Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Lapsia Kuningattarenkadulla Pitkäkujan risteyksessä. Aatos Åkerblomin kameran eteen päätyi ihan tavallisia loviisalaisia.
Aatos Åkerblom
LOVIISA, KESKUSTA Loviisan kaupungin museo avasi viime viikolla näyttelyn, joka esittelee loviisalaisen harrastajavalokuvaaja Aatos Åkerblomin (1916–1997) ainutlaatuisia valokuvia.
–?Åkerblom dokumentoi tiloja, joita kukaan muu ei ollut keksinyt valokuvata. Hän pääsi kameroineen kaikkialle ja oli aina valmiina nappaamaan kuvan ennen kuin hetki oli ohi, museon intendentti Ulrika Rosendahl luonnehtii valokuvaajaa.
Museon näyttelyssä esitellään 1960- ja 1970-lukujen valokuvia, jotka löytyivät hänen jäämistöstään. Aatos Åkerblomin kuvat on ottanut talteen, käsitellyt ja digitalisoinut loviisalainen Eddie Bruce.
Kuvaaja oli aina siellä, missä tapahtui
Aatos Åkerblom tunsi vetoa paikkoihin, joissa ihmiset liikkuivat. Hänen kuvissaan näkyvät kaupungin väestön kaikki kerrostumat: päättäjät Raatihuoneella, alkoholistit Loviisanlahden kaislikossa, kaduilla ja toreilla leikkivät lapset sekä puistoissa ja kadunkulmissa norkoilevat nuoret.
Hän dokumentoi metodistien kokoontumisia ja keskiolutbaareja. Åkerblom tunsi kaupungin romanit ja herrakerhon, joka järjesti viinanhuuruisia juhlia Degerby Gillessä.
Kuvaaja oli kameroineen paikalla aina, kun kaupungissa tapahtui. Hän kuvasi onnettomuudet, urheilukilpailut ja kiertävät tivolit. Hän pääsi aina kaikkialle ja oli useimmiten ensimmäisenä paikalla. Kun presidentti Urho Kekkonen oli metsästysretkellä Loviisan metsissä, oli Aatos Åkerblom metsästysseurueen mukana.
Paikallishistoriaan ja sen tallentamiseen perehtynyt Eddie Bruce kiittää Villa Aaltosen omistajia Risto Aaltosta (1939–2021) ja Sisko Hallavainiota siitä, että suurin osa Aatos Åkerblomin negatiiveista pelastui jälkimaailmalle.
–?Negatiiveja ja hieman paperikuviakin on 1950-luvun puolesta välistä 1980-luvulle saakka. Aktiivisimmillaan Aatos oli 1960–70-luvuilla, Bruce kertoo.
Villa Aaltosen mehiläispaviljonki siinä asussa, kun se Aatos Åkerblomin ajoilta oli pihalle jäänyt. Kuva on otettu elokuussa 2006.
Arkisto/Marko Wahlström
Rakensi mehiläispaviljongin vuonna 1937
Aatos Åkerblom syntyi ja eli koko elämänsä Pitkäkujalla, nykyisessä Villa Aaltosessa. Suurimman osan elämästään hän asui vaatimattomassa piharakennuksessa, ei siis päärakennuksessa.
Toinen rakas paikka oli pihamaan mehiläispaviljonki, jonka hän oli rakennuttanut vuonna 1937 ollessaan vain 21-vuotias.
–?Siellä hänellä oli hunajalinko ja paviljongissa purkitettiin hunajaa. Välillä hän jopa nukkui ylimmässä kerroksessa, Eddie Bruce kertoo.
Yksi apulainen Astrid Lahtinen (ent. Nordberg), joka purkitti hunajaa, elää edelleen.
Åkerblom aloitti mehiläistarhaajan uran jo myöhäisteininä. Juuri ennen talvisodan alkua hän kuului kolmen suurimman tarhaajan joukkoon ruotsinkielisten mehiläistarhaajien keskuudessa.
–?Hunajaa hän möi hyvinä vuosina suuret määrät ja tienasi jopa enemmän kuin kanslistit ja duunarit, Bruce kertoo.
Polkupyörällä veljen luokse Pihtiputaalle
Åkerblom lopetti koulunkäyntinsä syystä tai toisesta lukion ensimmäisen luokan jälkeen. Hänen veljensä Armas, lääkäriksi kouluttautunut, on kirjeissään monesti ilmaissut huolensa Aatoksen terveydestä.
Yhdessä Aatokselle lähettämässään kirjeessä Armas kuvailee pikkuveljen fyysistä ja henkistä ”heikkoutta”. Tuon kirjeen saatuaan Aatos päätti lähteä polkupyörälla veljensä luo metsästämään. Armas kielsi tekemästä niin typerästi ja pyysi tulemaan bussilla.
–?Armas asui silloin Pihtiputaalla, johon on asfaltoituja moottoriteitä pitkin tänään matkaa peräti 400 kilometriä. Aatos polki kuitenkin Pihtiputaalle kaikki varusteet, aseet ja muut mukana. Ja muutaman päivän päästä hän polki takaisin Loviisaan, Eddie Bruce kertoo.
Aatos Åkerblomin läheinen ystävä Bengt Grundström on sanonut, että Aatos oli hyvin älykäs, mutta välillä äärimmäisen itsepäinen.
–?Tämä polkupyöräreissu kertonee siitä.
Aatos Åkerblom syntyi vuonna 1916. Hän kuoli vuonna 1987. Omakuva.
Aatos Åkerblom
"Aatos eli välillä uhkarohkeasti"
Viime viikolla avautuneen näyttelyn valokuvat valitsi museon henkilökunta Eddie Brucen kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, millainen ihminen pikkukaupungin erakko ja kummajainen oikein oli.
–?Aatos eli välillä uhkarohkeasti yli rajojen. Hän pääsi joka paikkaan, luvan kanssa tai ilman. Hän uskalsi kuvata, välillä pyytäen lupaa, välillä pyytämättä lupaa. Siksi hän oli hieman pelottava ”tavallisten kansalaisten silmissä”. Hän eli kaiken ulkopuolella, yksinäisenä sutena.
Museo on valinnut henkilökuvat taitavasti sen mukaan.
–?Kaikki jotka vähänkin tunsivat Aatoksen kokivat, että hän oli kiltti ja kohtelias sekä monella tapaa hyvin älykäs. Hänen huumorinsa oli välillä mattimeikäläisille liiankin vaikeaselkoinen.
Mehiläisuran päätyttyä Aatoksen harrastukset kiteytyivät kahteen lajiin: hän painoi aseiden ja kameroiden liipaisinta. Aatos kuoli 81-vuotiaana.
Näyttely "Paparazzi – Aatos Åkerblomin valokuvia Eddie Brucen kokoelmista" Loviisan kaupungin museossa (Komendantintalo, Puistokatu 2) 4.5.2021–27.2.2022. Avoinna tiistaista perjantaihin ja sunnuntaisin kello 12–16. Kesä–elokuussa tiistaista sunnuntaihin kello 11–17.
Sisäänpääsy 0/3/5 euroa, maksuvälineenä käy myös Museokortti ja Smartum-kulttuurisetelit. Tiistaisin vapaa pääsy. Sunnuntaihin 16.5. asti enintään 6 henkeä kerralla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot