LO­VII­SA–HEL­SIN­KI Suo­men tä­män vuo­den Lu­ci­ak­si va­lit­tu Ma­de­lei­ne "Mad­de" Amo­ro­so, 21, on his­to­ri­an nel­jäs lo­vii­sa­lais­taus­tai­nen Lu­cia-nei­to.

Hän­tä en­nen teh­tä­vään on kruu­nat­tu lo­vii­sa­lai­set Ann-Mari Ny­bon­das (1954), He­le­na Ek (1983) ja Son­ja Sjöb­lom (2008). Por­voo­lai­nen Mi­rel­la Ud­dst­röm kruu­nat­tiin Suo­men Lu­ci­ak­si vuon­na 2010.

– Tun­tuu to­del­la ki­val­ta! Odo­tan in­nol­la, et­tä saan al­kaa esiin­tyä, ta­va­ta pal­jon ih­mi­siä ja lau­laa. Täs­tä tu­lee in­ten­sii­vis­tä, mut­ta haus­kaa ai­kaa, hän sa­noo Suo­men Lu­ci­an va­lin­taa koor­di­noi­van Folk­häl­sa­nin tie­dot­tees­sa.

Ma­de­lei­ne Amo­ro­so on ko­toi­sin Hel­sin­gis­tä, mut­ta hän viet­tää ke­si­ään per­hei­neen van­has­sa puu­ta­los­sa Lo­vii­san Ku­nin­gat­ta­ren­ka­dul­la. Hä­nen äi­tin­sä Ann Sofi På­wals-Amo­ro­so viet­ti lap­suu­ten­sa Vil­la Bi­au­de­tin kir­jai­li­ja­ko­dis­sa Lo­vii­san Ala­kau­pun­gis­sa.

Suo­men Lu­cia on Lu­cia-ke­räyk­sen keu­la­ku­va.

– Lu­cia-ke­räyk­seen voi ha­lu­tes­saan vie­lä osal­lis­tua, vaik­ka ää­nes­tys on ohi. Ke­räys jat­kuu tam­mi­kuu­hun as­ti, Amo­ro­so ke­hot­taa.

Madeleine käy perheineen vähintään kerran vuodessa Italiassa. Suurin osa isän suvusta asuu nykyään Firenzessä.

Madeleine Amoroson kuva-arkisto

Amo­ro­son iso­van­hem­mat ko­toi­sin Si­si­li­as­ta

Ma­de­lei­ne Amo­ro­sol­le Lu­cia-pe­rin­teel­lä on ai­van eri­tyi­nen mer­ki­tys, sil­lä hä­nen iso­van­hem­pan­sa ovat ko­toi­sin Ita­li­an Si­si­li­an Sy­ra­cu­sas­ta – pai­kas­ta, jos­ta myös Lu­cia-pe­rin­ne syn­tyi.

– Olen ai­na tien­nyt Lu­ci­an ole­van ko­toi­sin siel­tä, jo­ten tä­män yh­tey­den an­si­os­ta olen to­del­la tun­te­nut, et­tä ha­lu­an osal­lis­tua Lu­cia-vaa­liin. Iso­van­hem­pa­ni ilah­tu­vat var­mas­ti ko­vas­ti uu­ti­ses­ta, et­tä mi­nut on va­lit­tu Suo­men Lu­ci­ak­si.

Al­ku-Lu­cia oli aa­te­lis­per­heen ty­tär, joka eli 200-lu­vun Si­si­li­as­sa kris­tit­ty­nä, vaik­ka kris­ti­nus­ko oli Roo­man val­ta­kun­nas­sa kiel­let­ty. Kun Lu­cia kiel­täy­tyi hä­nel­le jär­jes­te­tys­tä avi­o­lii­tos­ta, tämä päät­ti omis­tau­tua Kris­tuk­sen seu­raa­jak­si.

Pet­ty­nyt sul­has­kan­di­daat­ti il­mi­an­toi hä­net, jol­loin Lu­cia sur­mat­tiin ja hä­nen muis­tok­seen pe­rus­tet­tiin Lu­ci­an päi­vä.

"Täs­sä on saa­nut pu­hua pal­jon"

Suo­men Lu­ci­ak­si kruu­nat­tu Ma­de­lei­ne Amo­ro­so ker­too, et­tä kaik­ki kym­me­nen Lu­cia-eh­do­kas­ta ovat tu­ke­neet toi­si­aan eh­do­ka­sai­ka­na.

– It­ses­tään on saa­nut pu­hua ai­ka pal­jon, mut­ta on ol­lut haus­kaa teh­dä se yh­des­sä mui­den kans­sa. Sen an­si­os­ta ei ole tar­vin­nut her­moil­la yh­tä pal­jon, hän sa­noo.

Amo­ro­so kiit­tää kaik­kia hän­tä ää­nes­tä­nei­tä ja kaik­kia mui­ta eh­dok­kai­ta.

– Ha­lu­an myös kiit­tää per­het­tä­ni ja kaik­kia lä­hei­si­ä­ni, jot­ka ovat tu­ke­neet mi­nua.

Amo­ro­so on ai­na viet­tä­nyt Lu­cia-päi­vää.

– Lap­se­na kä­vim­me Se­naa­tin­to­ril­la kat­so­mas­sa Lu­ci­aa ja pu­keu­duin ai­na it­se­kin val­koi­seen mek­koon. Pi­dän täs­tä pe­rin­tees­tä, sik­si ha­lu­sin Suo­men Lu­cia -eh­dok­kaak­si, hän ker­too Itä­väy­lä-leh­den haas­tat­te­lus­sa lo­ka­kuun lo­pul­la.

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Amo­ro­so lau­loi Suo­men Lu­cia -kuo­ros­sa.

Madeleine Amoroso kiittää perhettään ja läheisiään tuesta. – Isoäitini saa varmaan hepulin, kun kuulee uutisesta, hän naurahtaa.

Madeleine Amoroson kuva-arkisto

"Mo­net tar­vit­se­vat va­loa vai­kei­na ai­koi­na"

Myös voit­toa ta­voit­te­le­ma­ton Folk­häl­san-jär­jes­tö kiit­tää kaik­kia Lu­cia-ää­nes­tyk­seen osal­lis­tu­nei­ta eh­dok­kai­ta.

– On hie­noa näh­dä, kuin­ka kaik­ki eh­dok­kaat ovat to­del­la mo­ti­voi­tu­nei­ta le­vit­tä­mään iloa ja yh­tei­söl­li­syyt­tä. Mo­net tar­vit­se­vat hei­dän va­lo­aan vai­kei­na ai­koi­na, vies­tin­tä­joh­ta­ja Jes­si­ca Ål­gars sa­noo.

– Eh­dok­kaat te­ke­vät tär­ke­ää työ­tä Lu­cia-ke­räyk­sen lä­het­ti­läi­nä ja an­ta­vat sil­le nä­ky­vyyt­tä mo­nis­sa ka­na­vis­sa, hän jat­kaa.

Lu­cia-ke­räyk­ses­tä saa­ta­vil­la va­roil­la au­te­taan hen­ki­löi­tä, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta tar­vit­se­vat ar­jes­saan tu­kea. Vii­me vuon­na ke­räys tuot­ti 182 900 eu­roa.

Osa va­rois­ta käy­te­tään Folk­häl­sa­nin Fa­mil­jeK­raft-lei­rien jär­jes­tä­mi­seen. Lei­reil­le osal­lis­tu­vat per­heet saa­vat hen­gäh­dys­tau­on ar­jen haas­teis­ta ja tär­ke­ää ver­tais­tu­kea toi­sil­ta.

"Moni per­he on ko­vin yk­si­näi­nen"

Folk­häl­sa­nin per­he­työn asi­an­tun­ti­ja Britt-He­len Tuo­me­la-Hol­ti muis­tut­taa, et­tä kuka ta­han­sa voi jou­tua haa­voit­tu­vaan ti­lan­tee­seen, sil­lä ke­nel­le­kään ei an­ne­ta ta­kui­ta elä­mäs­sä.

– Lei­rit on suun­nat­tu per­heil­le, joil­la it­sel­lään on pie­net mah­dol­li­suu­det jär­jes­tää lo­ma­reis­su­ja. Syy­nä sii­hen voi­vat ol­la sai­rau­det, mie­len­ter­veys­haas­teet, hei­kot tu­ki­ver­kos­tot tai use­am­pi edel­lä mai­ni­tuis­ta. Lei­reil­lä huo­maam­me myös, et­tä moni per­he on ko­vin yk­si­näi­nen.

Epä­var­ma ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne nä­kyy myös Folk­häl­sa­nis­sa, sil­lä yhä use­am­pi per­he on tuen tar­pees­sa ja lei­ri­ha­ke­muk­sia tu­lee ai­em­paa enem­män.

– Lei­reil­lä per­heet voi­vat huo­let­ta osal­lis­tua haus­koi­hin ak­ti­vi­teet­tei­hin miet­ti­mät­tä nii­den jo­kai­sen vai­ku­tus­ta per­heen ar­ki­ta­lou­teen, Tuo­me­la-Hol­ti sa­noo.

Lu­cia kruu­na­taan Hel­sin­gin Tuo­mi­o­kir­kos­sa

Suo­men Lu­cia kruu­na­taan Hel­sin­gin Tuo­mi­o­kir­kos­sa Lu­ci­an päi­vä­nä kes­ki­viik­ko­na 13.12. kel­lo 17 al­ka­en. Kruu­naa­mi­sen jäl­keen hän esiin­tyy kir­kon por­tail­la tont­tu­jen kans­sa ja Lu­cia-kul­kue kier­tää Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa.

Tuo­mi­o­kirk­ko on avoin­na ylei­söl­le, mut­ta paik­ko­ja si­säl­lä kir­kos­sa on ra­joi­te­tus­ti. Kruu­naus­ta voi seu­ra­ta suo­ras­sa lä­he­tyk­ses­sä Yle Fem -ka­na­val­la ja Yle Aree­nas­sa.

Myö­hem­min Lu­cia osal­lis­tuu usei­siin ta­pah­tu­miin. Li­säk­si useil­la – muun mu­as­sa Por­voos­sa ja Lo­vii­sas­sa – paik­ka­kun­nil­la ja kou­luis­sa va­li­taan omia Lu­cia-nei­to­ja ja jär­jes­te­tään Lu­cia-kul­ku­ei­ta.

»» Kat­so Folk­häl­sa­nin ly­hyt vi­deo pu­vun, ko­run ja kruu­nun so­vi­tuk­ses­ta täs­tä

FAK­TA
Lu­cia Suo­mes­sa jo vuo­des­ta 1898
» En­sim­mäi­nen tun­net­tu Lu­cia esiin­tyi Ruot­sis­sa län­si­gö­tan­maa­lai­ses­sa kar­ta­nos­sa vuon­na 1764. Tuk­hol­man Skan­se­nil­la Lu­cia esiin­tyi en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1893.
» Tur­ku­lai­ses­sa Svens­ka frun­tim­mers­ko­lan i Åbo -tyt­tö­kou­lus­sa ker­ro­taan ol­leen Lu­cia jo vuon­na 1898. Lu­cia on va­lit­tu myös Vöy­rin kan­sa­no­pis­tos­sa vuon­na 1913 ja Hög­val­lan emän­tä­kou­lus­sa Kar­jaal­la vuon­na 1919. Hög­val­lan toi­min­ta siir­tyi Boen kar­ta­noon Por­voon maa­lais­kun­nan Hint­haa­raan vuon­na 1927.
» Lä­pi­mur­ton­sa jouk­ko­vies­ti­mis­sä Lu­cia teki vuon­na 1927, kun Stock­holms Dagb­lad jär­jes­ti en­sim­mäi­sen ul­ko­na jär­jes­te­tyn Lu­cia-kul­ku­een Tuk­hol­mas­sa.
» Vuon­na 1930 Hel­sing­fors Svens­ka Sån­gar­för­bund ja Brage-yh­dis­tys jär­jes­ti­vät Hel­sin­gin en­sim­mäi­sen Lu­cia-kul­ku­een, jos­ta Al­las Krö­ni­ka -sa­no­ma­leh­ti ra­por­toi. Vaa­san Brage-yh­dis­tys jär­jes­ti ul­koil­ma­kul­ku­een vuon­na 1936.
» Lu­cia-ke­räys sai al­kun­sa Sam­fun­det Folk­häl­sa­nin aloit­tees­ta vuon­na 1949 ja sa­mal­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa el­vy­tet­tiin ul­koil­ma­kul­ku­ei­den pe­rin­ne. Huf­vuds­tadsb­la­det tuli mu­kaan jär­jes­tä­mään ta­pah­tu­maa vuon­na 1950. Sii­tä läh­tien Hel­sin­gin Lu­ci­aa on alet­tu pi­tää koko Suo­men Lu­ci­a­na.

»» Lu­cia-ke­räyk­seen voi osal­lis­tua Suo­men Lu­ci­an verk­ko­si­vuil­la.

»» Lue myös: Suo­men Lu­cia -eh­dok­kaan juu­ret ovat Lu­ci­an ko­ti­saa­rel­la Si­si­li­as­sa – "Ha­lu­an an­taa pie­nen toi­von­ki­mal­luk­sen kai­kil­le”