Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
PORVOO Keltaisessa apinassa tuoksuu pulla. Porvoon vammaisneuvoston puheenjohtaja, kehitysvammaisen 20-vuotiaan äiti ja kielellistä saavutettavuutta opiskeleva Johanna Aaltonen kaataa kuppiinsa kuumaa juomaa ja moikkaa tuttujaan.
Keltainen apina on erityistä tukea tarvitsevien oma kahvila ja siksi se sopii erityisen hyvin haastattelumme teemaan: kielelliseen ja kognitiiviseen saavutettavuuteen, joista monet täällä hyötyvät.
Mutta on hyvä ymmärtää, että selkokieli ja saavutettavuus palvelevat myös lapsia, ikääntyviä ja maahanmuuttajia – ja monia muita.
Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus on Johanna Aaltoselle sydämen asia.
Merja Forsman
Selkeä viestintä säästää aikaa ja rahaa
– Tämä on minulle suuri sydämen asia, Aaltonen sanoo ja hörppii kahviaan. – Jos selkokieli ja saavutettavuus otettaisiin paremmin huomioon, meidän kaikkien elämä helpottuisi.
Kun virallisen postin ymmärtää kerralla ja verkkosivuilta löytää oikean tiedon nopeasti ja helposti, asiakaspalvelu ei ruuhkaudu ja työntekijöiden aika säästyy.
Ennen kaikkea palvelujen käyttäjät säästäisivät aikaa ja hermojaan.
– Jokaisen elämä nopeutuisi. Kognitiivinen saavutettavuus tuo myös kaikille turvallisemman olon, kun asiat löytyvät ymmärrettävästi, Aaltonen kertoo.
Selkeä kieli ja saavutettavuus eivät ole kuitenkaan vain mukavuustekijöitä, vaan myös kansalaisoikeus. Kun kieli on selkeää, se ei sulje ketään ulkopuolelle.
Selkokielestä hyötyvät muutkin kuin erityistä tukea tarvitsevat. – Monet tykkäävät esimerkiksi katsoa selkokielisiä uutisia niiden rauhallisen kerronnan ja selkeän kielen takia, kertoo Johanna Aaltonen.
Merja Forsman
Sama koskee saavutettavuutta. Kun palveluista tehdään helppokäyttöiset, ne palvelevat kaikkia syrjimättä.
– Jokaisen tulee löytää tieto helposti ja ymmärtää. Se kuuluu itsemääräämisoikeuteen, Aaltonen muistuttaa.
Siksi monet lait velvoittavat viranomaisia käyttämään asiakkaille ymmärrettävää kieltä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu.
– Monissa kunnissa saavutettavuusdirektiivin käyttöön pano on jäänyt digitaalisen saavutettavuuden tasolle. Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus on jäänyt kesken, Aaltonen harmittelee.
– Kun Porvoossa päätettiin talousarviokiristyksistä, kohdistuivat säästöt viestintään ja juuri siihen rahaan, jolla olisi voitu kouluttaa kuntaan selkokielen osaajia. Oli surullista, että nähtiin vain säästöt, ei hyötyjä.
Aaltosen mukaan kunnissa pitäisi muistaa, että jokaisella on oikeus osallistua kuntademokratiaan ja ymmärtää, mitä kunnassa tapahtuu ja millaisia päätöksiä on tehty.
Asiointi Porvoon kirjastossa on haasteellista kielellisen saavuttavuuden näkökulmasta.
Mika Laine
Kirjasto, terveyskeskus ja ruokakauppa – mikä näistä on saavutettavin?
Miten Porvoon kirjasto, Näsin terveyskeskus ja Tarmolan K-Supermarket pärjäävät saavutettavuudessa?
Kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikille, mutta onko oikean osaston, hyllynumeron ja numeroyhdistelmien löytäminen helppoa?
– Porvoon kirjastossa asiointi on monelle hyvin vaikeaa etenkin kielellisen saavuttavuuden näkökulmasta, Aaltonen kertoo. – Hyllyrivin päässä olevat opasteet ovat monille haastavat ja oikean kirjan löytääkseen pitää osata katsoa oikeaan suuntaan. Suoraan edessä olevat opasteet puuttuvat.
Aaltonen toivoo, että etenkin selkokieliset ja helppolukuiset kirjat olisivat helpompi löytää.
– Kirjastossa on kuitenkin lähdetty kehittämään sekä saavutettavuutta että Helle-kirjaston sivustoa, mikä on oikein mukavaa, Aaltonen iloitsee.
Näsin terveyskeskuksessa on parantamisen varaa saavutettavuudessa.
Mika Laine
Terveyskeskuksessa asioidaan usein sairaana ja mieli muualla
Entäpä terveyskeskus? Paikka, johon monet menevät sairaana, huolestuneena ja tunteiden vallassa.
– Jo sisääntulo on hyvin hämärä ja seinillä roikkuu useita eri ohjeita. Kuvallinen opastus puuttuu ja ilmoittautumispaikkoja on useita, eivätkä ne ole selvästi merkitty, Aaltonen luettelee.
Parantamisen varaa siis olisi.
Aaltosen mukaan terveyskeskuksen mutta myös sairaalan kannattaisi ottaa mallia Satasairaalasta.
– Satasairaalassa työskentelee 2–3 tulkkia niille, jotka tarvitsevat apua. Kun heillä ei ole tulkkaustöitä, he tekevät materiaaleja, parantavat saavutettavuutta ja kouluttavat henkilöstöä.
Hedelmän nimi kuvalla ja hinta ovat selkeästi esillä.
Mika Laine
Entä Tarmolan K-Supermarket?
– Ihailen aina niitä hedelmäosaston kylttejä! Osaston päällä on selkeä opastus. Jokaisen hedelmälaarin yläpuolella on hedelmän nimi, hinta ja kuva, joka kertoo monille enemmän kuin teksti. Niistä tulee hyvä mieli! Aaltonen sanoo mutta muistuttaa, että myös K-Supermarketissa on parannettavaakin.
– Yleisesti ottaen kaikki ne paikat, joissa halutaan asiakkaan rahat, ottavat saavutettavuuden paremmin huomioon, Aaltonen naurahtaa.
Miten sitten olla saavutettavampi ja selkokielisempi?
– Selkokeskuksesta, Selkeästi meille -sivustolta ja Papunetistä saa tietoa ja asiantuntija-apua. Jonkin matkaa pärjää myös maalaisjärjellä, Aaltonen kannustaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot