Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Sari Varis
Hyvinvointialueilla tarvitaan tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja jatkuvan oppimisen rakenteita. Tiukka taloustilanne ja henkilöstöpula vaativat, että palvelut ovat vaikuttavia ja vanhentuneita toimintatapoja puretaan. Jatkuvalla kehitystyöllä varmistetaan, että potilaat ja asiakkaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Esimerkiksi omaishoitaja jaksaa tehtävässään, perhe saa tarvitsemansa avun tai ikäihminen kuntoutuu leikkauksen jälkeen kotiinsa.
Tehottomuutta aiheuttaa myös niin kutsuttu häiriökysyntä, jossa asiakas saa tarpeisiinsa nähden väärää palvelua tai ei saa apua lainkaan. Tämän seurauksena asiakkaan tilanne voi huonontua ja kustannukset kasvavat.
Hoitohenkilöstö tarvitsee tutkimustietoa voidakseen kertoa potilaille esimerkiksi hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikuttavuudesta. Koska hoitotyö ja teknologia kehittyvät nopeasti, on tärkeää, että tieto siirtyy tehokkaasti työntekijöiden käyttöön. Päättäjien tehtävä on huolehtia, että tämä toteutuu.
Terveysteknologian tuomat mahdollisuudet ovat myös suuri voimavara. Digitaaliset palvelut eivät voi olla ainoa mahdollinen palvelu, mutta ne voivat tukea ketterästi perinteisiä vaihtoehtoja ja olla joissain tapauksissa nopein ratkaisu ongelmaan. Hyvinvointialueiden onkin uskallettava kokeilla uusia asioita ja ottaa onnistuneita käytäntöjä rohkeasti käyttöön.
Omassa työssäni olen päässyt näkemään monia hyviä käytäntöjä eri puolilla Suomea, ja niiden tuominen Itä-Uudellemaalle on minulle tärkeä tavoite.
Panostamalla kehitykseen varmistamme, että jokainen saa tarvitsemansa avun nyt ja tulevaisuudessa.
MARKUS PIETIKÄINEN,
SAIRAANHOITAJA,
ALUEVALTUUTETTU JA ALUEVAALIEHDOKAS (KESK.),
SIPOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot