Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvituskuva.
Arkisto/Marko Wahlström
Porvoon kaupunginhallitus eväsi 17.huhtikuuta kokouksessaan Porvoon Yhdistyskeskuksen avustushakemuksen äänestyksen jälkeen. Ymmärrettiinkö siellä ihan täysin, mitä ja mistä päätettiin? Kuinka moni kaupunginhallituksen jäsenistä ylipäänsä tuntee järjestötoimintaa tai kolmannen sektorin toimijoiden tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassa tai edes Porvoon alueella?
Olen koko työurani ajan eli liki 40 vuotta osallistunut apteekkialan edustajana erilaisten järjestöjen toimintaan eripuolilla Suomea. Olen toiminut joko niiden luottamushenkilönä tai osallistumalla heidän toimintaansa osaamiseni puitteissa. Järjestöjen toimintahan on erittäin monimuotoista. Siellä jaetaan tietoa, opetetaan asioita, autetaan jäseniä laajalla skaalalla pärjäämään arjen haasteissa, tuetaan toisiaan elämän suruissa ja iloitaan yhdessä, kun siihen on aihetta.
Järjestöt ovat myös oman jäsenkuntansa edunvalvojia ja välittävät tietoa päättäjille ruohonjuuritoiminnan näkövinkkelistä. Ne pitävät huolta jäsenistönsä hyvinvoinnista, mikä on ollut erityisen merkityksellistä viimeisinä haastavina vuosina.
Hyvinvointialueita kaavailtaessa oli jatkuvasti esillä kolmannen sektorin rooli palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Mahtoiko tämä aatos kokonaan unohtua, kun kaupunginhallitus teki oman päätöksensä? Sehän tarkoittaa suoraan kolmannen sektorin toimijoiden unohtamista. Pitääkö kaupunki toimintoja niin vähäpätöisinä, että niille anottu mittakaavaltaan pienehkö avustus piti evätä?
Mitä tämä kertoo kaupunginhallituksen jäsenien asenteesta ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin merkityksestä tai senioreista yhteiskunnan toimijoina yleensä? Kun on vaalien aika, ikäihmiset nostetaan vaalikortiksi mielellään. Kun on tullut valituksi, tulee ilmi henkilöiden todellinen arvomaailma ja sen etääntyminen arjesta.
Porvoon Yhdistyskeskus on Porvoon järjestöjen toiminnan jatkumisen kannalta välttämätön sillä kaupungillahan ei ole tarjota mitään yhtenäistä ja tarkoitukseen sopivaa tilaa järjestötoiminnalle. Jos järjestöjen toiminta vaikeutuu tai jopa loppuu tämän älyvapaan päätöksen takia, sen seuraukset maksavat kaupungille monin verroin enemmän tulevaisuudessa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjatuissa arvoissa lukee ” yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeä voimavaramme”.
Siirsikö kaupunginhallitus nyt vastuun järjestöjen toiminnan jatkuvuudesta hyvinvointialueelle vai hylkäsikö kaupunki asukkaansa, jotka järjestöjen apua tarvitsevat? Itse asiassa on aika epäilyttävää, että useat päättäjistä istuvat kahdella jakkaralla. Ovatko arvot erilaiset jakkaran mukaan? Vastuu päätöksistä on otettava eikä palloteltava asioita foorumista toiseen.
Hyvinvointialueen alku ei ainakaan näytä hyvinvointia lisänneen. Toiminta näkyy sekavana ja sen toimintojen johtaminen ontuu. Järjestöjen toiminta on vuosien saatossa näyttänyt merkittävyytensä ja niiden toimintaa ei saa vaarantaa. Pahoinvointi lisääntyy koko ajan ilman, että sitä tarvitsee tietoisesti lisätä.
KIRSI PAULAMÄKI,
APTEEKKARI
NÄSIN APTEEKKI, PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot