Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Porvoon joulurauhan julistus Vanhalla Raatihuoneentorilla
Valkon sataman tulipalon aiheuttamat vauriot jäivät lieviksi
Vuoden kulttuuripalkinto Filippa Hellalle ja vuoden liikuntapalkinto Leif Rikbergille
Kauneimmat joululaulut striimattuna Porvoon tuomiokirkossa
Porvoon Joulupolku: Alun hämmennys vaihtunut ihastukseen – "Täällä on ihan riittävästi kaikkea"
Sano se!
Porvoon kaupunki ei saa myydä alihintaan tonttia Varuboden-Oslalle ja kuitata itselleen miljoonien laskua
Kyläkoulujen säilyttäminen ei vaadi leikkauksia lasten arkeen – Säästöt löydettävissä muualta
Hallitusohjelman muutokset hankintalakiin ovat tarpeellisia ja oikeansuuntaisia
Valtuusto demokratian ytimessä
Palveluverkkoa on uudistettava
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Omalääkärit tulevat Vantaalle ja Keravalle – milloin muuallekin?
Kuvituskuva.
Rodeo
Kauanpa tämä kesti, mutta hyvä myöhään, kun ei milloinkaan.
Kela teki varteenotettavan hankkeen tästä aiheesta jo 80–90 luvulla, ja tulos oli kannustava. Liki 500-sivuisessa raportissa todetaan mm., että itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaan perustuva omalääkärijärjestelmä on varteenotettava tapa kehitettäessä maamme terveydenhuoltoa. Tässä hankkeessa mukaan otettiin siis myös itsenäistä ammattia harjoittavat lääkärit.
Tulokset olivat merkittävät: lääkärit kokivat tekevänsä mielekästä työtä, kustannukset laskivat, jonot lääkärille lyhenivät, potilaat olivat tyytyväisiä, taudit saatiin hoidettua. Nyt sen sijaan ihmisiä sullotaan päivystysjonoihin, he saavat pika-analyysejä, joka tarkoittaa sitä, että useimmin sinne juostaan uudestaan ja uudestaan. Mikään ei hoidu ja jonot kasvavat. Ei ihme, jos henkilökunta väsyy.
Kun Suomessa perusterveydenhuolto keskitetään suuriin yksiköihin, suuriin massoihin ja pitkiin jonoihin, muissa maissa kuten Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Britanniassa malli on hajautettu. Jos malli kerran näissä maissa on todettu tehokkaaksi, miksei se kelvannut eikä kelpaa Suomessa?
Kun tätä Kelan hanketta koskevassa televisiohaastattelussa kysyttiin, miksei hanke ole edennyt, syiksi todettiin, että silloinen Kelan johtaja jäi eläkkeelle ja kansanedustajat vaihtuivat: siis kallis hanke ja sen tulokset uhrattiin viitseliäisyyteen ja välinpitämättömyyteen! Tärkeä projekti unohdettiin. Tällaistako on valtiovallan rahantuhlaus ja päättäjien viitseliäisyys?
Kun palvelut keskitetään ja asiakkaat massoitetaan yhteen keskukseen, en ihmettele sitä, että hoitajista on pulaa ja lääkärit hakeutuvat yksityispraktiikkaan. Kallis vuosien koulutus, toiveammatti – ja liukuhihnatyö, jossa harvoin näet työsi tuloksen. Kuka tällaista työpaikkaa haluaisi? Jos ei koulutukseen kuuluisi pakollinen työharjoittelu terveyskeskuksissa, luulen, että olisimme todella suurissa vaikeuksissa.
”Omalääkärinä tein monipuolista työtä. Työ oli mielekästä, potilaat tuttuja ja heidät saatiin hoidettua. Kysymys ei ole paluusta 80-luvulle vaan omalääkäritoiminnan päivittämisestä nykyaikaan” (psykiatrian erikoislääkäri Timo Salmisaari, mielipide HS 21.8.22).
Ehdotankin teille, päättäjät Eduskunnassa, hyvinvointialueilla ym., että luette tämän Kelan tutkimuksen (voin lainata omanikin), kuuntelette käytännön tuntevia lääkäreitä ja hoitajia, päivitätte hankkeen nykyaikaan ja ryhdytte käytännön toimiin – meidän kaikkien parhaaksi. Ja varsinkin, arvoisa hallitus, toivon, että teette tämän pitkäaikaisia säästökohteita pohtiessanne.
Kun malli toimii hyvin monissa muissa maissa, miksei se toimisi meilläkin?
Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan.
SARI GLAD,
PORVOO
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
