Viikon kysymys
Enemmän kuin betonia ja teräsrakenteita – Loviisan uusi pelastusasema on esikuva uudenlaisesta yhteistyöstä
Lakko alkoi Kilpilahdessa – "Kyse on rahasta eli suomalaisen työn hinnasta ja ihmisten ostovoimasta"
Nuorten lämmin ele ilahdutti
Talhu Oy osti Erikoiskalustohuolto EKH Porvoo Oy:n huoltoliiketoiminnan
Muodostelmaluistelijat kisaavat lauantaina Porvoossa 800 luistelijan voimin
Reittimuutos linja 7:lle – Kiertää jatkossa myös Toukovuoren ja Kevätkumpu 3:n kautta
Sipoo myöntää vapaaehtoisia avustuksia veteraaneille jatkossakin
Vanha Kinon ensimmäinen lastennäytös lauantaina
Kulttuurin ja taiteen puolestapuhuja Hanna Kaarina Syrjäläiselle Porvoo-mitali
Lakko alkoi Kilpilahdessa – "Kyse on rahasta eli suomalaisen työn hinnasta ja ihmisten ostovoimasta"
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Lakko alkoi Kilpilahdessa – "Kyse on rahasta eli suomalaisen työn hinnasta ja ihmisten ostovoimasta"
Ammattiliitto Pron Borealiksen Porvoon pääluottamusmies Esa Teittinen (vas.) ja Neste Oyj:n pääluottamusmies Jussi Pasala sekä liiton puheenjohtaja Niko Simola kertoivat alkaneesta lakosta. – Tavoitteenamme on vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluita ja saada kasvatettua palkansaajan ostovoimaa, he viestittivät.
Marko Wahlström
PORVOO, KULLOO–KILPILAHTI Kemian alan toimihenkilöt aloittivat tänään maanantaina lakon vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluja, jotka päättyivät tuloksettomina viime viikolla. Myös työntekijöitä edustavat Teollisuusliitto jatkaa viime viikolla alkaneita lakkoja.
Lakko alkoi maanantaiaamuna ja jatkuu lauantaihin 8.2.
– Meillä on keskeisiä työpaikkoja teknologia- ja kemianteollisuudessa lakossa tällä hetkellä. Lakon piiriin kuuluu noin 3 000 toimihenkilöä, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola kertoi aamulla tavatessaan paikallisia pääluottamusmiehiä Kulloon Kotituvassa Porvoossa.
Lakkojen tarkoituksena on vauhdittaa neuvotteluja, jotta ratkaisu molemmille aloille syntyisi mahdollisimman pian.
"Suomalaisten työntekijöiden ostovoima on heikentynyt"
Kemian alan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta on neuvoteltu jo syyskuusta asti.
– Tässä on nyt kyse suomalaisen työn hinnasta. Emme ole päässeet palkankorotuksista sopimukseen, josta syystä joudutaan hakemaan lakkojen kautta yhteisymmärrystä siitä, minkä verran suomalaiset työntekijät palkkaa ansaitsevat, Simola sanoi.
Käytännössä kysymys on siis puhtaasti rahasta.
– Taustalla on ennen kaikkea se, että suomalaisten työntekijöiden ostovoima on heikentynyt merkittävästi viimeisinä vuosina rajun inflaation johdosta. Vastaavaan aikaan meidän kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet hienokseltaan merkittävästi isompia kuin Suomessa, Simola jatkoi.
Ammattiliitto Pro näkee, että suomalainenkin työntekijä ansaitsee kunnolliset korotukset.
– Ei voida jatkuvasti tehdä hyvin matalia korotuksia, vaan nyt tarvitaan selkeä parannus. Keskeistä on löytää yhdessä työnantajien kanssa sellainen palkkataso, joka korjaa ostovoimaa. Siihen on myös mahdollisuus romuttamatta suomalaisten yritysten kilpailukykyä, Simola kertoi.
Kilpailijamaissa Euroopassa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa viimeisten kolmen vuoden aikana palkkoja on korotettu yhteensä lähes 15 prosenttia.
Päänavauksilla vahva heijastusvaikutus yhteiskuntaan
Työn tekemisen muista ehdoista on keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa.
– Ne ovat pitkällä ja uskon, että pääsemme myös sopimukseen. Olemme hakeneet muutoksia ja parannuksia. Ennen kaikkea tämä kilpistyy palkankorotusten tasoon.
Simolan mukaan kevään työehtoneuvottelukierroksen päänavaussopimuksilla on vahva heijastusvaikutus käytännössä kaikkiin suomalaisiin työntekijöihin.
– Lakkoviikon jälkeen palaamme neuvottelupöytään.
Ammattiliitto Prolla on varautunut siihen, että lakkokassassa riittää.
"Työntekijöiden asema unohdettu kokonaan"
Työelämä on jatkuvassa murroksessa, sillä työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja tulevat jatkossakin muuttumaan.
– Viimeisinä vuosina on lähdetty vahvasti kyseenalaistamaan meidän sopimusyhteiskuntaa ja viemään suomalaista työelämää työnantajien intressien mukaisesti varsin yksipuolisesti. Sopimalla päästään aina parempiin yhteisiin ratkaisuihin, vaikka vanhoihin tupoihin ei enää palattaisikaan, Simola sanoi.
Hänen mukaan jo yksistään hallituksen toteuttamat työelämäuudistukset ovat poikkeuksellisella tavalla työnantajamyönteisiä.
– Siellä on työntekijöiden asema unohdettu kokonaan. Lakoissa ei kuitenkaan ole kyse siitä, vaan oikeasti työn tekemisen hinnasta, Simola korosti.
Hänen mielestä Suomessa tulisi palata siihen, että työelämää kehitetään tasapainoisesti.
– Tarvitsemme kilpailukykyisesti toimivia yrityksiä, mutta yrityksetkin tarvitsevat hyvinvoivia työntekijöitä.
Onko kyse myös suomalaisen työvoiman kilpailukyvystä?
– On, ja myös suomalaisen työntekijän hyvinvoinnista ja ostovoimasta. Niiden pitäisi mennä käsi kädessä, mutta nyt keskustelu on melko pitkälti unohtunut ja asiat nähdään yritysten toimintakyvyn parantamisen kautta. Se on vähän surullistakin.
Nesteen Kilpilahden jalostamoa ei ajeta alas lakon takia. – Tällainen monimutkainen laitos tulee pitää lämpimänä, eikä sitä voi täysin kylmäksi ajaa, jottei synny jäätymisvaurioita, Nesteen toimihenkilöiden pääluottamusmies Jussi Pasala muistutti.
Marko Wahlström
"Liitot eivät lakkoile huvikseen"
Ammattiliitto Pro uskoo siihen, että kun työntekijät voivat hyvin, yrityksetkin voivat hyvin.
– Ja se toimii myös toiseenkin suuntaan: yrityksen hyvinvointi pitää myös tulla työntekijöille. Ei työntekijän pitäisi jatkuvasti venyä saamatta siitä kunnollisia korvauksia, Simola sanoi.
– Suomalaisen yhteiskunnan yksi kilpailukyky on se, että meillä on puhallettu yhteiseen hiileen, menty yhteinen intressi ja sopimukset edellä. Kehitys on huolestuttavaa, jos vastakkainasettelu rupeaa yleistymään.
Simola korosti, että liitot eivät lakkoile huvikseen.
– Tavoitteena on vauhdittaa neuvotteluita ja päästä työehtosopimukseen.
Hän muistutti, että jos yritykset eivät pääse sopimukseen asiakkaidensa kanssa hinnankorotuksista, niin tuskin ne jatkavat palveluiden tai tuotteiden myymistä vanhalla hinnalla loputtomiin.
– Jos me emme pääse sopimukseen työn hinnasta, emme mekään voi samalla logiikalla jatkaa omia työtehtäviä samalla hinnalla.
"Eihän tästä kukaan pidä, mutta joskus pitää puolustaa etuja"
Ammattiliitto Pron lakon piirissä on 15 työpaikkaa, joista itäisellä Uudellamaalla Porvoon Kilpilahdessa toimivat BEWI RAW Oy, Borealis Polymers Oy, INEOS Composites Finland Oy ja Neste Oyj:n Porvoon jalostamo.
– Meillä lakon piirissä on noin 450 toimihenkilötyötä. Myös Teollisuusliiton työntekijät ovat lakossa. Lakon ulkopuolelle on rajattu ne Teollisuusliiton operaattorit ja Ammattiliitto Pron toimihenkilöt, joita tarvitaan laitosturvallisuuden takaamiseksi. Emme halua vaarantaa laitosta, emmekä tuottaa varaa ihmisille ja ympäristölle, Nesteen toimihenkilöiden pääluottamusmies Jussi Pasala kertoi.
Pääluottamusmies oli itse lakkovahtina lakkoviikon alkajaisiksi.
– Eihän tästä tilanteesta kukaan pidä. Mieluummin tekisimme ihan normaalisti töitä rauhassa ja hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta joskus täytyy puolustaa omia etuja, hän kuvaili tunnelmia.
– Työehtosopimuksen asioita ei kukaan pysty itsekseen sopimaan minkään työnantajan kanssa paikallisesti. Siihen tarvitaan liittojen apu ja tuki, Pasala jatkoi.
Hän korosti, että alalla puhutaan palkkamontusta, sillä palkat ovat laahanneet inflaation perässä, eikä ostovoima ole kehittynyt.
– Miksi palkansaajille ei haluttaisi maksaa enempää palkkaa, koska hehän sitä kulutusta ylläpitävät. Yritysten tuotanto perustuu siihen, että ihmiset kuluttavat. Sen luulisi olevan polttoainetta yhteiskuntaan, että ihmisillä olisi rahaa käytössään – ja nyt tätä rahamäärää halutaan vähentää, Pasala ihmettelee.
Vuosi sitten teknologia- ja kemianteollisuus osallistuivat poliittiseen työtaisteluun. Kaksi vuotta sitten alalla käytiin edelliset työehtosopimusneuvottelut.
– Nesteellä toimihenkilöt eivät ole lakkoilleet pitkään, pitkään aikaan. Muutama vuosi sitten taisteltiin eroon ylimääräisistä kiky-tunneista, mistä vastakkainasettelu on voimistunut ja lakkoilun kierre alkanut. Tuntuu ikävältä, että meitä palkansaajia halutaan vetää kölin ali.
– Kun ei ole ostovoimaa ja ihmiset eivät kuluta, pienemmätkin yritykset kärsivät, kun ei ole myyntiä tarpeeksi. Tällöin valtiokaan ei saa verotuloja, jolloin oravanpyörä on valmis. Ei ole hallituksellakaan helppo tehtävä, Ammattiliitto Pron Borealiksen Porvoon toimihenkilöiden pääluottamusmies Esa Teittinen sanoi.
Marko Wahlström
Yhteiskunnan kahtiajako huolettaa eniten
Borealiksen toimihenkilöiden pääluottamusmies Esa Teittinen kertoi, että kolmasosa on suojatyössä laitosturvallisuuden varmistamiseksi.
– Lakossa on arvioilta 150 toimihenkilöä. Tunnelmat ovat ihan hyvät. Toki lakko aiheuttaa aina keskustelua sen syistä ja painotuksista. Porukat ovat hyvin poissa työpaikalta, sillä he ymmärtävät tilanteen, hän kiitteli.
Teittistä huolettaa yhteiskunnan tulevaisuus, joka tulee olemaan eriytynyt ja entistä kahtiajakautuneempi hyvinvoiviin ja huono-osaisiin.
– Vielä meillä on työehtosopimukset, joiden puolesta taistelemme. Suomessa on aloja, joissa on siirrytty paikallisiin sopimuksiin. Tulevaisuus ei näytä kauhean ruusuiselta.
Teittinen on eniten huolissaan nuorten puolesta.
– Kesätöihin tai työharjoitteluun tulevat joutuvat opettelemaan työelämän pelisäännöt alusta asti. Aikaisemmin nuorille oli paljon enemmän valmiuksia, mutta yhteiskuntakin oli erilainen.
Pääluottamusmiehen arvion mukaan kehitys johtuu siitä, että työnantajaliitot lähtivät hajauttamaan sopimuksettomat ja keskitetyn työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät.
– Suurin muutos näkyy metsäteollisuudessa, jossa on toimihenkilöitä ilman työehtosopimuksia. Heidän palkkakehitys on tosi huono. Meillä työehtosopimukseen (TES) neuvotellut palkkaratkaisut takaavat sen, että heikommin palkatuille saadaan palkkakehitystä.
– Aloilla, joissa ei ole palkkarakennetta tai TES:iä, joka takaisi korotukset, ne ovat kiinni työnantajan halusta. Yleensä tällöin korotukset menevät äänekkäimmille ja osaavimmille, jolloin hiljaiset puurtajat kärsivät. Näkisin, että taustalla vaikuttaa jonkinlainen Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) linjaus, joka murentaa, Teittinen sanoo.
Myös Teollisuusliiton lakot jatkuvat
Myös Teollisuusliiton lakot jatkuivat maanantaina 3.2. Neuvotteluja työehtosopimuksista teknologia- ja kemianteollisuudessa on käyty jo syksystä asti.
Lakot valituilla teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu ja petrokemian teollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden työpaikoilla alkoivat ilmoitetun mukaisesti.
Lakkojen piirissä itäiseltä Uudeltamaalta ovat Porvoon Kilpilahdessa toimivat Ineos Composites Finland Oy, Linde Gas Oy Ab, ABB Oy, BEWI RAW Oy, Neste Oyj ja Veolia Services Suomi Oy.
Lakkoilmoituksia on tullut muilta aloilta, kuten PAM:lta, mikä lisää paineita neuvottelupöytään.
//Juttua korjattu 3.2. klo 14.30. Jussi Pasalan nimi korjattu.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
