Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Loviisalainen Amanda Björklund kokeili Jehu-maihinnousuveneen kannella, milkta suomalaisen taisteilijan perusase eli rynnäkkökivääri Mark II tuntuu. Vierellä porvoolainen Saga Tölrmäkangas. Uudenmaan Prikaatin merikuljetusupseeri ja Syndalenin sotasataman satamapäällikkö Leo Koponen esitteli.
Marko Wahlström
PORVOO, TOLKKINEN Tolkkisten Kuggenissa Emäsalon sillan kupeella Porvoossa esittäytyi hilljattain koko joukko merellisten ammattien edustajia, jotka kertoivat merellisistä tehtävistään loviisalaisille, porvoolaisille ja sipoolaisille toisen asteen opiskelijoille.
Paikalla olivat Tulli, Finnpilot Pilotage, Puolustusvoimat/Uudenmaan Prikaati, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Suomenlahden, merivartiosto/Rajavartiolaitos, Porvoon Meripelastusyhdistys, ja Porvoon–Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvoja.
Tapahtuma oli suunnattu toisen asteen eli ammattikoulu- ja lukio-opiskelijoille. Iltapäivän aikana paikalla vieraili noin 190 nuorta, jotka miettivät mahdollisia tulevaisuuden ammatteja.
– Meidän organisaation kannalta nuorille esiteltiin myös varusmiespalvelusta, sillä Rajavartiolaitos kouluttaa myös varusmiehiä, viestintäassistentti Marjo Peni Rajavartiolaitokselta kertoi
Tapahtumaan osallistui opiskelijoita Loviisan ja Porvoon lukioista sekä ammattiopisto Practicumista.
Marko Wahlström
Rajavartiolaitoksen merellinen tehtäväkenttä on laaja.
– Sen lisäksi, että olemme Suomessa johtava meripelastusviranomainen ja suoritamme meripelastustehtävää, johdamme ja teemme ympäristövahinkojen torjuntaa, Peni jatkoi.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä vesialueista.
– Mitä enemmän siinä kulkee vaikkapa niinsanottua varjolaivastoa, sitä todennäköisempää on, että jotain sattuu. Silloin pitäisi olla mahdollisimman hyvät valmiudet saada mahdolliset haitalliset aineet ja kemikaalit vedestä pois ennen kuin ne rantautuvat.
Rajavartiolaitoksella on myös sukellustoimintaa.
– Olemme ainoa viranomainen, joka tekee vedenalaista rikospaikkatutkintaa. Meillä on siihen osaaminen, kyky ja välineet. Vartiolaiva Turvalla on sukelluskello ja painekammio valtakunnan kärkisukeltajien turvallisuuden takaamiseksi, Peni kertoi.
Vesiliikenteen ja -turvallisuuden valvonnan lisäksi Rajavartiolaitos valvoo valtakunnan merirajoja.
– Saaristossa ja harvaanasutuilla alueilla teemme viranomaistukena poliisitehtäviä (kiinniotot järjestyshäiriöissä), ensihoitotehtäviä ja tulipalojen ensisammutustehtäviä, Peni sanoi.
Merivartiostolla on myös koiratoimintaa.
– Satamissa rajatarkastusten apuna on merivartiokoiria. Myös valmiusryhmällämme (erikoisryhmä) on käytössään koira. Esimerkiksi toissa vuonna koiramme löysi satamassa rekkaan kätkeytyneitä ihmisiä
Suomenlahden merivartiosto työllistää toiminta-alueellaan noin 600 työntekijää.
– Merialueiden lisäksi alueeseemme kuuluvat kaikkii satamat ja niiden valvonta. Teemme satamissa turvatarkastuksia ja turva-alueiden valvontaa.
Suomenlahden merivartiosto tarkastaa matkustusasiakirjat ja turvaa rajat maamme suurimmalla kansainvälisellä lentokentällä Helsinki–Vantaalla.
– Merivartijamme ovat varsinaisia moniosaajia, Peni kuvaili merivartioston henkilöstöä.
Merivartijat ovat sotilasvirassa, ja pääsevät eläkkeelle samaan tapaan kuin Puolustusvoimien sotilasammateissa toimivat.
– Koulutamme rajamerivartijamme raja- ja merivartiokoulussa Immolassa Imatralla. Koulutuksen merellinen osuus suoritetaan Nauvossa. Koulutukseen otetaan oppilaita tarpeen mukaan eli kaikille koulutettaville on tiedossa myös virka, Peni kertoi.,
Suomenlahden merivartioston Porvoon merivartioaseman vartioupseeri Aki Tiainen ei näe tällä hetkellä suuria huolenaiheita ja murheita.
– Itärajan tilanne naapurivaltion kanssa ja rajanylityspaikkojen mahdollinen aukeaminen sekä rajaturvallisuus ovat olleet esillä vuoden päivät. Tilanne on ollut toistaiseksi rauhallinen.
Merellisellä puolella ollaan hänen mukaan eletty normaalia arkea ja tehty Rajavartiolaitokselle kuuluvia viranomaistehtäviä.
– Kuluva kesä on ollut vilkas. Huvialusliikenteeseen aurinkoinen sää vaikuttaa merkittävästi: hellepäivinä ihmiset innostuivat runsain määrin lähtemään merelle, veneilemään mökeilleen, pursi- ja venekerhojen saariin, Tiainen kertoi.
Elokuun viimeisenä lauantaina vietetyt Venetsialaiset eli niinsanotut muinaistulet olivat loppukesän viimeinen rykäisy saariin ja vesille.
– Sen jälkeen alkava syksy on huviveneliikenteen osalta sääriippuvaista. Kaupallinen liikenne soljuu merellä ja rannikolla aivan normaalisti,. Tiainen kertoi.
– Helsingin itäpuoleisella alueella vesiliikenne on ollut tänä kesänä vilkasta, mutta huviveneilijöillä asiat ovat olleet todella hyvin hallinnassa, Suomenlahden merivartioston Porvoon merivartioaseman vartioupseeri Aki Tiainen kiitteli.
Marko Wahlström
Vartioupseeri antaa kiitosta itäisen Uudenmaan merialueilla liikkuneille huviveneilijöille.
– Pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä on paljon väkeä ja vilkkaampaa, joten siellä sattuu ja tapahtuu. Helsingin itäpuoleisella alueella liikenne on ollut myös vilkasta, mutta todella hyvin on ollut huviveneilijöillä asiat, mistä heille iso kiitos.
Menneiden vuosien vakavilta onnettomuuksilta ja sattumuksilta on tänä kesänä vältytty.
– Aina joka vuosi jotain sattuu, mutta onneksi ei nyt mitään vakavampaa ole ollut. Neuvot ja ohjeet on otettu vakavasti. Toivottavasti nyt täälläkin vierailleille nuorille on tarttunut ammatillisten tärppien lisäksi myös veneilyturvallisuuteen liittyviä vinkkejä, Tiainen sanoi.
Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston vartioupseeri Aki Tiainen esitteli nuorille mertemme vartijoiden toimintaa.
Marko Wahlström
Tiaisen mukaan toimiala on työpaikkana houkutteleva.
– Rajavartiolaitos tarjoaa ammatteja merellä, maalla ja ilmassa. Kuka on kiinnostunut viranomaistoiminnasta, niin suosittelen. Työtehtävät ovat laajat ja moninaiset, joihin voi hakeutua ja päästä.
– Työ on ajoittain fyysisesti raskasta ja välillä joudutaan valvomaan. Työssä koetellaan, kuten muitakin kansalaisia: silloin, kun on työn hetki tehdään töitä ja kun on levon aika, pitää yrittää levätä – ja erityisesti vapaapäivinä, Tiainen muistutti.
Rajavartiolaitos maksaa vartioupseerin mukaan kohtuullista palkkaa.
– Meidän työssä karkeasti noin kolmasosa palkasta muodostuu operatiivisessa työssä erilaisista lisistä (ilta-, viikonloppu- ja yövuorot) työtehtävistä riippuen.
Viranomaistoiminnan pitää pyörä 24/7 ympäri vuoden.
– Töissä ei voi olla vain jonain tiettynä ajankohtana, vaan valmiuden niin meillä kuin muillakin viranomaisilla pitää olla jatkuvasti, Tiainen muistutti.
Rajavartiolaitoksen ammattikunnan perinnettä pitävät yllä Merivartiokilta sekä Raja- ja merivartijajoukkojen perinneyhdistys.
– Toiminnassa mukana olevat ovat iäkkäämpiä, joten nuorempia toivottaisiin mukaan. Usein jotkut eläköityvät merivartijat saattavat liittyä kiltaan jatkaakseen kiinnostusta alaa kohtaan, Tiainen sanoi.
Rajavartiolaitos on mukana kerran vuodessa järjestettävillä Helsingin Vene-messuilla.
– Silloin ihmiset tulevat kysymään paljon meidän tehtävistä ja miten Rajalle pääsee töihin. Se on hyvä ihmisten kohtaamispaikka ja jopa rekrytointitilaisuus, Tiainen jatkoi.
Merellisiä ja meren rannikolla sijaitsevia työtehtäviä löytyy myös poliisista sekä merimerkkejä korjaavien ja vaihtavien ammattikunnasta sekä sukellusyrityksistä.
Tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran Porvoon merivartioaseman viereisillä laiturialueilla.
Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019.
– Ajatuksena oli järjestää tapahtuma joka toinen vuosi, mutta koronapandemian takia toinen tapahtuma pidettiin vuonna 2022, puheenjohtaja Hans-Erik Orrenius Nylands Brigads Gille rf:n Itä-Uudenmaan paikallisosastosta kertoi.
Uudenmaan Prikaati sijaitsee Dragsvikissä Raaseporissa. Varuskunnassa kouluttautuvat pääsääntöisesti itäisen Uudenmaan ruotsinkieliset, mutta varuskunnan rannikkojääkärikoulutus houkuttelee myös suomenkielisiä.
– Tavoitteenamme on järjestää Merelliset ammatit -tapahtuma (Havsnärä yrken) joka toinen vuosi, puheenjohtaja Hans-Erik Orrenius Nylands Brigads Gille rf:n Itä-Uudenmaan paikallisosastosta kertoo.
Marko Wahlström
Suosittuja itäuusmaalaisten lähijoukko-osastoja ovat myös Kaartin Jääkärirykmentti Helsingissä, Rannikkoprikaati Upinniemessä ja Karjalan prikaati Kouvolan Vekaranjärvellä.
Orreniuksen mukaan korkea maanpuolustusinto -ja tahto näkyy myös kiltatoiminnassa.
– Siitä huolimatta meilläkin on vaikeuksia saada nuorempia mukaan toimintaan.
Nylands Brigads Gillen toiminta on esillä Uudenmaan Prikaatin Fanbäraren-lehden sivuilla.
–. Tuemme vuosittain prikaatia, ja etenkin varusmiehiä ja varuskunnan henkilökuntaa. Kilta on tukenut myös uuden sotilaskotiauton hankintaa. Asiaan kuuluu myös vapaaehtoinen puolustustyö, Orrenius jatkaa.
Vuonna 1963 perustettu Nylands Brigads Gille on noin 1 700 jäsenellään maamme toiseksi suurin joukko-osastokilta Panssarikillan jälkeen. Killan toiminta jakautuu seitsemään paikallisosastoon, joista Itä-Uudenmaan osastossa on noin 390 jäsentä.
– Suoritin varusmiespalveluksen Dragsvikissä. Kiltaan liityin vuonna 1999, ja kun poikani meni Dragsvikiin vuonna 2014, innostuin toiminnasta enemmän, Orrenius tuomaa.
Itäisellä Uudellamaalla toimii myös suomenkielinen Itä-Uudenmaan Maanpuolustuskilta ry.
Ammattiopisto Practicumissa Porvoossa opiskelevat Dexter Holst (vas.) Porvoosta, Emil Ryökäs Sipoosta ja William Högström Inkoosta kertoivat, että merelliset ammatit kiinnostavat.
Marko Wahlström
Ammattiopisto Practicumissa Porvoossa opiskelevat Dexter Holst Porvoosta, Emil Ryökäs Sipoosta ja William Högström Inkoosta kertoivat, että merelliset ammatit kiinnostavat.
– Merellä oleminen ja ylipäätään moottoriveneily kiinnostaa, Inkoossa mökkeilevä ja Söderkullassa asuva nuori mies tuumasi.
Dexter opiskelee tällä hetkellä autoalalla, Emil ja William logistiikkaa. Kolmikosta kukaan ei vielä osannut vastata kysymykseen, löytyisikö tulevaisuuden ammatti viranomaisorganisaatioista.
Uudenmaan Prikaatin Jehu-maihinnousuveneen kannella saattoi kokeilla suomalaisen sotilaan perusaseen eli rynnäkkökiväärin (RK 7.62) kehitysversio Mark II:n sopivuutta omaan käteen.
– Ei ehkä unelma-ammattia vielä löytynyt. Täällä pääsi suuntaa-antavasti pääsi tutustumaan sellaisiin, johon ei normaalisti pääse, Saga Törmäkangas Porvoosta kertoi.
– Täällä on kaikenlaista nähtävää ja armeija on aika kiinnostava. Voisin mennä armeijaan sitten, kun on aikaa siihen, Amanda Björklund Loviisasta jatkoi.
Molemmat käyvät lukiota Borgå Gymnasiumissa.
– Olen suunnitellut, kun pääsen lukiosta, menen armeijaan ja kouluttaudun lääkintämieheksi, koska tulevaisuuden unelma-ammattini olisi toimia lääkärinä tai vastaavassa tehtävässä. Armeijasta voisi jatkaa alalla, Törmäkangas kertoi.
Lukiolaistyttöjä kiinnostaa maanpuolustus.
– Vanhempani ovat mukana maanpuolustustoiminnassa, joten olen päässyt tutustumaan aiheeseen lapsesta asti. Isä on kertonut armeijatarinoita, ja haluan päästä itse kokemaan saman.
Loviisalainen Amanda Björklund on kiinnostunut armeijasta äitinsä kokemusten perusteella.
– Hän on kertonut, että missä hän on ollut armeijassa ja mitä on tehnyt siellä.
Uudenmaan Prikaatin merikuljetusupseeri ja Syndalenin sotasataman satamapäällikkö Leo Koponen myöntää, että suomalaisten maanpuolustusinto ja -tahto on tällä hetkellä korkealla.
– Maailmanpoliittisen tilanteen takia maanpuolustus on kiinnostanut nuorisoa ja vähän vanhempia aiempia enemmän, hän sanoi U700-luokan maihinnousualuksen kannella.
– Moni on tullut kysymään, että olemmeko turvassa Suomessa ja pitäisikö alkaa koota hätävarapakettia kotiin, Koponen jatkoi.
Hän muistutti, että hänen oma sukupolvensa on kuullut vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan tarinoita sodasta.
– 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla syntyneet ovat eläneet sellaisessa kulttuurissa, jossa isänmaallisuus ei ole ollut niin vahva. Nyt uusi sukupolvi on elämässään tilanteessa, jossa sota on lähellä ja sodasta puhutaan paljon. He ovat kasvaneet isänmaallisuuteen, Koponen jatkoi.
– Maanpuolustuskurssit täyttyvät ja naiset ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan.
Kuggenin laituriin oli kiinnittynyt myös Porvoon–Sipoon kalastusalueen kalastuksenvalvojien koordinaattori Thorbjörn Sirén alumiinivene.
Sirén on aktiivinen myös Nylands Brigads Gillen toiminnassa, ja toimi aiemmin Itä-Uudenmaan paikallisosaston puheenjohtajana.
– Ammatillisesti yhteistyökumppanimme on Rajavartiolaitos. Tapahtuma syntyi ajatuksesta auttaa nuoria löytämään itselleen merellisen ammatin, hän kertoi.
Kalastuksenvalvojan työhön vaaditaan ELY-keskuksen lupa, mikä edellyttää osallistumaan jatkokoulutuksiin.
– Lupa on uusittava aina kokeella kymmenen vuoden välein. Työ vaatii kuitenkin enemmän kuin tentin läpäisy: syksyn kylmä ja kolea sää sekä kohtaamiset hankalien "asiakkaiden" kanssa vaativat omanlaisen luonteen, Sirén korosti.
Kalastuksenvalvojan palkan maksaa kalatalousalue. Porvoon–Sipoon kalatalousalueella on 12 valvojaa, jotka saavat korvauksena tehdystä työstä 50 euroa tunnilta.
Santahaminan sotilaskotiyhdistyksen vapaaehtoiset vastasivat tapahtuman munkki- ja sämpylätarjoilusta kera kahvin ja virvoitusjuomien.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot