuoden 2019 uusmaalaiseksi kaupunginosaksi noin 7?700 asukkaan Helsingin Roihuvuoren, jolla on pitkät perinteet yhteisöllisessä toiminnassa. Porvoon Kevätkumpu sijoittui palkintoa valittaessa kolmanneksi. Toiseksi sijoittui ekologisissa ratkaisuissa kunnostautunut Espoon Suurpelto.
Porvoon Kevätkummussa on tehty asukaslähtöistä lähiökehitystyötä viime vuoden keväästä alkaen tuloksellisesti.
–?Kevätkummun yhteisöllisyyttä on kehitetty osana Porvoon kaupungin lähiökehityshanketta. Sijoittuminen Vuoden kaupunginosa -kilpailussa on hieno tunnustus alueen asukkaille ja toimijoille, ja se kannustaa meitä kaikkia jatkamaan yhteisökehittämistä myös jatkossa, kehityspäällikkö Mervi Makkonen Porvoon kaupungilta sanoo.
Valintaraadin muodostivat toiminnanjohtaja Anne Viita Vuokralaisten keskusliitto ry:stä, Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka ja puheenjohtaja Petri Rinne Suomen Kylät ry:stä. Uudenmaan liiton asiantuntemusta työryhmässä edustivat maakunta-arkkitehti Aila Elo, aluekehittämisen vastuualueen johtaja Juha Eskelinen, elinkeinopäällikkö Lauri Kuukasjärvi ja raadin moderaattorina kulttuurin eritysasiantuntija Tarja Haili.
Elokuussa Kantele-talolla aloitti toiminta Korttelikeittiö. – Alueen asukkaat ovat ottaneet kantaa ja toimineet aktiivisesti, palveluohjaaja Sara Tallsten kertoo.
Arkisto/Mia Smolander
”Yhteisökehittämisen kehto”
Kevätkummussa on tapahtunut hämmästyttävän paljon hyvää lyhyessä ajassa.
–?Alueen asukkaat ovat ottaneet kantaa, toimineet aktiivisesti sekä antaneet aikaansa ja voimavarojaan asuinalueensa ja yhteisönsä eteen. Kaupungilla ja seurakunnalla on ollut mahdollistava rooli, palveluohjaaja Sara Tallsten jatkaa.
Kevätkumpua kutsuttiin Uudenmaan liiton valintakriteereissä yhteisökehittämisen kehdoksi.
–?Vanhaa lähiötä on osattu elvyttää asukkaitaan osallistaen, ja eri asukasryhmiä on otettu hyvin yhdenvertaisesti mukaan kehitystyöhön. Kevätkummussa on pyritty osallistamaan myös heikommassa asemassa olevia ja vahvistamaan heidän tasa-arvoista asemaansa osana yhteisöä, perusteluissa todetaan.
Kehitystyö näkyy monin konkreettisin tavoin Kevätkummun arjessa. Osallistuva budjetointi on mahdollistanut Kantele-talossa toimivan Korttelikeittiön, liikuntavälineiden lainauspalvelun ja nopean toimintarahan, jonka avulla asukkaiden on mahdollista toteuttaa yhteisöllistä toimintaa ja kaikille avoimia tapahtumia.
Kevätkumpuun on perustettu myös asukkaiden yhteinen olohuone Kortteliässä sekä ympäristöön on vaikutettu katutaiteen keinoin ja talkoovoimin tehdyin istutuksin.
Kortteliässän toiminta-ajatuksena on Korttelicoach-koordinaattori Anna Pylkkäsen (kesk.) mukaan olla asukkaita palkitsevaa. Marja-Liisa Martin (vas.) on yksi coacheista, joka vetää metsäkävelyretkiä joka sunnuntai. Ritva Lievonen on mukana Kevätkummun korttelikuorossa. Kuva Kortteliässän avajaisista viime huhtikuulta.
Arkisto/Mika Laine
Korttelicoacheilla tärkeä rooli
Alueella toimii myös vapaaehtoisista asukkaista koostuva Korttelicoachien ryhmä.
–?Korttelicoachit kehittävät Kevätkumpua yhdessä muiden asukkaiden ja toimijoiden kanssa tavoitteenaan lisätä alueen yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä edistää asukkaiden ja kaupungin välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, Korttelicoach-toiminnan koordinaattori Anna Pylkkänen kertoo.
Korttelicoachit olivat mukana perustamaa Kortteliässää. Yhdessä on myös otettu käyttöön ostarin kierrätyskaappi ja käynnistetty erilaisia toimintoja kuten sunnuntain metsäkävelyt, korttelikuoro, korttelibingo sekä monia talkoita ja tapahtumia.
–?Kevätkummun malli on hieno esimerkki yhteistyön voimasta, toteaa pappi Ulla Lumijärvi, joka koordinoi Porvoon suomalaisen seurakunnan osalta Kevätkummun kehitystyötä.
–?Kaupungilla ja seurakunnalla on usein paljonkin yhteisiä tavoitteita hyvinvoinnin ja asuinalueiden yhteisöllisyyden edistämisessä. Tällaista yhteistyötä kannattaisi tehdä laajemminkin, hän jatkaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot