Odo­tin, et­tä ky­lä­kou­lut sai­si­vat vih­doin kou­lu­rau­han, mut­ta kes­kus­te­lu näyt­tää jat­ku­van edel­leen. On pak­ko jäl­leen ker­ran ta­val­li­se­na per­hee­näi­ti­nä ava­ta suu­ni, sil­lä tämä pro­ses­si on ol­lut kaik­kea muu­ta kuin rei­lu ja oi­keu­den­mu­kai­nen.

Ih­mi­set ei­vät sie­dä huo­noa joh­ta­mis­ta. He ei­vät kes­tä sitä, et­tei hei­tä kuun­nel­la, ja pää­tök­siä jy­rä­tään läpi il­man ai­toa vuo­ro­pu­he­lua. Ei­vät­kä sitä, et­tä he te­ke­vät ky­se­lyi­tä, aloit­tei­ta ja tie­to­pyyn­tö­jä vi­ra­no­mai­sil­le, ja vas­tauk­set jää­vät tu­le­mat­ta. Lak­kau­tu­su­han al­la ol­leel­la Ilo­lan kou­lul­la jär­jes­tet­tiin 20.11.24 van­hem­pai­nil­ta, jo­hon pyy­sin kau­pun­gin­joh­ta­jaa ja si­vis­tys­joh­ta­jaa mon­ta ker­taa etu­kä­teen pai­kal­le. He kiel­täy­tyi­vät. Hei­dän mu­kaan­sa ti­lai­suu­des­ta saa­tu vies­ti “vä­lit­tyi­si kyl­lä heil­le”. Mut­ta mi­ten vies­ti voi vä­lit­tyä, jos ei edes vai­vau­du­ta kuun­te­le­maan? Ku­ten ai­em­min on ker­rot­tu, myös Ilo­lan ja Epoon kou­lu­jen las­ten ai­to kuu­le­mi­nen si­vuu­tet­tiin täy­sin. Ja kai­ken hui­puk­si Epoon kou­lun van­hem­pai­nil­ta jär­jes­tet­tiin 2.12.24 sa­maan ai­kaan, kun kau­pun­gin hal­li­tus teki jo pää­tök­siä asi­an suh­teen. Teh­tä­vä­ni on puo­lus­taa van­hem­pien ja en­nen kaik­kea las­ten oi­keuk­sia. Sik­si tämä tur­hau­tu­nei­suus kau­pun­gin joh­toa koh­taan.

Tämä ei ole vain Ilo­lan ja Epoon kou­lu­jen asia. Pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tys ava­si ih­mis­ten sil­mät ja he­rät­ti kan­san­liik­keen, joka ke­rä­si lä­hes 9000 al­le­kir­joi­tus­ta ky­lä­kou­lu­jen puo­les­ta. It­se ke­rä­sin 530 yk­si­tyis­hen­ki­lön ni­meä ja tois­ta­kym­men­tä yri­tys­ten ni­meä. Ta­pa­sin kym­me­niä ja sa­to­ja ih­mi­siä, jot­ka ha­lu­si­vat avau­tua tur­hau­tu­mi­ses­taan. Täs­sä on oi­ke­as­ti ky­sy­mys sii­tä, et­tei mei­tä ta­val­li­sia ih­mi­siä ar­vos­te­ta, ja pää­tök­sen­te­os­ta tun­tuu usein puut­tu­van sekä joh­don­mu­kai­suus et­tä jär­ki. Ih­mi­sil­lä on mit­ta täy­si.

On­ko to­del­lis­ta sääs­töä lak­kaut­taa ky­lä­kou­lu­ja, joi­den kus­tan­nuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti al­hai­sem­mat kuin suur­ten uu­dis­ra­ken­nus­ten? Esi­mer­kik­si Gam­mel­bac­kan uu­si kou­lu mak­saa noin 30 mil­joo­naa eu­roa, ja val­mis­tut­tu­aan sen op­pi­las­koh­tai­set kus­tan­nuk­set tu­le­vat var­maan­kin ole­maan mo­nin­ker­tai­set ver­rat­tu­na Ilo­lan ja Epoon ny­kyi­siin. Sil­ti juu­ri ky­lä­kou­lut ase­tet­tiin en­sim­mäi­se­nä sääs­tö­koh­teik­si. Mis­sä on jär­ki, ja mik­si to­del­li­set kus­tan­nuk­set ja sääs­töt si­vuu­te­taan pää­tök­sen­te­os­sa?

Tun­tuu sil­tä, et­tä tämä pro­ses­si on ol­lut te­at­te­ria, jos­sa pää­tök­set on teh­ty jo en­nen kes­kus­te­lua. De­mok­ra­tia ei näy­tä täl­tä. Ja ky­sy­mys kuu­luu edel­leen: kuka hyö­tyy ky­lä­kou­lu­jen lak­kau­tuk­sis­ta? Jo­kin täs­sä mie­les­tä­ni hai­see – ja pa­has­ti.

MA­LI­NA PUR­SI­AI­NEN,
PU­HEEN­JOH­TA­JA,
ILO­LAN KOTI- JA KOU­LU­YH­DIS­TYS RY