Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Marko Wahlström
Arto Henrikssonin artikkeli Loviisan Sanomissa 7.3 maalaa todentuntuisen kuvan ydinenergiayhtiöiden vaikutusvallasta Loviisan kaupungin päätöksenteossa. Vuosien takainen Loviisan kaupungin johdon ja Eonin välinen suhmurointi salaisine kassakaappisopimuksineen ja tämänpäiväinen kiireellä ”vanhalla valtuustolla” hyväksytetty yhteistyö/aiesopimus omaavat tietyt yhtenevät piirteet.
Maanantaina 3.3 kaupunki julkaisi tiedotteen, jossa käsitellään lähinnä kaupungin ja Fortumin välistä valmisteltua maakauppaa, maininnalla: Fortumilla ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa maa-alueiden käytöstä. Seuraavan viikon maanantaina 10.3 elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan on määrä kokoontua ylimääräiseen kokoukseen päättämään omalta osaltaan yhteistyö/aiesopimuksesta Fortumin kanssa.
Henrikssonin saamien epävirallisten tietojen mukaan sopimus sisältää mm. kahden uuden reaktorin rakentamisen kyseiselle maa-alueelle. Sekä kaupunginhallitukselle, että -valtuustolle on jo määrätty päivät ylimääräisille kokouksille.
Miksi yhteistyö/aiesopimuksesta päättäminen kiirehditään ”vanhan valtuuston” esityslistalle? Kunnallisvaalit ovat ovella - vaaleissa Loviisalaisilla olisi mahdollisuus äänestämällä kertoa mielipiteensä asiasta.
Tarkoittaako kyseisen yhteistyö/aiesopimuksen teko ydinvoimalaitoksen sijaintikunnan veto-oikeudesta luopumista?
Vaaditaanko sopimuksessa kaupungin valmistelevan kaavoituksella Fortumin kaikki suunnitelmat määräämättömäksi ajaksi, mitä suunnitelmat sitten lienevätkään?
Aiemmissa uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen hakumenettelyissä Fortum on korostanut valmista rakennuspaikkaa Hästholmenin saaressa.
Miksi tässä sopimuksessa on tarkoitus laajentaa ydinenergiatuotantoaluetta mantereelle?
Loviisa 3 hankkeen yhteydessä Fortum haki lupaa myös korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukselle. (VTT:n tutkimusreaktori, ym.). Kuuluuko sopimukseen Hästholmenin kaavoitus korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi?
Energia-alan asiantuntijat ovat jo pitkään liputtaneet huoltovarmuuden kannalta paremman, hajautetun pienten yksiköiden sähköntuotannon puolesta. Jo nykyiset reaktorit tekevät Loviisasta Venäjän maalitaulun, Fortumin ja Loviisan välinen sopimus korostaisi asiaa entisestään.
Kaikissa meren tilaa esittävissä kuvaajissa Loviisan Hästholmenin alue loistaa punaisena. Alueelle ei alun alkaenkaan olisi pitänyt rakentaa laitosta, jonka jäähdytysvesi ei pääse kunnolla sekoittumaan ympäröivään vesimassaan. Eurajoella vastaavaa ongelmaa ei ole. Asia on Fortumin tiedossa.
Lehtitietojen mukaan Suomen hallitus valmistelee lakia, jossa tuulivoimaloiden tuottamia verotuloja jaettaisiin sijaintikunnan lisäksi myös muille kunnille. Perusteena on ilmeisesti itärajan kuntien epätasa-arvo sijaintipaikkakuntien valinnassa. Samalla logiikalla myös ydinlaitoksen verotulot tulisi jakaa kaikkien kuntien kesken.
Kannattaisiko Fortumin ja Loviisan kaupungin johdon ja poliittisten päättäjien miettiä vielä kerran, onko Källan leirikeskuksen alue paras mahdollinen alue suurteollisuuden tarpeisiin?
JYRKI IKONEN,
LOVIISA
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot