Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
LAPINJÄRVI-MYRSKYLÄ-PUKKILA Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan terveyspalveluja uhkaa lakkautus. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on julkaissut 23.9. ehdotuksen palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2025-2026. Tässä ehdotuksessa luovutaan Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan terveydenhuollosta, suun terveydenhuollosta ja neuvolapalveluista. Jatkossa näitä palveluja olisi saatavilla Myrskylän ja Pukkilan osalta Askolassa ja Lapinjärven osalta Loviisassa. Muutosta perustellaan taloudellisilla säästöillä, henkilöstön saatavuudella ja kiinteistöjen kunnolla. Säästöjen suuruusluokkaa ei ole kuitenkaan selvityksessä tuotu esiin.
– Palveluverkkouudistus oli meidän pienten kuntien osalta aika tylyä luettavaa. Uudistuksessa ehdotettiin, että kaikki terveysasemapalvelut lakkautettaisiin osana tätä uudistusta, kommentoi Lapinjärven kunnanjohtaja Jarkko Sorvanto.
Lapinjärven terveyspalvelujen lakkautusta perustellaan säästöillä, henkilöstön saatavuudella ja kiinteistöjen kunnolla.
Malla Juuma
Palveluverkkosuunnitelma ei huomioi iäkkäitä tai autottomia
Palveluverkkouudistuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että uudistus ei aiheuta liian pitkiä matkoja terveyspalveluihin.
– Palveluverkkoa pitäisi supistaa uudelleenmuotoilemalla palveluja siten, että säilytettäisiin Pukkilassa viikottaiset lähipalvelut, sanoo Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander.
Kunnanjohtaja Helanderin mukaan tärkeintä olisi huomioida ikääntyvät, autottomat ja älylaitteettomat henkilöt sekä lapsiperheet palvelujen saavutettavuuden suhteen.
– Jonkinlainen fyysinen palvelupiste tulisi voida säilyttää, sanoo myös Sorvanto.
Vaikka matka Pukkilasta Askolaan ei ole hirveän pitkä, voi se esimerkiksi vanhuksille olla hankala.
– On se ihan eri asia kulkea satunnaisilla busseilla Pukkilasta Askolaan kuin että omassa kunnassa olisi vaikka pari kertaa viikossa kolmen tunnin ajan mahdollista tavata sairaanhoitajaa, sanoo Helander.
Julkinen liikenne on ongelma myös Lapinjärven ja Loviisan välillä.
– Käytännössä joukkoliikennettä ei juuri ole Loviisan ja Lapinjärven välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että matka on kuljettava joko omalla autolla tai KELA-taksilla, sanoo Sorvanto.
Myrskylän terveyspalveluja uhkaa lakkautus.
Malla Juuma
KELA-taksit tulevat kalliiksi
Kuluissa ei kuitenkaan välttämättä tulisi varsinaista säästöä, jos etenkin vanhemmat ihmiset kulkevat Pukkilan ja Askolan väliä tai Lapinjärven ja Loviisan väliä KELA-takseilla.
– Hyvinvointialue saa näistä muutoksista karsittua kustannuksia, mutta KELA-taksit aiheuttavat vastaavasti lisäkustannuksia, sanoo Helander.
Sorvannon mielestä tämä on valtion kannalta osaoptimointia.
– Hyvinvointialue säästää, mutta KELA maksaa lisääntyneistä matkakustannuksista. Lisäksi pitää muistaa, että vanhukset ovat niitä, jotka käyttävät terveyspalveluja isommassa mittakaavassa. Heidän liikkumisensa on vielä vaikeampaa ja tämä uudistus heikentää heidän pääsyään palveluihin, jatkaa Sorvanto
Myrskylän terveyspalvelut siirtyvät Askolaan.
Malla Juuma
KELA-taksien saatavuudessa ongelmia
Lisäksi KELA-taksien saatavuuden kanssa on vakavia ongelmia.
– Kuskit tulevat kauempaa ja he eivät mielellään aja näitä paikallisia ja lyhyen matkan ajoja. Nyt jo tiedossa oleva haaste on se, että ihmiset eivät saa näitä KELA-takseja, sanoo Helander.
Helanderin mukaan on ollut tilanteita, joissa ihmiset ovat odottaneet kolmesta neljään tuntia, eikä taksia ole tullut.
– Vanhusten kohtelu on ollut ihan törkeätä, sillä on ilmoitettu tulosta, vaikka kukaan ei ole edes lähtenyt liikkeelle, sanoo Helander.
Kunnissa tarvitaan jonkinlaista palvelua
Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueella luotetaan siihen, että julkinen liikenne tai KELA-taksit hoitavat kuljetuksen. Helander sanoo ymmärtävänsä, että autollinen, ruuhkavuosia elävä henkilö voi kulkea Pukkilasta Askolaan tai Porvooseen hoidattamaan itseään, mutta tietyille väestöryhmille tämä siirtyminen on todella hankalaa.
Helanderin mukaan on satoja kuntalaisia, jotka viikottain tarvitsevat sotepalveluja. Näiden joukossa on niitä henkilöitä, jotka varmasti hyötyisivät siitä, että joku kohtaisi heidät ja selvittäisi minkälaista palvelua tarvitaan. Tämä auttaisi hyvinvointipalveluiden sujumista ja toiminnan tehostamista, kun jokaisen asian kuten vaikkapa reseptin uusinnan vuoksi ei tarvitsisi lähteä naapurikuntaan.
– Asiakaspalvelua vähän tehostamalla voitaisiin tehdä paljon merkittävämpiä säästöjä kuin mitä palveluverkkouudistuksella saadaan aikaan, sanoo Helander.
Palveluja pitäisi uudelleenmuotoilla
– Palveluverkkouudistuksessa ei ollut tulevaisuuteen katsovia muutosehdotuksia. Jos hyvinvointialue on taloudellisissa vaikeuksissa, pitäisi miettiä palvelujen tekemisen tapaa ja palveluita pitäisi kenties uudelleenmuotoilla. Meidän mielestämme pitäisi painopistettä suunnata enemmän sille puolelle, sanoo Sorvanto.
Sorvannon mukaan toimintojen lakkauttaminen pienissä kunnissa aiheuttaa eriarvoisuutta eri alueiden välillä.
– Pitäisi miettiä, olisiko muualla tarvetta tehdä muutoksia palveluverkon suhteen eikä vain pienissä kunnissa, sanoo Sorvanto.
Sorvannon mielestä on täysin ymmärrettävää, että kaikkia palveluita ei pienissä kunnissa pystytä tarjoamaan. Kuitenkin aivan välttämättömät palvelut pitäisi pystyä tarjoamaan.
– Meidän näkökulmastamme tämä tarkoittaisi esimerkiksi lääkärivastaanottoa ajanvarauksella, hoitajan vastaanottoa, neuvolapalveluita ja laboratoriopalveluita, sanoo Sorvanto.
Kuntien johtoa ei ole kuultu uudistuksessa
– On taloushaasteita ja rakenteellisia aluehaasteita, mutta se ei tarkoita sitä, että lopettamalla palvelut tehtäisiin pikavoittoja, sanoo Helander.
Helander on sitä mieltä, että jonkinlainen lähipalvelu pitäisi turvata myös Pukkilassa. Hänestä on myös erikoista, että kuntien johtoa ei ole kuultu tämän palveluverkkouudistuksen yhteydessä.
TARJA HONKKILA'
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot