POR­VOO Por­voo­lai­sen kai­ver­ta­ja­mes­ta­ri ja kul­ta­sep­pä An­ni­ka Ek­lö­fin Ko­ru­sar­ja Ocu­la­ta on va­lit­tu Vuo­den koru 2025 fi­naa­liin.

Ko­ru­sar­ja on kieh­to­va yh­dis­tel­mä vä­re­jä, luon­non eloi­saa voi­maa ja hie­nos­tu­nut­ta kul­ta­se­pän kä­si­työ­tä – alus­ta lop­puun ja se sä­deh­tii herk­kää ja luon­non­lä­heis­tä kau­neut­ta, ku­vail­laan ko­ru­sar­jaa.

Ocu­la­ta-ko­ru­sar­jas­sa Ek­löf esit­te­lee tai­tu­ruut­taan yh­dis­tä­mäl­lä luon­non ins­pi­roi­mia muo­to­ja ja­lo­ki­vien heh­kuun ja ho­pe­aan. Koru van­git­see kat­seen kuin puu­tar­han kuk­ka­lois­to. Mus­ta­sil­mä­su­san­na- ku­kis­ta ni­men­sä ja muo­ton­sa saa­nut Ocu­la­ta kut­suu ihas­te­le­maan pe­rin­teis­tä kul­ta­se­pän kä­si­työ­o­saa­mis­ta sekä köyn­nös­tä­vien muo­to­jen herk­kää tul­kin­taa. Ko­rut kie­tou­tu­vat yl­le kuin köyn­nök­set ja niis­sä on mu­ka­na puu­tar­han eloa ja or­gaa­nis­ta lii­ket­tä. Kan­ta­jal­leen Ocu­la­ta-ko­rut tuo­vat pa­lan ke­säis­tä puu­tar­haa jo­kai­se­na päi­vä­nä. Ko­ru­sar­ja koos­tuu kau­la­ko­rus­ta, epä­sym­met­ri­sis­tä kor­va­ko­ruis­ta ja näyt­tä­väs­tä sor­muk­ses­ta, tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Korusarjan päämateriaali on hopea.

– Ins­pi­raa­ti­o­na toi­mi­va mus­ta­sil­mä­su­san­na on kii­pei­le­vä ja köyn­nös­tä­vä ke­sä­kuk­ka, joka joh­dat­taa aja­tuk­set läm­pi­miin ja iloi­siin ke­sä­päi­viin. Ko­ru­sar­jan nimi "Ocu­la­ta" on la­ti­nan­kie­li­nen ni­mi­tys mus­ta­sil­mä­su­san­na-kuk­ka­su­vul­le. Ko­ru­sar­jas­sa tois­tuu ku­kan muo­don li­säk­si myös vä­rik­kyys.

Ek­löf on por­voo­lai­nen kai­ver­ta­ja­mes­ta­ri ja kul­ta­sep­pä, joka mie­hen­sä Pet­ri Ek­lö­fin kans­sa työs­ken­te­lee kul­ta­sep­pä- ja kai­ver­ta­ja­mes­ta­rin atel­jees­sa Ate­lier Ek­lö­fis­sä Hel­sin­gis­sä.

Vuo­den koru 2025 kil­pai­lus­sa on kym­me­nen fi­na­lis­tia ja voit­ta­ja ää­nes­te­tään ylei­sö­ää­nes­tyk­sel­lä Ju­les & Be­ryl:n Vuo­den koru -si­vuil­la. Kil­pai­lu rat­ke­aa tam­mi­kuus­sa 2025.

Tammikuussa kaivertajamestariksi valmistuneen Annika Eklöfin tarina korujen parissa alkoi lukion jälkeen, kun hän kouluttautui taidelinjalla, jossa kerran viikossa harjoitettavat hopeatyöt veivät hänen sydämensä. Polku johdatti hänet Lahden muotoiluinstituuttiin ja myöhemmin töihin Helsinkiin, jossa hän jatkoi mestarikaivertaja Jorma Hietasen jalanjäljissä.