Viikon kysymys
A-
A+
Autotallin pajanurkkauksessa Felix Björklundilla on lipasto, jonka laatikoista löytyy muun muassa hänen ajoneuvokokoelmansa historiapapereita ja valokuvia. Taustalla sininen EMW vuodelta 1953.
Marko Wahlström
SIPOO–PORVOO–LOVIISA, SARVISALO Entisellä yritysjohtajalla sekä nykyisen klassikkoautojen ja vanhojen rakennusten entisöijällä Felix Björklundilla on hallussaan todellinen automiehen aarreaitta.
Hänen omakotitalonsa autotallissa Sipoossa on kymmenen moottoripyörää ja kolme autoa. Suurin osa miehen kokoelmasta on Porvoossa sijaitsevassa hallissa.
Mies ei halua kutsua itseään keräilijäksi, vaan entisöijäksi.
–?Minulle tärkeintä on se matka, jolla on päämäärä. Yleensä yhden auton kunnostaminen on parin vuoden projekti.
Kaikki autot ja moottoripyörät ovat käyttökunnossa, rekisteröity ja museokatsastettu.
–?Älä kysy, kuinka monta autoa ja moottoripyörää minulla on. Vaimoni Mona tietää sen parhaiten, Björklund hymähtää.
Hän pyrkii myös ajamaan kaikilla ajoneuvoillaan säännöllisesti.
Vuonna 1939 valmistettu BMW:n avoauton moottoritilasta löytyy puuvartinen vasara. – Sen avulla avataan renkaiden siipimutteri, automies Felix Björklund kertoo.
Marko Wahlström
"Olen pyrkinyt selvittämään historian tarkasti"
Björklund on pyrkinyt mahdollisimman edustavan BMW/EMW-kokoelman, jossa on esillä historian merkkipaaluja. Kokoelmassani on autoja 1930-luvulta aina 1990-luvulle.
Björklund on löytänyt ajoneuvoja kokoelmaansa niin Suomesta, Ruotsista, Norjasta kuin Saksasta.
–?Olen pyrkinyt selvittämään entisöintikohteiden historian niin tarkasti kuin se on tiedossa.
Autotallin seinän valokuvissa on näkyvillä BMW:n historiaa, joka alkoi lentokonemoottoreista.
Vuoden 1950 BMW:llä Lappiin veljen kanssa
Björklund sai ensimmäisen oman moottoripyöränsä 16-vuotiaana.
–?Sitä ennen, ehkä 14–15 vuoden iässä minulla oli parin kaverin kanssa vuoden 1933 mallin A-Ford, jota entisöimme.
Björklundin lapsuudenkodissa ei ollut autoa, koska hänen isällään ei ollut ajokorttia.
–?Kun vanhempi veljeni täytti 18 vuotta, hän osti ensimmäisen auton, joka oli vuonna 1950 valmistettu BMW. Käytimme autoa paljon ja pisin sillä tekemämme matka suuntautui Lappiin.
Veljekset oppivat myös kunnostamaan ”Itä-Bemaria”.
–?Se hajosi paljon, usein ja kesken matkaan. Silloin opin mitä autojen moottori sisältää, puhumattakaan jarruista ja muusta tekniikasta.
Mies palaa muistoissa Lapin-matkaan. Auto kesti edestakaisen matkan, mutta paluumatkalla hajosi vähän ennen Riihimäkeä.
–?Saimme apua paikalliselta pajalta, jossa vaihdettiin teknisiä osia, Björklund muistelee
Ensimmäisen länsimaisen BMW:nsä hän näki Helsingin keskustassa Lasipalatsin edustalla.
–?Silloin ajattelin, että tuommoinen se pitää olla, hän muistelee BMW-intonsa alkusykäystä.
Ensimmäisen A-Fordin ja lukuisten Bemareiden lisäksi Björklund on omistanut lisäksi muun muassa Morris Minin, Ford Taunuksen, Ramblerin, Volvon, Opelin ja Peugeotin. Nykyinen käyttöauto on BMW 430 Gran Coupé.
Autohistoria peilaa myös yhteiskunnan historiaa
Autojen ja moottoripyörien historian kautta voi peilata myös yhteiskunnan historiaa.
–?Jo ennen sotia autoteknologia oli kehittynyt melko pitkälle kilpa-autoilun kautta. 1920- ja 30-luvuilla auto oli hyvin varakkaiden ihmisten käytössä, Björklund sanoo.
Kun esimerkiksi BMW:n autotehdas jäi maailmansodan jälkeen Itä-Saksan puolelle, tehtaassa alettiin vuonna 1953 valmistaa EMW-merkkisiä autoja.
–?Sotien jälkeen autovalmistajat haikailivat paluusta vanhaan, mutta ne saivat huomata, että liian kalliit autot eivät käyneet kaupaksi, Björklund pohtii.
Suomessa myytiin 1950-luvulla paljon neuvostovalmisteisia autoja, kuten Volgaa, Moskvitshia ja Popedaa sekä itäsaksalaisia EMW-autoja.
–?Ne luettiin vaihtokauppakiintiöön, joka Suomella oli Neuvostoliiton kanssa, Björklund sanoo.
Vuonna 1955 rakennettu EMW (coupé) oli käytännössä kopio vuoden 1939 BMW:stä.
Marko Wahlström
"Tämän päivän auto ei ole enää tulevaisuutta"
Entisen yritysjohtajan mukaan hänen harrastuksen taustalla on niin autojen ikä kuin kulunut aika.
–?Tänään auto on lähes kaikilla ja autoja on paljon. Tämän päivän auto ei ole enää tulevaisuutta, vaan enemmänkin ongelma, vuonna 1943 syntynyt Björklund naurahtaa.
Hänen ollessaan pikkupoika auto oli unelma.
–?Muistan, kun naapurin setä osti auton, joka oli Skoda. Se oli naapurin kakaroille elämys, kun hän otti meidät joskus kyytiin.
Tänä päivänä auto on arkielämän käyttöesine.
–?Monelle ihmisille auto ei juuri merkitse muuta kuin, että sillä pääsee liikkumaan. Ehkä tämä on sellainen häipyvä kansanhuvi, Björklund tuumaa.
"Vanhat autot ovat kivoja kapistuksia"
Hän myöntää, että vanhat autot ovat ”teknisesti kivoja kapistuksia”.
–?Vaikka olen koulutukseltani ekonomi ja kaupallisissa hommissa työskennellyt ihminen, niin minussa on myös pieni insinööri. Tykkään tekniikasta ja sen kanssa räpläämisestä.
Aivan kaikkea hän ei ole kuitenkaan itse tehnyt.
–?Olen mukana entisöintiprojekteissa, suunnittelen ja hankin osia, mutta tässä täytyy olla hyvä rinki ammattimiehiä apuna, hän kiittelee.
Yhtä asiaa sipoolainen harmittelee.
–?Kesä olisi parasta aikaa ajella autoilla, mutta se tahtoo mennä töissä, tänä vuonna jo viidettä kesää Loviisan Sarvisalon Härkäpäässä sijaitsevan Wäfvarsin vanhan maatilan kesäkahvilan ja pubin hanamestarina toimiva mies sanoo.
FAKTA
Felix Björklund
* Syntynyt Helsingissä vuonna 1943. Asuu Sipoossa ja viettänyt jo vuosikymmeniä kesiään Loviisan Sarvisalossa.
* Koulutukseltaan diplomiekonomi Svenska Handelhögskolanista (Hanken) vuonna 1965.
* Työskenteli 26 vuotta IBM:n johtotehtävissä Suomessa ja Euroopassa sekä toimi Fazerin toimitusjohtajana vuosina 1992–1998. Toiminut useiden yhtiöiden hallitustehtävissä. Toimii tällä hetkellä maalämpöyritys Tom Allen Senera Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
* Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta sekä lapsenlapset.
* Harrastaa vanhoja autoja, moottoripyöriä ja rakennuksia sekä luontoa ja siellä liikkumista. Rakastaa Lappia ja saaristoa.