LO­VII­SA, KES­KUS­TA Lo­vii­san kau­pun­gin mu­seo ava­si vii­me vii­kol­la näyt­te­lyn, joka esit­te­lee lo­vii­sa­lai­sen har­ras­ta­ja­va­lo­ku­vaa­ja Aa­tos Åkerb­lo­min (1916–1997) ai­nut­laa­tui­sia va­lo­ku­via.

–?Åkerb­lom do­ku­men­toi ti­lo­ja, joi­ta ku­kaan muu ei ol­lut kek­si­nyt va­lo­ku­va­ta. Hän pää­si ka­me­roi­neen kaik­ki­al­le ja oli ai­na val­mii­na nap­paa­maan ku­van en­nen kuin het­ki oli ohi, mu­se­on in­ten­dent­ti Ul­ri­ka Ro­sen­dahl luon­neh­tii va­lo­ku­vaa­jaa.

Mu­se­on näyt­te­lys­sä esi­tel­lään 1960- ja 1970-lu­ku­jen va­lo­ku­via, jot­ka löy­tyi­vät hä­nen jää­mis­tös­tään. Aa­tos Åkerb­lo­min ku­vat on ot­ta­nut tal­teen, kä­si­tel­lyt ja di­gi­ta­li­soi­nut lo­vii­sa­lai­nen Ed­die Bruce.

Ku­vaa­ja oli ai­na siel­lä, mis­sä ta­pah­tui

Aa­tos Åkerb­lom tun­si ve­toa paik­koi­hin, jois­sa ih­mi­set liik­kui­vat. Hä­nen ku­vis­saan nä­ky­vät kau­pun­gin vä­es­tön kaik­ki ker­ros­tu­mat: päät­tä­jät Raa­ti­huo­neel­la, al­ko­ho­lis­tit Lo­vii­san­lah­den kais­li­kos­sa, ka­duil­la ja to­reil­la leik­ki­vät lap­set sekä puis­tois­sa ja ka­dun­kul­mis­sa nor­koi­le­vat nuo­ret.

Hän do­ku­men­toi me­to­dis­tien ko­koon­tu­mi­sia ja kes­ki­o­lut­baa­re­ja. Åkerb­lom tun­si kau­pun­gin ro­ma­nit ja her­ra­ker­hon, joka jär­jes­ti vii­nan­huu­rui­sia juh­lia De­ger­by Gil­les­sä.

Ku­vaa­ja oli ka­me­roi­neen pai­kal­la ai­na, kun kau­pun­gis­sa ta­pah­tui. Hän ku­va­si on­net­to­muu­det, ur­hei­lu­kil­pai­lut ja kier­tä­vät ti­vo­lit. Hän pää­si ai­na kaik­ki­al­le ja oli useim­mi­ten en­sim­mäi­se­nä pai­kal­la. Kun pre­si­dent­ti Ur­ho Kek­ko­nen oli met­säs­tys­ret­kel­lä Lo­vii­san met­sis­sä, oli Aa­tos Åkerb­lom met­säs­tys­seu­ru­een mu­ka­na.

Pai­kal­lis­his­to­ri­aan ja sen tal­len­ta­mi­seen pe­reh­ty­nyt Ed­die Bruce kiit­tää Vil­la Aal­to­sen omis­ta­jia Ris­to Aal­tos­ta (1939–2021) ja Sis­ko Hal­la­vai­ni­o­ta sii­tä, et­tä suu­rin osa Aa­tos Åkerb­lo­min ne­ga­tii­veis­ta pe­las­tui jäl­ki­maa­il­mal­le.

–?Ne­ga­tii­ve­ja ja hie­man pa­pe­ri­ku­vi­a­kin on 1950-lu­vun puo­les­ta vä­lis­tä 1980-lu­vul­le saak­ka. Ak­tii­vi­sim­mil­laan Aa­tos oli 1960–70-lu­vuil­la, Bruce ker­too.

Villa Aaltosen mehiläispaviljonki siinä asussa, kun se Aatos Åkerblomin ajoilta oli pihalle jäänyt. Kuva on otettu elokuussa 2006.

Arkisto/Marko Wahlström

Ra­ken­si me­hi­läis­pa­vil­jon­gin vuon­na 1937

Aa­tos Åkerb­lom syn­tyi ja eli koko elä­män­sä Pit­kä­ku­jal­la, ny­kyi­ses­sä Vil­la Aal­to­ses­sa. Suu­rim­man osan elä­mäs­tään hän asui vaa­ti­mat­to­mas­sa pi­ha­ra­ken­nuk­ses­sa, ei siis pää­ra­ken­nuk­ses­sa.

Toi­nen ra­kas paik­ka oli pi­ha­maan me­hi­läis­pa­vil­jon­ki, jon­ka hän oli ra­ken­nut­ta­nut vuon­na 1937 ol­les­saan vain 21-vuo­ti­as.

–?Siel­lä hä­nel­lä oli hu­na­ja­lin­ko ja pa­vil­jon­gis­sa pur­ki­tet­tiin hu­na­jaa. Vä­lil­lä hän jopa nuk­kui ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa, Ed­die Bruce ker­too.

Yk­si apu­lai­nen Ast­rid Lah­ti­nen (ent. Nord­berg), joka pur­kit­ti hu­na­jaa, elää edel­leen.

Åkerb­lom aloit­ti me­hi­läis­tar­haa­jan uran jo myö­häis­tei­ni­nä. Juu­ri en­nen tal­vi­so­dan al­kua hän kuu­lui kol­men suu­rim­man tar­haa­jan jouk­koon ruot­sin­kie­lis­ten me­hi­läis­tar­haa­jien kes­kuu­des­sa.

–?Hu­na­jaa hän möi hy­vi­nä vuo­si­na suu­ret mää­rät ja tie­na­si jopa enem­män kuin kans­lis­tit ja duu­na­rit, Bruce ker­too.

Loviisalaisperhe vappuna Loviisan torilla 1970-luvulla.

Aatos Åkertblom

Tyttö valkoisissa housuissaan nykyisen Kirkkokadun ja Brandensteininkadun risteyksessä. Taustalla nykyinen Bongan linna.

Aatos Åkerblom

Pol­ku­pyö­räl­lä vel­jen luok­se Pih­ti­pu­taal­le

Åkerb­lom lo­pet­ti kou­lun­käyn­tin­sä syys­tä tai toi­ses­ta lu­ki­on en­sim­mäi­sen luo­kan jäl­keen. Hä­nen vel­jen­sä Ar­mas, lää­kä­rik­si kou­lut­tau­tu­nut, on kir­jeis­sään mo­nes­ti il­mais­sut huo­len­sa Aa­tok­sen ter­vey­des­tä.

Yh­des­sä Aa­tok­sel­le lä­het­tä­mäs­sään kir­jees­sä Ar­mas ku­vai­lee pik­ku­vel­jen fyy­sis­tä ja hen­kis­tä ”heik­kout­ta”. Tuon kir­jeen saa­tu­aan Aa­tos päät­ti läh­teä pol­ku­pyö­räl­la vel­jen­sä luo met­säs­tä­mään. Ar­mas kiel­si te­ke­mäs­tä niin ty­pe­räs­ti ja pyy­si tu­le­maan bus­sil­la.

–?Ar­mas asui sil­loin Pih­ti­pu­taal­la, jo­hon on as­fal­toi­tu­ja moot­to­ri­tei­tä pit­kin tä­nään mat­kaa pe­rä­ti 400 ki­lo­met­riä. Aa­tos pol­ki kui­ten­kin Pih­ti­pu­taal­le kaik­ki va­rus­teet, aseet ja muut mu­ka­na. Ja muu­ta­man päi­vän pääs­tä hän pol­ki ta­kai­sin Lo­vii­saan, Ed­die Bruce ker­too.

Aa­tos Åkerb­lo­min lä­hei­nen ys­tä­vä Bengt Grundst­röm on sa­no­nut, et­tä Aa­tos oli hy­vin äly­käs, mut­ta vä­lil­lä ää­rim­mäi­sen it­se­päi­nen.

–?Tämä pol­ku­pyö­rä­reis­su ker­to­nee sii­tä.

Aatos Åkerblom syntyi vuonna 1916. Hän kuoli vuonna 1987. Omakuva.

Aatos Åkerblom

"Aa­tos eli vä­lil­lä uh­ka­roh­ke­as­ti"

Vii­me vii­kol­la avau­tu­neen näyt­te­lyn va­lo­ku­vat va­lit­si mu­se­on hen­ki­lö­kun­ta Ed­die Bru­cen kans­sa käy­dyn kes­kus­te­lun poh­jal­ta. Kes­kus­te­lus­sa poh­dit­tiin myös sitä, mil­lai­nen ih­mi­nen pik­ku­kau­pun­gin erak­ko ja kum­ma­jai­nen oi­kein oli.

–?Aa­tos eli vä­lil­lä uh­ka­roh­ke­as­ti yli ra­jo­jen. Hän pää­si joka paik­kaan, lu­van kans­sa tai il­man. Hän us­kal­si ku­va­ta, vä­lil­lä pyy­tä­en lu­paa, vä­lil­lä pyy­tä­mät­tä lu­paa. Sik­si hän oli hie­man pe­lot­ta­va ”ta­val­lis­ten kan­sa­lais­ten sil­mis­sä”. Hän eli kai­ken ul­ko­puo­lel­la, yk­si­näi­se­nä su­te­na.

Mu­seo on va­lin­nut hen­ki­lö­ku­vat tai­ta­vas­ti sen mu­kaan.

–?Kaik­ki jot­ka vä­hän­kin tun­si­vat Aa­tok­sen ko­ki­vat, et­tä hän oli kilt­ti ja koh­te­li­as sekä mo­nel­la ta­paa hy­vin äly­käs. Hä­nen huu­mo­rin­sa oli vä­lil­lä mat­ti­mei­kä­läi­sil­le lii­an­kin vai­ke­a­sel­koi­nen.

Me­hi­läi­su­ran pää­tyt­tyä Aa­tok­sen har­ras­tuk­set ki­tey­tyi­vät kah­teen la­jiin: hän pai­noi asei­den ja ka­me­roi­den lii­pai­sin­ta. Aa­tos kuo­li 81-vuo­ti­aa­na.

Näyt­te­ly "Pa­pa­raz­zi – Aa­tos Åkerb­lo­min va­lo­ku­via Ed­die Bru­cen ko­ko­el­mis­ta" Lo­vii­san kau­pun­gin mu­se­os­sa (Ko­men­dan­tin­ta­lo, Puis­to­ka­tu 2) 4.5.2021–27.2.2022. Avoin­na tiis­tais­ta per­jan­tai­hin ja sun­nun­tai­sin kel­lo 12–16. Kesä–elo­kuus­sa tiis­tais­ta sun­nun­tai­hin kel­lo 11–17.

Si­sään­pää­sy 0/3/5 eu­roa, mak­su­vä­li­nee­nä käy myös Mu­se­o­kort­ti ja Smar­tum-kult­tuu­ri­se­te­lit. Tiis­tai­sin va­paa pää­sy. Sun­nun­tai­hin 16.5. as­ti enin­tään 6 hen­keä ker­ral­la.