SI­POO–LO­VII­SA Kan­sa­kun­taa kah­tia ja­ka­neen si­säl­lis­so­dan vii­mei­ses­tä tais­te­lus­ta Ruot­sin­pyh­tään Ah­ven­kos­kel­la tu­lee ku­lu­neek­si 100 vuot­ta tu­le­va­na lau­an­tai­na.

Ny­kyi­seen Lo­vii­saan päät­ty­neet kan­sal­li­ses­ti mer­kit­tä­vät so­ta­toi­met sai­vat al­kun­sa itäi­sen Uu­den­maan län­si­o­sas­ta, Si­poon Nik­ki­läs­tä, jos­sa suo­je­lus­kun­ta­lai­set ja pu­na­kaar­ti ot­ti­vat yh­teen van­han kir­kon tun­tu­mas­sa.

Syn­ty­nees­sä tu­li­tais­te­lus­sa sai sur­man­sa kak­si pu­na­kaar­tin jä­sen­tä. Myö­hem­min il­lan ai­ka­na mo­lem­mat osa­puo­let oli­vat saa­mas­sa myös apu­voi­mia, mut­ta lo­pul­ta ti­lan­ne rau­ke­si, kun Nik­ki­län rau­ta­tie­a­se­mal­le pe­rään­ty­neet pu­na­kaar­ti­lai­set pa­la­si­vat ta­kai­sin Hel­sin­kiin.

Suo­mes­sa oli jo syk­syl­lä 1917 ta­pah­tu­nut suo­je­lus­kun­tien ja työ­vä­en jär­jes­tys­kaar­tien vä­li­siä yh­tee­not­to­ja, jot­ka oli­vat vaa­ti­neet usei­ta kuo­lo­nuh­re­ja. Si­poon ka­hak­ka 9.1. oli en­sim­mäi­nen maam­me it­se­näis­ty­mi­sen jäl­kei­nen va­ka­va vä­li­koh­taus.

Puo­li­tois­ta viik­koa myö­hem­min Vii­pu­ris­sa sat­tu­neen Pie­ti­sen teh­taan ka­ha­kan ta­voin sitä on pi­det­ty si­säl­lis­so­dan to­del­li­se­na al­ku­na, vaik­ka vi­ral­li­ses­ti sota käyn­nis­tyi­kin vas­ta 27.1.

Pu­na­kaar­ti­lai­set an­tau­tui­vat sak­sa­lai­sil­le 5.5.1918

Koko maan vii­mei­set pu­na­kaar­ti­lai­set an­tau­tui­vat sak­sa­lai­sil­le 5.5.1918 noin kel­lo 12. Ky­mi­jo­en län­ti­sen haa­ran ran­noil­la käy­tiin nel­jä kuu­kaut­ta kes­tä­neen so­dan ai­ka­na suu­rim­mak­si osak­si ase­ma­so­taa 10.4. al­ka­en.

Huh­ti­kuun ai­ka­na sen si­jaan Lo­vii­san poh­jois­puo­lel­la käy­tiin an­ka­ria yh­tee­not­to­ja muun mu­as­sa Har­do­mis­sa, Lil­jen­da­lis­sa, Myrs­ky­läs­sä ja La­pin­jär­vel­lä. Huh­ti­kuun 14. päi­vä­nä tais­tel­tiin myös Taa­si­an­jo­en var­rel­la Kul­lan kar­ta­nos­sa Tes­jo­el­la.

Koko si­säl­lis­so­dan päät­ty­mis­päi­väk­si ai­ka­kir­joi­hin on mer­kit­ty 15.5.1918, jol­loin pu­na­kaar­ti­lai­set jät­ti­vät Pie­ta­ria suo­jan­neen Ve­nä­jän Uu­den­kir­kon Inon lin­nak­keen. Val­koi­sen ar­mei­jan yli­pääl­lik­kö­nä toi­mi­nut C.G.E. Man­ner­heim ju­lis­ti so­dan täl­löin päät­ty­neek­si.

Punaiset julkaisivat sisällissodan aikana Lovisa Notisblad – Loviisan Tiedonantoja -nimistä lehteä, joka ilmestyi noin kahden viikon välein helmi- ja toukokuun aikana.

Arkisto/Marko Wahlström

Juh­lal­li­suu­det al­ka­vat so­dan muis­to­mer­kil­lä

So­dan vii­meis­ten tais­te­lui­den päät­ty­mi­sen vuo­si­juh­lan oh­jel­maa al­kaa si­säl­lis­so­dan muis­to­mer­kil­lä Ah­ven­kos­kel­la Eli­mä­en- ja Sa­vu­kos­ken­tien ris­teyk­ses­sä lau­an­tai­na 5.5. kel­lo 12. Ark­ki­teh­ti An­ne­li Nauk­ka­ri­sen suun­nit­te­le­ma muis­to­merk­ki pal­jas­tet­tiin syys­kuus­sa 2013.

Pää­pu­hu­ja­na ti­lai­suu­des­sa on Maa­voi­mien tut­ki­mus­kes­kuk­sen joh­ta­ja, evers­ti­luut­nant­ti Ant­ti Pa­ja­ri. Li­säk­si Ruot­sin­pyh­tään seu­ra­kun­nan vt. kirk­ko­her­ra Ant­ti Yli-Opas pu­huu ti­lai­suu­des­sa.

Pu­hei­den jäl­keen eri yh­tei­söt ja muut ta­hot las­ke­vat sep­pe­leen­sä muis­to­mer­kil­le.

–?Sep­pe­leen­sä ovat ter­ve­tul­lei­ta las­ke­maan kai­ken­lai­set yh­dis­tyk­set ja yh­tei­söt, yk­si ta­pah­tu­man puu­ha­mie­his­tä, ruot­sin­pyh­tää­läi­nen At­te Fel­l­man ker­too.

Vi­ral­li­sen osuu­den jäl­keen Ei­ja's Gar­de­nis­sa (Eli­mä­en­tie 74) pi­de­tään kah­vi­ti­lai­suus, jo­hon ovat kaik­ki ter­ve­tul­lei­ta. Kah­vin lo­mas­sa pu­huu lo­vii­sa­lai­nen his­to­ri­oit­si­ja, toi­mit­ta­ja Erk­ki Te­rä­väi­nen.

Ah­ven­kos­ken 100-vuo­tis­juh­lal­li­suuk­sien jär­jes­tä­ji­nä toi­mi­vat Lo­vii­san kau­pun­gin avus­ta­ma­na ak­tii­vi­set kau­pun­ki­lai­set ja yh­tei­söt.

–?Koko ti­lai­suus on luon­teel­taan neut­raa­li ja avain­sa­na­na on rau­ha, Fel­l­man ko­ros­taa.

Autenttinen punakaartilaisen kypärä on esillä Loviisan kaupungin museon Vihan väreissä -erikoisnäyttelyssä. Sisällissodan viimeiset taistelut käytiin Ahvenkoskella 5.5.1918.

Arkisto/Marko Wahlström

Ah­ven­kos­ken hau­taus­maal­la pu­nais­ten jouk­ko­hau­ta

Sak­sa­lais­ten ai­no­at tap­pi­ot Ah­ven­kos­kel­la tu­li­vat 22.–23.4, jol­loin teh­dys­sä hyök­käyk­ses­sä kaa­tui 13 so­ti­las­ta. Pu­nai­sia alu­eel­la kaa­tui Suo­men so­ta­sur­mat -tie­to­kan­nan mu­kaan ai­na­kin 14.

Seit­se­män Ah­ven­kos­ken tais­te­lus­sa kaa­tu­nut­ta sak­sa­lais­ta on hau­dat­tu Ah­ven­kos­ken hau­taus­maal­le, jos­sa on myös muis­to­merk­ki. Li­säk­si hau­taus­maal­la on pu­nais­ten jouk­ko­hau­ta ja vuon­na 1946 pys­ty­tet­ty muis­to­merk­ki. Pu­nai­set oli alun pe­rin hau­dat­tu sak­sa­lais­ten hau­dan pai­kal­le, mut­ta so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen val­koi­set kai­vat­ti­vat pu­na­van­geil­la ja hau­dat­tu­jen omai­sil­la vai­na­jat ylös sekä hau­ta­si­vat ne si­vum­mal­le ny­kyi­seen paik­kaan.

Si­säl­lis­so­dan li­säk­si Ah­ven­kos­ki on ai­em­min­kin ol­lut so­ta­tan­te­ree­na. Ve­nä­jän ja Ruot­sin vä­lil­lä käy­ty kak­si­vuo­ti­nen Suo­men sota al­koi vuon­na 1808 täs­mäl­leen sa­mas­ta pai­kas­ta, jo­hon vuo­den 1918 si­säl­lis­so­ta päät­tyi.

Loviisan ruotsinkielisestä lukiosta löytynyt vuoden 1918 almanakka kuvastaa sisällissotaan liittyvää häpeän tunnetta: sotakuukausia koskevat sivut on revitty irti.

Arkisto/Marko Wahlström

Vi­han vä­reis­sä -näyt­te­ly jat­kuu Lo­vii­san mu­se­os­sa

Mik­si sak­sa­lai­set osal­lis­tui­vat Suo­men si­säl­lis­so­taan? Ja mik­si Bran­dens­tei­nin osas­to ran­tau­tui juu­ri Lo­vii­saan? Lo­vii­san kau­pun­gin mu­seo jär­jes­tää ai­hees­ta lu­en­to­ti­lai­suu­den, jos­sa pu­huu so­ta­his­to­ri­oit­si­ja Agi­lolf Kes­sel­ring.

Lu­en­nol­la pe­reh­dy­tään so­ta­toi­miin 7.4.–5.5.1918 vä­li­se­nä ai­ka­na, sak­sa­lais­ten mai­hin­nou­sus­ta Ah­ven­kos­ken an­tau­tu­mi­seen. Mu­se­ol­la (Puis­to­ka­tu 2) tiis­tai­na 15.5. kel­lo 17–18 pi­det­tä­vään ti­lai­suu­teen on va­paa pää­sy.

Mu­se­on tä­män vuo­den eri­kois­näyt­te­ly "Vi­han vä­reis­sä – näyt­te­ly 1918 si­säl­lis­so­das­ta Lo­vii­san seu­dul­la" on avoin­na 3.6. as­ti.

MAR­KO WAHLST­RÖM
mar­ko.wahlst­rom@ita­va­y­la.fi

FAK­TA­LAA­TIK­KO
Suo­men si­säl­lis­so­ta
* Si­säl­lis­so­ta käy­tiin 27.1.–15.5.1918. So­ta­toi­met päät­tyi­vät Ruot­sin­pyh­tään Ah­ven­kos­kel­la 5.5.

* So­taa edel­si ka­hak­ka Si­poon kir­kon­ky­läs­sä 9.1.1918, jol­loin Si­poon suo­je­lus­kun­ta ja Hel­sin­gin pu­na­kaar­ti ot­ti­vat aseel­li­ses­ti yh­teen. Vä­li­koh­taus käyn­nis­tyi, kun Hel­sin­gin pu­na­kaar­tin osas­to saa­pui ju­nal­la Si­poo­seen suo­rit­ta­maan elin­tar­vi­ke- ja ase­ta­ka­va­ri­koi­ta.

* So­das­sa oli­vat vas­tak­kain Suo­men hal­li­tuk­sen jou­kot (val­koi­set) ja Suo­men kan­san­val­tuus­kun­ta (pu­nai­set).

* Pu­nai­set hal­lit­si­vat Ete­lä-Suo­mea sekä val­koi­set Kes­ki- ja Poh­jois-Suo­mea. Mo­lem­pien vah­vuus oli noin 80?000 so­ti­las­ta.

Si­säl­lis­so­ta päät­tyi val­kois­ten voit­toon. Sota vaa­ti yh­teen­sä va­jaat 37?000 uh­ria. Lu­vus­sa ovat mu­ka­na myös van­ki­lei­reil­lä kuol­leet.

(Jut­tua kor­jat­tu 2.5. kel­lo 18.15: Ah­ven­kos­ken hau­taus­maal­le hau­da­tut pu­nai­set val­koi­set kai­vat­ti­vat so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen ylös ja siir­si­vät vai­na­jat uu­teen paik­kaan.)