Hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la tar­vi­taan tut­ki­mus-, ke­hit­tä­mis-, in­no­vaa­tio- ja jat­ku­van op­pi­mi­sen ra­ken­tei­ta. Tiuk­ka ta­lous­ti­lan­ne ja hen­ki­lös­tö­pu­la vaa­ti­vat, et­tä pal­ve­lut ovat vai­kut­ta­via ja van­hen­tu­nei­ta toi­min­ta­ta­po­ja pu­re­taan. Jat­ku­val­la ke­hi­tys­työl­lä var­mis­te­taan, et­tä po­ti­laat ja asi­ak­kaat saa­vat pa­ras­ta mah­dol­lis­ta hoi­toa. Esi­mer­kik­si omais­hoi­ta­ja jak­saa teh­tä­väs­sään, per­he saa tar­vit­se­man­sa avun tai ikäih­mi­nen kun­tou­tuu leik­kauk­sen jäl­keen ko­tiin­sa.

Te­hot­to­muut­ta ai­heut­taa myös niin kut­sut­tu häi­ri­ö­ky­syn­tä, jos­sa asi­a­kas saa tar­pei­siin­sa näh­den vää­rää pal­ve­lua tai ei saa apua lain­kaan. Tä­män seu­rauk­se­na asi­ak­kaan ti­lan­ne voi huo­non­tua ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat.

Hoi­to­hen­ki­lös­tö tar­vit­see tut­ki­mus­tie­toa voi­dak­seen ker­toa po­ti­lail­le esi­mer­kik­si hoi­to­vaih­to­eh­dois­ta ja nii­den vai­kut­ta­vuu­des­ta. Kos­ka hoi­to­työ ja tek­no­lo­gia ke­hit­ty­vät no­pe­as­ti, on tär­ke­ää, et­tä tie­to siir­tyy te­hok­kaas­ti työn­te­ki­jöi­den käyt­töön. Päät­tä­jien teh­tä­vä on huo­leh­tia, et­tä tämä to­teu­tuu.

Ter­veys­tek­no­lo­gi­an tuo­mat mah­dol­li­suu­det ovat myös suu­ri voi­ma­va­ra. Di­gi­taa­li­set pal­ve­lut ei­vät voi ol­la ai­noa mah­dol­li­nen pal­ve­lu, mut­ta ne voi­vat tu­kea ket­te­räs­ti pe­rin­tei­siä vaih­to­eh­to­ja ja ol­la jois­sain ta­pauk­sis­sa no­pein rat­kai­su on­gel­maan. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den on­kin us­kal­let­ta­va ko­keil­la uu­sia asi­oi­ta ja ot­taa on­nis­tu­nei­ta käy­tän­tö­jä roh­ke­as­ti käyt­töön.

Omas­sa työs­sä­ni olen pääs­syt nä­ke­mään mo­nia hy­viä käy­tän­tö­jä eri puo­lil­la Suo­mea, ja nii­den tuo­mi­nen Itä-Uu­del­le­maal­le on mi­nul­le tär­keä ta­voi­te.

Pa­nos­ta­mal­la ke­hi­tyk­seen var­mis­tam­me, et­tä jo­kai­nen saa tar­vit­se­man­sa avun nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa.

MAR­KUS PIE­TI­KÄI­NEN,
SAI­RAAN­HOI­TA­JA,
ALU­E­VAL­TUU­TET­TU JA ALU­E­VAA­LIEH­DO­KAS (KESK.),
SI­POO