SI­POO, HINDS­BY Elo­kui­nen il­ta­päi­vä. Mies­ten ylei­nen sau­na­vuo­ro on al­ka­mas­sa. Täl­lä ker­taa Si­poon Hinds­byn ky­läs­sä si­jait­se­val­le pe­rin­ne­sau­nal­le on tul­lut Itä­väy­län toi­mit­ta­jan li­säk­si nel­jä muu­ta mies­tä.

Pe­rin­ne­sau­not­ta­ja Joo­nas Vaa­ra­la on aloit­ta­nut maan­si­säl­le ra­ken­ne­tun sa­vu­sau­nan läm­mit­tä­mi­sen nel­jä tun­tia en­nen sau­na­vuo­ron al­ka­mis­ta. Kaik­ki al­kaa ol­la kun­nos­sa kol­me­tun­tis­ta asi­a­kas­vuo­roa var­ten.

– En­sim­mäi­set puo­li­tois­ta pe­sää on läm­mi­tet­ty vaah­te­ral­la, jon­ka jäl­keen on pol­tet­tu haa­paa, sau­na­y­ri­tyk­sen osak­kaak­si vii­me ke­vää­nä tul­lut si­poo­lai­nen sa­noo.

Si­poo­lais­sau­nal­la on mies­ten vuo­ron li­säk­si nais­ten ylei­nen sau­na­vuo­ro ja vii­kon­lop­pui­sin kak­si se­ka­sau­na­vuo­roa. Li­säk­si sau­nal­ta voi va­ra­ta yk­si­tyis­vuo­ro­ja.

– Nyt elo­kuun jäl­keen lak­kau­tam­me kes­ki­vii­kon mies­ten vuo­ron, kos­ka se on ve­tä­nyt vä­hän tu­li­joi­ta nais­ten suo­sit­tui­hin vuo­roi­hin ver­rat­tu­na. Ko­kei­lem­me uut­ta kon­sep­tia ja tuom­me ti­lal­le kai­kil­le avoi­men hil­jai­sen vuo­ron, jol­loin sau­na-alu­eel­la ei saa pu­hua, Vaa­ra­la ker­too.

Sau­na-ak­ka­na nais­ten ja ylei­sil­lä vuo­roil­la toi­mii van­taa­lai­nen Lau­ra Foon, joka käy sau­not­ta­mas­sa myös työ­po­ru­koi­ta, joo­ga­ret­riit­ti­läi­siä, polt­ta­ri­seu­ru­ei­ta ja tu­ris­ti­ryh­miä. Hän pi­tää myös kai­kil­le avoi­mia pe­rin­ne­sau­na­het­kiä.

Perinnesaunottaja Joonas Vaarala on saanut lämmitysurakan valmiiksi. Kohta on aika astua löylyihin.

Marko Wahlström

Savusaunan ovessa on Pohjolan emäntä eli Pohjan akka, joka on karjalaisen ja suomalaisen mytologian hahmo. Kalevalaisessa tarustossa Pohjan akka johtaa myyttistä Pohjolaa.

Marko Wahlström

"Suo­ma­lai­nen sau­na­kult­tuu­ri on ny­ky­ään in­si­nöö­ri­hen­kis­tä"

Pe­rin­ne­sau­na ava­si oven­sa kä­vi­jöil­le ta­pah­tu­mien muo­dos­sa en­sim­mäi­sen ker­ran jou­lu­kuus­sa 2021. Ylei­set sau­na­vuo­rot al­koi­vat vii­me vuo­den ke­vääl­lä.

– Ha­lu­am­me eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sau­na­pe­rin­tee­seen kuin it­se sau­na­ra­ken­nuk­seen. De­sign-sau­nois­ta joh­tu­en maa­il­mal­la val­lit­see kä­si­tys, et­tä suo­ma­lai­nen sau­na on kui­va ja kuu­ma. Suo­ma­lai­nen sau­na­kult­tuu­ri on ny­ky­ään in­si­nöö­ri­hen­kis­tä, si­poo­lai­nen sau­nai­sän­tä Ot­to Kronq­vist sa­noo.

Shak­ta­joo­ga­kou­lua Hel­sin­gin Ka­la­sa­ta­mas­sa yh­des­sä si­poo­lais­ten Ju­li­a­na ja Mis­ka Kä­pin kans­sa pyö­rit­tä­nyt Kronq­vist ryh­tyi to­teut­ta­maan Mis­ka Kä­pin aja­tus­ta ylei­ses­tä sau­nas­ta ko­ro­na­pan­de­mi­an is­kies­sä.

– Me olem­me Kuu­si­jär­ven ohel­la ai­noa ylei­nen sa­vu­sau­na koko Uu­del­la­maal­la. Koko maas­sa mei­tä on kol­me jul­ki­sia sau­na­vuo­ro­ja tar­jo­a­via, kun Ke­mi­ön­saa­rel­la toi­mi­va sa­vu­sau­na (Stor­fin­n­ho­va Gård) las­ke­taan mu­kaan, Kronq­vist ker­too.

Yh­ti­ö­kump­pa­nei­den mu­kaan sa­vu­sau­na­pe­rin­ne elää vah­va­na Vi­ros­sa ja muis­sa Bal­ti­an mais­sa. Vi­ro­lai­nen sa­vu­sau­na­pe­rin­ne nou­si Unes­con kult­tuu­ri­pe­rin­tö­lis­tal­le vuon­na 2014.

– Pi­tä­mäl­lä tätä paik­kaa ha­lu­am­me tu­kea ja edis­tää suo­ma­lais­ta sau­na­kult­tuu­ria. Yh­des­sä Joo­nak­sen kans­sa olem­me pyö­rit­tä­neet jo vii­ti­sen vuot­ta Ha­vu­hat­tu-pod­cas­tia, jon­ka ko­tis­tu­dio on sa­vu­sau­nan laa­vul­la, Kronq­vist ker­too.

Sipoolaisen saunayrityksen yhtiökumppanit Joonas Vaarala (vas.) ja Otto Kronqvist haluavat edistää suomalaista saunaperinnettä. Hindsbyläisen savusaunan laavulla, tulistelupaikalla, he äänittävät myös Havuhattu-nimistä podcastia.

Marko Wahlström

"Sau­na on glo­baa­lia kult­tuu­ria"

Vuon­na 1968 jul­kais­tu kir­jai­li­ja–toi­mit­ta­ja Mart­ti Vuo­ren­juu­ren (1932–2008) "Sau­na kaik­ki­na ai­koi­na" (Ota­va) -kir­ja on yk­si har­vo­ja sau­na-ai­hei­sia his­to­ri­al­li­sia an­to­lo­ge­ja.

– Sen pa­ras an­ti on se, et­tä sau­na on glo­baa­li kult­tuu­ri. Lä­hes kai­kis­sa maa­il­man mais­sa ja man­te­reil­la on ol­lut jon­kin­lai­nen sau­na. Suo­ma­lai­set ovat it­se­päi­ses­ti yl­lä­pi­tä­neet kult­tuu­ria. joka useim­mis­ta mais­ta on kuol­lut, Kronq­vist sa­noo.

Tal­vi- ja jat­ko­so­dan jäl­keen yleis­ty­neet jat­ku­va­läm­mit­tei­set kiu­kaat muut­ti­vat sau­na­kult­tuu­ria oleel­li­ses­ti.

– Sau­na ei ol­lut enää se paik­ka, jota alet­tiin aa­mu­yh­dek­säl­tä tai ai­kai­sem­min läm­mit­tä­mään ja sit­ten nau­tit­tiin har­taas­ti sa­vu­sau­nan läm­mös­sä. Syn­tyi aja­tus pi­ka­sau­nas­ta ja pien­sau­nas­ta, Kronq­vist sa­noo.

Saunaisäntä Otto Kronqvist varmistaa, että kylmä- ja lämminvesialtaat ovat puhtaat roskista saunavuoron asiakkaille.

Marko Wahlström

Koko kylä in­nol­la mu­ka­na sau­na­hank­kees­sa

Hinds­by­läis­sau­na si­jait­see Kronq­vis­tin per­heen ko­din mail­la. Hol­vi­sau­nan pai­kal­la si­jait­si van­ha maa­kel­la­ri Si­poon­jo­en ran­ta­töy­rään tun­tu­mas­sa.

– Ha­lu­sim­me alun­pe­rin suun­ni­tel­la sau­nan sii­tä nä­kö­kul­mas­ta, et­tä se on hoi­to­ja var­ten, ja sau­no­tuk­set ja sau­na­kult­tuu­ri ovat lii­ke­toi­min­tam­me ydin­tä, Kronq­vist ker­too.

Sau­na­kon­sep­tia hi­ot­ta­es­sa koko kylä läh­ti in­nol­la mu­kaan.

– Ky­läs­sä on syn­ty­nyt sau­na­hu­na­jaa ja ky­län vä­keä käy var­sin­kin nais­ten vuo­roil­la pal­jon. Sau­nan ym­pä­ril­le on syn­ty­nyt aja­tus sii­tä, et­tä teh­dään ja nau­ti­taan yh­des­sä, Kronq­vist ker­too.

Kronq­vis­tin mu­kaan tal­vi­kau­si on si­poo­lais­sau­nas­sa yk­kös­se­son­ki.

– Ke­sät ovat meil­lä pal­jon hil­jai­sem­pia kuin tal­vet. Pi­sim­mäl­tä sau­nal­le saa­pu­neet ovat tul­leet Tam­pe­reel­ta. Vii­me ke­sän­sä sau­nal­le tuli eräs hal­li­tuk­sen mi­nis­te­ri ja myö­hem­min val­ti­o­neu­vos­ton sau­na­seu­ra.

Sipoonjoen perinnesauna on maan sisälle rakennettu savusauna, joka on kooltaan arviolta noin 4 x 7 metriä. Lauteille mahtuu yhtää aikaa pakaroiden koosta riippuen 8–10 saunojaa.

Marko Wahlström

Savusaunan isolla terassilla on peseytymistä varten lämmintä vettä.

Marko Wahlström

"Toi­si­naan tu­lee ti­kua, jos on pih­kais­ta puu­ta tai kaar­naa"

Hol­vi­mai­seen muo­toon ra­ken­ne­tun sa­vu­sau­nan har­kot it­ses­sään va­raa­vat läm­pöä.

– Ke­säl­lä sau­nan si­säl­lä py­syy jat­ku­vas­ti 30–40 as­teen pe­rus­läm­pö, mikä on sau­nan läm­mi­tyk­sen kan­nal­ta eko­lo­gis­ta, Kronq­vist ker­too.

Sa­vu­sau­nan läm­mit­tä­mi­nen on vaa­ti­nut opet­te­lua.

– Sii­hen vai­kut­taa niin puun laa­tu, koko ja kos­teusp­ro­sent­ti kuin val­lit­se­va sää­ti­la. Sen op­pii vain pers­tun­ta­mal­ta eli te­ke­mäl­lä, Joo­nas Vaa­ra­la sa­noo.

Si­poo­lai­set suo­si­vat sau­na­puu­na hin­ta–laa­tu-suh­teel­taan hy­vää kuo­rit­tua kuus­ta, mut­ta myös lep­pää, vaah­te­raa ja haa­paa. Puu­ta kuu­luu nel­jä–vii­si mot­tia kuu­kau­des­sa.

– Mel­kein mil­lä ta­han­sa puul­la tu­lee hy­vät löy­lyt. Toi­si­naan tu­lee ti­kua (sa­vu­sau­nan löy­lys­sä ole­va kit­ku), jos on oi­kein pih­kais­ta puu­ta tai pal­jon kaar­naa koi­vus­sa, Kronq­vist sa­noo.

Si­poo­lais­sau­nas­sa on kuu­si rait­tii­nil­man si­sään­tu­lo­ka­na­vaa.

– Sa­vu­sau­nas­sa löy­lyä kaa­de­taan kiu­kaal­le, ei hei­te­tä. Löy­ly luo­daan tai va­le­taan, Kronq­vist jat­kaa.

Helsinkiläiset Lauri (vas.) ja Petri Hiekkaranta viihtyvät sipoolaissaunan rennossa ilmapiirissä. – Tunnelma on kuin tulisi omaan saunaan. Täältä lähtee aina virkistyneenä ja tyytyväisenä pois, kun omat arkimurheet unohtuvat, Lauri-isä sanoo.

Marko Wahlström

"Tämä on ihan par­haas­ta pääs­tä"

Hel­sin­ki­läi­set isä ja poi­ka, Lau­ri ja Pet­ri Hiek­ka­ran­ta, ovat jo kon­ka­ri­sau­no­jia si­poo­lai­sel­la maa­pe­räl­lä. Mo­lem­mat ovat Suo­men Sau­na­seu­ran jä­se­niä.

Isä on viih­ty­nyt Hinds­byn läm­mös­sä jo yli kym­me­nen ker­taa.

– Olen käy­nyt tääl­lä sii­tä läh­tien, kun paik­ka avat­tiin – tal­vel­la ja ke­säl­lä sekä syk­syl­lä ja ke­vääl­lä. Myös sau­no­tuk­sia on tul­lut ko­et­tua.

Isä-Hiek­ka­ran­ta on käy­nyt lu­kui­sis­sa sau­nois­sa elä­män­sä ai­ka­na.

– Tämä on ihan par­haas­ta pääs­tä. Pe­rus­jut­tu sau­nas­sa on se, et­tä löy­ly on hy­vää ja hy­vin läm­mi­tet­ty kiu­as an­taa riit­tä­vän tiu­kat, mut­ta peh­me­ät löy­lyt.

Hä­nen mu­kaan löy­ly vii­pyy si­poo­lais­sau­nas­sa pit­kään – kii­tos sau­nan hol­vi­mai­sen ra­ken­teen.

– Tääl­lä ei ole myös­kään ti­kua, mikä tun­tuu sil­mis­sä ja kur­kus­sa, jos il­ma ei ole puh­das­ta.

Hiek­ka­ran­ta ku­vai­lee si­poo­lais­sau­naa in­tii­mik­si.

– Joka ker­ta tääl­lä käy­des­sä tör­mää eri ih­mi­siin, joi­den kans­sa syn­tyy mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­lu­ja. Tääl­lä on ren­to mei­nin­ki ja ih­mi­set ovat hy­väl­lä tuu­lel­la.

Po­jal­le ker­ta oli kol­mas.

– Löy­lyt oli­vat kuu­man peh­me­ät. Tyk­kään, mut­ta tääl­lä ei tule käy­tyä puo­len tun­nin mat­kan ta­kia niin usein.

Espoolaiset kaverukset Kim Haldin (vas.) ja Janne Burman vilvoittelivat löylyjen välillä paljussa. Lämminvesialtaan vieressä myös 9-asteinen kylmävesiallas.

Marko Wahlström

Löy­ly­jen kos­teus yl­lät­ti en­si­ker­ta­lai­sen sa­vu­sau­no­jan

Es­poo­lai­set ka­ve­ruk­set Kim Hal­din ja Jan­ne Bur­man is­tu­vat sau­no­mi­sen vä­lil­lä läm­pi­mäs­sä pal­jus­sa ja nau­tis­ke­le­vat ke­säil­las­ta.

– Löy­ly­jen kos­teus yl­lät­ti, en­sim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sään sa­vu­sau­nas­sa ja myös Si­poos­sa käy­nyt Hal­din sa­noo.

Mies ver­taa ko­ke­mus­ta van­hem­pien­sa ko­to­na ole­vaan sau­naan. jon­ka puu­läm­mit­tei­nen kiu­as an­taa miel­lyt­tä­vän kos­te­at löy­lyt.

Bur­man on käy­nyt sa­vu­sau­nas­sa use­as­ti ai­em­min­kin.

– Sau­na­seu­ras­sa, Van­taan Kuu­si­jär­vel­lä ja Kuo­pi­os­sa pa­ris­sa­kin sa­vu­sau­nas­sa, nel­jät­tä ker­taa Si­poos­sa sau­no­nut Bur­man las­kes­ke­lee.

Hän nos­taa si­poo­lais­sau­nan hen­ki­lö­koh­tai­sek­si sa­vu­sau­na- ja sau­na­suo­si­kik­seen, joka peit­toa Suo­men Sau­na­seu­ran sa­vu­sau­nan.

– Tääl­lä saa mu­ka­van kos­te­at löy­lyt, jois­sa jak­saa ol­la. Pal­jut täy­den­tä­vät niin, et­tä tääl­lä viih­tyy koko vuo­ron ajan, Bur­man sa­noo ja ker­too viih­ty­vän­sä sau­nois­sa.

– Si­poo­lais­sau­na on pää­kau­pun­ki­seu­dun jul­ki­sis­ta sau­nois­ta eh­do­ton hel­mi. Suo­sit­te­len ko­kei­le­maan.

Sauna-alueelle johtaa info-rakennukselta tukeva saunapolku.

Marko Wahlström

Info-rakennuksessa on kävijöitä varten suihku.

Marko Wahlström

Lä­he­tys­tön edus­tus­sau­nas­sa tu­tus­tu­te­taan pai­kal­lis­ta vä­es­töä

Hal­di­nil­la on ol­lut ai­kai­sem­min vii­koit­tai­nen sau­na­vuo­ro, jos­sa on pyr­ki­nyt käy­mään sään­nöl­li­ses­ti.

– Vii­mei­sen puo­len­tois­ta vuo­den ai­ka­na olen ol­lut Yh­dys­val­lois­sa, jo­ten sau­no­mi­nen on jää­nyt vä­hem­mäl­le, Hal­din sa­noo.

Täy­sin il­man sau­naa mies ei ul­ko­mail­la jää­nyt, vaan ker­toi pääs­seen­sä tes­taa­maan suur­lä­he­tys­tön suo­ma­lais­ta sau­naa.

– Lä­he­tys­tön edus­tus­sau­nas­sa tu­tus­tu­te­taan pai­kal­lis­ta vä­es­töä suo­ma­lais­tyyp­pi­seen sau­naan, hän ker­too ja ai­koo tul­la uu­del­len­kin Si­poo­seen.

»» Si­poon­jo­en pe­rin­ne­sau­na si­jait­see Hinds­byn­tie 124:ssä. Syys­kuun pe­rin­ne­sau­no­tu­sil­ta per­jan­tai­na 29.9. kel­lo 17.30–19 ja 19.30 – 21. Li­sä­tie­to­ja voi lu­kea verk­ko­si­vul­ta www.sau­no­tus.fi.

Pukeutumistilat miehille ja naisille löytyvät erillisestä konttirakennuksesta.

Marko Wahlström

"Suo­ma­lai­nen sau­na­kult­tuu­ri vah­vis­tuu ja voi­mis­tuu"

SI­POO Hel­sin­ki­läi­nen Lau­ri Hiek­ka­ran­ta pal­jas­tuu to­del­li­sek­si sau­na­har­ras­ta­jak­si. Hän kuu­luu use­aan sau­na­seu­raan tai -yh­dis­tyk­seen, muun mu­as­sa Suo­men Sau­na­seu­raan.

– Laut­ta­saa­ren ja Si­poon li­säk­si käyn Som­pa­sau­nas­sa, Ko­ti­har­jun sau­nas­sa ja Kuu­si­jär­vel­lä sa­vu­sau­nas­sa. Ai­na pi­tää men­nä sau­naan, kun on mah­dol­li­suus.

Yh­dek­si eri­koi­sim­mak­si sau­na­ko­ke­muk­sek­seen hän ni­me­ää lo­vii­sa­lai­sen ku­va­tai­tei­li­ja Hei­di Lu­nab­ban kel­lu­van Ca­me­ra Obs­cu­ra -sau­nan, joka en­nen Lo­vii­san­lah­del­le ank­ku­roin­tia vie­rai­li Hel­sin­gin Töö­lön­lah­del­la.

– Tam­pe­reel­la jär­jes­te­tään sau­na­fes­ti­vaa­le­ja, jos­sa on ol­lut muun mu­as­sa in­ti­aa­nien telt­ta­sau­na ja jurt­ta­sau­na. Tam­pe­reen seu­dul­la ylei­siä sau­no­ja on yli 30, hän ker­too.

"Suo­ma­lai­nen sau­na­kult­tuu­ri on vah­vis­tu­va ja voi­mis­tu­va"

Mie­hel­lä on ko­ke­mus­ta myös ban­jois­ta eli ve­nä­läi­sis­tä kan­san­sau­nois­ta.

– Niis­sä olen käy­nyt Pie­ta­ris­sa, Sor­ta­va­las­sa, Kä­ki­sal­mes­sa, Vii­pu­ris­sa, Rus­ke­a­las­sa ja Jys­ky­jär­vel­lä.

Li­säk­si olen käy­nyt mo­nes­sa sa­vu­sau­nas­sa Vi­ros­sa ja Tal­lin­nan sau­nois­sa sekä kier­tä­nyt maam­me eri sau­nois­sa.

– Suo­ma­lai­nen sau­na­kult­tuu­ri on vah­vis­tu­va ja voi­mis­tu­va. On mu­ka­vaa, et­tä ka­ve­ri­po­ru­kat saat­ta­vat baa­rin si­jaan ny­kyi­sin läh­teä sau­naan ja viet­tä­mään ter­ve­hen­ki­ses­ti ai­kaa yh­des­sä, Hiek­ka­ran­ta iloit­see.

Muu­tos on ta­pah­tu­nut hä­nen mu­kaan vii­mei­sen 20 vuo­den ai­ka­na.

– Yh­des­sä sau­no­mi­nen on so­si­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen muo­to, joka on vah­vis­tu­nut koko ajan. Omien ai­kuis­ten poi­kien­kin kans­sa läh­dem­me usein sau­no­maan ja vaih­dam­me sa­mal­la kuu­lu­mi­set. Elä­män nau­tin­to­ja – ja kai­ken li­säk­si ter­veel­lis­tä!

MAR­KO WAHLST­RÖM

Pukeutumistilasta löytyy myös lukittava lokerikko, johon voi jättää arvoesineet saunomisen ajaksi.

Marko Wahlström

Pukeutumistilojen yhteydessä on myös huussi.

Marko Wahlström