JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Viikon kysymys

Mitä perinteitä pääsiäisen viettoosi kuuluu?
Ahmin mämmiä tai herkuttelen pashalla.
Teen taikoja.
Kotini täyttyy narsisseista, pääsiäistipuista ja -pupuista.
Otan luudan käteen ja teen kevätsiivouksen.
Maalaillaan munia.

A-

A+

20250409194643

Juttuvinkki

Sano se!

Kerro se kuvin

Onnittele

Menovinkki

Yhdistysilmoitus

Palaute

20250409194643

Aurinkokodissa hoidettiin venäläisiä emigrantteja – Gammelbackan kartanolla mielenkiintoinen historia

Uutiset
9.4.2025 19.34
Mielenkiintoinen hautakivi Näsinmäen hautausmaalla paljastaa Gammelbackan kartanolla vuosina 1941–1974 toimineen vanhainkoti Aurinkokodin tarinan. Porvoon SPR:n varapuheenjohtaja Veli-Matti Salo muistaa katselleensa linja-auton ikkunasta, kun kartano paloi marraskuussa 1974.

Mielenkiintoinen hautakivi Näsinmäen hautausmaalla paljastaa Gammelbackan kartanolla vuosina 1941–1974 toimineen vanhainkoti Aurinkokodin tarinan. Porvoon SPR:n varapuheenjohtaja Veli-Matti Salo muistaa katselleensa linja-auton ikkunasta, kun kartano paloi marraskuussa 1974.

Kuvakollaasi/Marko Wahlström ja Museovirasto

POR­VOO, NÄ­SIN­MÄ­KI–GAM­MEL­BAC­KA Nä­sin­mä­en hau­taus­maan län­si­pää­dys­sä, Län­ti­sen Man­ner­hei­min väy­län lai­dal­la on eri­koi­nen hau­ta­paik­ka. Kat­se osuu en­sim­mäi­se­nä is­tuin­penk­kiin, joka vie­rel­lä on hau­ta­muís­to­merk­ki.

Hau­ta­ki­ves­sä on ky­ril­li­sin kir­jai­min kir­joi­tet­tua teks­tiä sekä ris­ti, jon­ka mo­lem­mil­la puo­lil­la ovat vuo­si­lu­vut 1941 ja 1974.

"Täs­sä le­pää van­huk­sia Au­rin­ko­ko­dis­ta", hau­ta­ki­veen on kir­joi­tet­tu suo­mek­si.

Hau­ta­paik­ka muus­ta hau­ta-alu­ees­ta täy­sin eril­li­nen osa. Nä­sin­mä­en hau­taus­maa on pe­rus­tet­tu 1789.

Tässä lepää vanhuksia Aurinkokodista, lukee kivipaasissa Porvoon Näsinmäen hautausmaan viimeisellä leposijalla. Paikka on muusta hauta-alueesta erillinen osa hautausmaan länsipäädyssä.

Tässä lepää vanhuksia Aurinkokodista, lukee kivipaasissa Porvoon Näsinmäen hautausmaan viimeisellä leposijalla. Paikka on muusta hauta-alueesta erillinen osa hautausmaan länsipäädyssä.

Marko Wahlström

SPR hoi­ti Au­rin­ko­ko­dis­sa ve­nä­läi­siä emig­rant­te­ja

Maa­lis­kuus­sa 80 vuot­ta täyt­tä­nyt Suo­men Pu­nai­sen Ris­tin Por­voon osas­to yl­lä­pi­ti ve­nä­läis­ten emig­rant­tien (maa­han­muut­ta­ja, siir­to­lai­nen) si­joi­tus­ko­ti Au­rin­ko­ko­tia Gam­mel­bac­kan kar­ta­nol­la vuo­si­na 1941–1974.

– Au­rin­ko­ko­dil­le lah­joi­tet­tiin in­va­li­dien kun­tout­ta­mi­seen 50 000 mark­kaa vuon­na 1946, pai­kal­li­so­sas­ton his­to­rii­kin kir­joit­ta­nut Sep­po Sep­pä­nen ker­too.

Van­hain­ko­ti Au­rin­ko oli alun pe­rin Uu­den­kir­kon Ha­li­las­sa Kar­ja­lan Kan­nak­sel­la si­jain­nut ve­nä­jän­kie­li­nen yk­si­tyi­nen van­hain­ko­ti, joka pe­rus­tet­tiin vuon­na 1904.

Yli­mää­räis­ten ker­taus­har­joi­tus­ten ai­ka­na koti mää­rät­tiin eva­kuo­i­ta­vak­si. Uu­si koti löy­tyi Por­voos­ta, jos­ta saa­tiin tyh­jil­lään ol­lut van­ha her­ras­kar­ta­no lai­tok­sen si­joi­tus­pai­kak­si.

"Muis­tan kat­sel­lee­ni bus­sin ik­ku­nas­ta pa­la­vaa kar­ta­noa"

Van­ha ra­ken­nus to­det­tiin pa­lo­tar­kas­tuk­ses­sa syys­kuus­sa 1974 aut­ta­mat­to­man pa­lo­tur­vat­to­mak­si. Ko­din vii­mei­sil­le 17:lle asuk­kaal­le han­kit­tiin pai­kat muu­al­ta Por­voos­ta, van­hain­ko­ti He­le­nas­ta Hä­meen­tiel­tä Hel­sin­gis­tä ja Es­poon Wes­ten­dis­sä si­jait­se­vas­ta van­hain­ko­ti Ka­ner­vas­ta.

Kun Au­rin­ko­ko­ti sul­jet­tiin, ra­ken­nuk­seen jä­tet­tiin pe­rus­läm­pö pääl­le, ei­kä säh­kö­jä tiet­tä­väs­ti kat­kais­tu. Mar­ras­kuus­sa säh­kö­joh­dois­ta syt­tyi tu­hoi­sa tu­li­pa­lo, joka tu­ho­si van­han ra­ken­nuk­sen ki­vi­jal­kaan as­ti en­nen kuin pa­lo­kun­ta eh­ti pai­kal­le,

– Muis­tan kat­sel­lee­ni bus­sin ik­ku­nas­ta töi­hin men­nes­sä, kun kar­ta­no pa­loi vuon­na 1974, SPR:n Por­voon pai­kal­li­so­sas­ton va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Veli-Mat­ti Salo ker­too.

Gam­mel­bac­kan kar­ta­non suo­je­lu­pää­tös oli­si as­tu­nut voi­maan vii­kon ku­lut­tua pa­los­ta. Tu­hoi­saa tu­li­pa­loa edel­tä­neen syys­kuun pa­lo­tar­kas­tuk­ses­sa van­ha kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­nen pää­ra­ken­nus to­det­tiin pa­lo­tur­vat­to­mak­si.

Lau­la­ja Ki­rill "Kir­ka" Ba­bit­zi­nin iso­äi­ti asui ve­nä­läi­ses­sä van­hain­ko­dis­sa en­nen pa­loa 1974.

Gammelbackan kartano loistonsa päivinä vuonna 1910. Kartano toimi Karjalan Kannakselta evakuoidun vanhainkodin loppusijoituspaikkana vuosina 1944–1974. Kartanossa asui venäläisiä emigrantteja.

Gammelbackan kartano loistonsa päivinä vuonna 1910. Kartano toimi Karjalan Kannakselta evakuoidun vanhainkodin loppusijoituspaikkana vuosina 1944–1974. Kartanossa asui venäläisiä emigrantteja.

Museovirasto/Signe Brander

Kar­ta­non omis­tus siir­tyi su­vul­ta toi­sel­le

His­to­ri­a­läh­teis­sä ar­vel­laan, et­tä Gam­mel­bac­kan kar­ta­no ja tila ra­ken­net­tiin 1500-lu­vul­la. Sii­tä ei kos­kaan tul­lut mah­ta­vaa su­ku­kar­ta­noa, vaan se siir­tyi usein su­vul­ta toi­sel­le.

1600-lu­vul­la kar­ta­non omis­ta­ji­na oli usei­ta Ruot­si–Suo­men so­dis­sa an­si­oi­tu­nei­ta so­ti­lai­ta sekä vir­ka­mie­hiä, jois­ta huo­mi­o­nar­voi­sin Ge­org Mag­nus Sprengt­por­ten.

Vuon­na 1732 Gam­mel­bac­kan kar­ta­non ja ti­lan os­ti Mag­nus Vil­helm Sprengt­por­ten, jol­ta omis­tus siir­tyi hä­nen po­jil­leen Ja­cob Mag­nus Sprengt­por­te­nil­le ja Gö­ran Mag­nus Sprengt­por­te­nil­le 1700-lu­vun lo­pul­la.

1800-lu­vun alus­sa kar­ta­no siir­tyi von Bor­nin aa­te­lis­su­vul­le, jon­ka omis­tuk­ses­sa vuo­si­na 1811–1908 kar­ta­no eli ku­kois­tus­kaut­taan. Pää­ra­ken­nuk­sen muu­tos­työt suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti Carl Lud­vig En­gel 1840-lu­vul­la. Von Bor­nien ai­ka­na ra­ken­net­tiin myös noin 20 uut­ta ra­ken­nus­ta sekä pe­rus­tet­tiin puu­tar­ha ja mit­ta­va puis­to, jon­ka jäl­kiä edel­leen nä­kyy Gam­mel­bac­kan met­säs­sä.

Gammelbackan kartano sijaitsi mäen päällä, jonne johti puiden reunustama hiekkatie. Kartanon puistoalue ja kivijalka ovat edelleen olemassa.

Gammelbackan kartano sijaitsi mäen päällä, jonne johti puiden reunustama hiekkatie. Kartanon puistoalue ja kivijalka ovat edelleen olemassa.

Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Missionsbok- & Pappershandel, Borgå

Por­voon maa­lais­kun­ta ja Haka vii­mei­set omis­ta­jat

Myö­hem­min kar­ta­no on kuu­lu­nut Björ­ken­hei­min, Ek­lun­din ja Ek­lö­fin su­vuil­le. Vuon­na 1956 Ek­lö­fin per­he pe­rus­ti yh­ti­ön, jon­ka teh­tä­vä­nä oli hoi­taa ti­laa, mut­ta kah­dek­san vuot­ta myö­hem­min yh­ti­ön osak­keet siir­tyi­vät Por­voon maa­lais­kun­nal­le ja Hel­sin­gin Asun­to­kes­kus­kun­ta Ha­kal­le.

Uu­det omis­ta­jat pyy­si­vät Al­var Aal­lon ark­ki­teh­ti­toi­mis­toa suun­nit­te­le­maan ny­kyis­tä Gam­mel­bac­kan kau­pun­gi­no­saa. Kil­pi­lah­den öl­jyn­ja­los­ta­moa ra­ken­net­ta­es­sa 1960-lu­vul­la, Gam­mel­bac­kan kar­ta­no jäi uu­dis­ra­ken­ta­mi­sen jal­koi­hin ja sen en­ti­sil­le mail­le ra­ken­net­tiin Gam­mel­bac­kan asui­na­lue.

Kar­ta­non pää­ra­ken­nus si­jait­si ny­kyi­sen seu­ra­kun­ta­kes­kuk­sen pai­kal­la. Carl Lud­vig En­ge­lin piir­tä­män na­ve­tan ki­vi­muu­ri on edel­leen pai­kal­laan pa­la­neen kar­ta­non vie­res­sä.

»» Lue myös: Maa­han­muut­ta­jat kes­ki­ös­sä kaut­ta his­to­ri­an – Nais­ten pe­rus­ta­ma SPR:n pai­kal­li­so­sas­to aut­ta­nut jo 80 vuot­ta

Tarvitsemme suostumuksesi tarjotaksemme personoitua palvelua

Palvelu ja sen 0 kolmannen osapuolen toimittajat keräävät henkilötietoja (esim. IP-osoite tai laitetunniste) käyttäen evästeitä ja muita teknisiä keinoja tietojen tallentamiseen ja lukemiseen laitteellasi tarjotakseen sinulle tarkoituksenmukaisia mainoksia ja parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen.

Palvelu ja sen kumppanit tarvitsevat suostumuksesi seuraaviin:

Tarkoitukset

Evästeet, laitteet tai vastaavat verkkotunnisteet (esimerkiksi kirjautumisperusteiset tunnisteet, satunnaisesti määritetyt tunnisteet, verkkopohjaiset tunnisteet) sekä muut tiedot (esimerkiksi selaimen tyyppi ja tiedot, kieli, näytön koko, tuetut tekniikat jne.) voidaan tallentaa laitteellesi tai lukea laitteellasi laitteen tunnistamiseksi joka kerta, kun se muodostaa yhteyden sovellukseen tai verkkosivustoon yhdessä tai useammassa tässä esitetyssä tarkoituksessa.

Mainonta ja sisältö voidaan yksilöidä profiilin perusteella. Toimintaasi tässä palvelussa voidaan käyttää sinua koskevan profiilin luomiseen tai parantamiseen yksilöityä mainontaa tai sisältöä varten. Mainosten ja sisällön tehokkuutta voidaan mitata. Raportit voidaan luoda oman ja muiden toiminnan perusteella.

Tiedot toiminnastasi tässä palvelussa, kuten vuorovaikutuksestasi mainosten tai sisällön kanssa, voivat olla erittäin hyödyllisiä tuotteiden ja palveluiden parantamiseksi ja uusien tuotteiden ja palveluiden rakentamiseksi käyttäjien vuorovaikutuksen, yleisön tyypin jne. perusteella. Tämä erityinen tarkoitus ei sisällä käyttäjäprofiilien ja tunnisteiden kehittämistä tai parantamista.

Erityisominaisuudet

Hyväksynnälläsi tarkkaa sijaintiasi (alle 500 metrin säteellä) voidaan käyttää tässä ilmoituksessa kuvattujen tarkoitusten tueksi.

Hyväksynnälläsi tiettyjä laitettasi koskevia ominaisuuksia saatetaan pyytää ja käyttää erottamaan se muista laitteista (kuten asennetut fontit tai laajennukset, näyttösi resoluutio) tässä ilmoituksessa kuvattujen tarkoitusten tueksi.

Hyväksymällä sallit tietojesi käsittelyn. Suostumuksesi koskee tätä palvelua, hyväksymättä jättäminen voi vaikuttaa asiakaskokemukseesi. Jotkut teknologiat saattavat perustella tietojen käsittelyä oikeutetulla edulla, voit vastustaa tätä tai muuttaa muita asetuksia klikkaamalla "Asetukset" linkkiä.

Tietosuoja