Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Aki Kaurismäen elokuvassa "Kuolleet lehdet" naispääosaa esittävä Alma Pöysti ja Alma-koira matkustivat Porvoon Museorautatie ry:n omistamassa Lättähatussa.
Malla Hukkanen/Sputnik
HELSINKI–PORVOO, ANTTILA–VANHA-PORVOO Porvoon Museorautatie ry on aloittanut neuvottelut Väyläviraston kanssa Porvoon junaradan eli niinsanotun museoradan vuokraamisesta.
– Olemme herättelemässä rataosuudella henkiin Porvoon paikallisliikennettä, puheenjohtaja Johan Kortman kertoo.
Paikallisliikenteellä yhdistys tarkoittaa junaliikennettä, joka lähtee Porvoosta sekä käy pyörähtämässä esimerkiksi Hinthaarassa, Ali-Vekkoskella tai aina Keravalla asti.
– Olemme kehittäneet myös kaluston monipuolisuutta niin, että radalla voitaisiin liikennöidä myös ympäri vuoden. Tällä hetkellä rataväylällä ei ole ollut talvikunnossapitoa, Kortman jatkaa.
Paikallisliikenteen kannalta radalla on olemassa seisakkeita, joilta matkustajia voidaan ottaa kyytiin.
– Porvoon jälkeen ensimmäinen on Kiialassa. Sen jälkeen tulevat Haksi ja Hinthaara. Viime kesänä otettiin uudelleen käyttöön Ali-Vekkoski, jossa myös vanha ratavartijan mökki on vuokrattu yhdistykselle. Olemme sitä kunnostaneet ja siistineet mökin miljöötä yhdeksi tukikohdaksemme, Kortman sanoo.
Porvoon junaradan päätepiste on vanhan rautatieaseman ratapiha.
Arkisto/Casey Dolan
Radalla liikennöi viime vuonna noin 60 junaa
Matkustajamäärät rataosuudella ovat olleet viime vuosina runsaassa kasvussa.
Viime vuonna Porvoon radalla liikennöi yhteensä noin 60 junaa.
– Junat ovat olleet pääosin täysiä. Niissä oli ainakin noin 7 000 matkustajaa, Johan Kortman kertoo.
Radalla liikennöi Porvoon Museorautatie ry:n Lättähattuja, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen junia sekä Sinistenvaunujen Ystävät ry:n turvallisuustodistuksen alla Hyvinkäältä operoiva Vr1 787 eli Kana, jota on suunniteltu tulevaisuudessa "pysyvästi" Porvooseen. Yksistään radan 150-vuotisjuhlaviikonlopun aikana Porvoossa kävi yhteensä 18 junaa, joiden joukossa myös Suomen Rautatiemuseon junia Riihimäeltä.
– Radan pääasiallinen liikennöinti on tapahtunut Helsingin ja Porvoon välillä, Kortman jatkaa.
Tulevalle keväälle toukokuusta alkaen olisi tarjolla kymmeniä junamatkoja.
– Ulkomaalaisia matkustajaryhmiä olisi tulossa Porvooseen. Isohko matkanjärjestäjä olisi tuomassa linja-autolla Helsingistä risteilyvieraita, joista valtaosa kävisi junalla Ali-Vekkoskella.
Kotimaisten matkustajien lisäksi ensi kesälle olisi kysyntää ulkomaita myöten kuten Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Ruotsista.
Tilausajoliikenne rataosuudella on myös merkittävää.
– Juniamme ovat käyttäneet useat yritykset sekä niissä on vietetty myös syntymäpäiviä ja muita juhlia. Yleisöaikatauluvuorot eivät kerro koko totuutta radan käytöstä.
Porvoon Museorautatie ry on arvioinut, että rataosuuden liikennekapasiteetin voisi nostaa lähes sataan junaan vuodessa.
– Radan vilkkain sesonki ajoittuu toukokuusta loka–marraskuulle. Viime kesänä ajoimme myös Loviisassa.
Alkuperäinen osa Porvoon junarataa kulkee Anttilan ja Porvoon rautatieaseman välillä.
OpenStreetMap
Väyläviraston päätös tuli ihan puskista
Väylävirasto antoi viime lokakuun lopulla päätöksen liikenteen kieltämisestä rataosalla toistaiseksi.
– Se tuli aivan puskista, Kortman tuumaa.
Väyläviraston mukaan liikennekielto johtuu junaradan huonosta kunnosta.
– Syyt huonokuntoisuuteen johtuvat mielestämme kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi parina viime vuotena ratapöllejä vaihtaneen aliurakoitsijan työ on ollut aliarvoista ja työvaiheita on jäänyt tekemättä, Kortman sanoo.
Porvoon Museorautatie ry on kävelytarkastanut radan yhdessä muun muassa Etelä-Suomen rataisännöitsijän kanssa.
– Ja onhan meillä itselläänkin asiantuntemusta, kun olemme rataa hoitaneet aikaisemmin, Kortman sanoo.
Porvoon rata on ollut vuokrattu Porvoon Museorautatie ry:lle vuosina 1993–2013, jolloin yhdistys vastasi radan kunnossapidosta, ja selviytyen siitä omasta mielestään kiitettävästi.
– Periaatteessa tällä hetkellä rata ei ole liikennekelpoisessa kunnossa, koska Väyläviraston aliurakoitsijan virheet on jätetty korjaamatta, Kortman sanoo.
Siniset kiskobussit eli Lättähatut ovat sympaattisia kulkupelejä, joilla Porvoon junaradalla harjoitettiin säännöllistä matkustajaliikennettä Keravan ja Porvoon välillä vuoteen 1981 saakka.
Arkisto/Casey Dolan
"Rataosuuden vuokraus on mahdollista – helpostikin"
Väylävirasto tekee tällä hetkellä tarkempia selvityksiä rataosuuden vuokrausehdoista ja miten se on mahdollista.
– Se olisi hyvin yksinkertaisestikin mahdollista, jos vain halua löytyy. Osaamista meillä kyllä on, Johan Kortman vakuuttaa.
Hän toki ymmärtää, että rataosuuden vuokraaminen ei ole aivan tavanomaista.
– Ei joka päivä, vuosi tai edes vuosikymmenessä tapahdu sellaista, että joku haluaisi vuokrata radan.
Edellisellä kerralla rataosuus oli vuokrattu Porvoon Museorautatie ry:lle niinsanotulla nollasopimuksella radan ylläpitoa vastaan.
– Radan arvohan nousee, kun siihen laitetaan mittaviakin summia rahaa kiinni koko ajan. Toiveenamme on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, sillä kyseessä on maankäyttösopimus, jossa pyritään kymmeniin vuosiin, Kortman muistuttaa.
Mikäli sopimus radan vuokraamisesta Väyläviraston kanssa syntyy, porvoolaisyhdistys joutuu tekemään sopimuksen junaratojen turvallisuusjärjestelmistä vastaavan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa.
– Se ei ole ongelma alustavien yhteydenottojen mukaan. Liikennöinnin osalta olemme tällä hetkellä rataosuudella samanlainen liikenneoperaattori kuin VR, Kortman sanoo.
Tulevaisuudessa Hyvinkäältä operoivalla Sinistenvaunujen Ystävät ry:llä on myös vahva rooli Porvoon junaradan tulevaisuuden liikennöinnissä.
Porvoon Museorautatie ry:llä on erilaista vanhaa junakalustoa, joiden joukossa on myös kunnossapitokalustoa.
Arkisto/Casey Dolan
Porvoon Museorautatie ry valmistautunut ylläpitoon
Porvoon Museorautatie ry on toiminut yli 30 vuotta. Yhdistyksellä on omistuksessaan riittävästi kunnossapitokalustoa.
– Ja lisää on tulossa, Johan Kortman sanoo.
Porvoolaisyhdistys omistaa tällä hetkellä seitsemän lättähattujunaa, tavara- ja sepelivaunuja, pienveturi, ratakuorma-auton ja yhden salonkivaunun (A40), jolla ovat matkustaneet niin entiset ministerit kuin tasavallan presidentit.
Toistaiseksi yhdistyksen kalusto on porvoolaisen Harri Kokkomäen omistamalla Porvoon ratapihalla olevia tavara- ja sepelivaunuja lukuunottamatta Ilmalan varikolla Pohjois-Pasilassa.
Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin.
– Jäsenmäärämme on noin 50 henkilöä, joista liikennetoiminnassa vuositasolla on mukana parikymmentä henkeä.
Vakiintunut toiminta antaakin junaradan tulevaisuudelle Kortmanin mielestä hyvät eväät, jos yhdistys vain saa radan käyttöönsä.
– Turvallisuus on etusijalla, ja haluamme ensin saattaa radan sellaiseen kuntoon, että sillä voidaan turvallisesti liikennöidä.
Radan liikennekäyttöön saaminen toppaamalla eli ratapölkkyjen tukemisella veisi Kortmanin arvion mukaan muutaman työpäivän.
– Toki se maksaa jonkun verran. Väitän, että yhdistyksenä saamme enemmän aikaiseksi kuin Väyläviraston käyttämä urakoitsija. Meillä on se polte ja rakkaus hommaan sekä myös ammattitaitoa ja kokemusta, Kortman vakuuttaa.
Porvoon Museorautatie ry on varautunut kohentamaan rataa huomattavilla summilla tulevina vuosina.
– Saamme toimintaan erilaisia avustuksia ja tukia. Lisäksi tarkoituksena on perustaa kunnossapitorahasto, johon ohjataan jokaisesta radalla liikennöivästä junasta tietty prosentti, Kortman kertoo.
Porvoon junaradan 150-vuotisjuhlavuotta juhlistettiin viime heinäkuussa, jolloin Porvoon ratapiha riitti vilskettä.
Arkisto/Casey Dolan
Kansallisrunoilija mukana perustamassa rautatieyhtiötä
Kulttuurihistoriallisesti arvokas rata täytti viime vuonna 150 vuotta. Kansallisrunoilija J.L. Runeberg (1804–1877) ehti 50 muun merkittävän porvoolaisen joukossa vaikuttamaan yksityisen osakeyhtiön perustaman rautatien syntyyn.
Alunperin nimellä Porvoon–Keravan rautatie tunnettu rataosuus on rakennettu vuosina 1872–1874. Nykyisin alkuperäisestä Porvoon radasta on jäljellä Porvoon Anttilan kylästä, Ollin linjavaihteelta lähtevä 16 kilometrin sivurata, joka erkanee Keravan ja Kilpilahden välisestä sähköradasta.
– Junaradalla on ollut suuri merkitys porvoolaiseen elämään yhtä lailla kuin Kuninkaantiellä. Toivotaan, että radan kehittämistä saadaan jatkaa vaikka seuraavat 150 vuotta, Johan Kortman sanoo.
Porvoon rata on yksi Euroopan vanhimmista alkuperäisellä miljööllä säilyneistä junaradoista. Maamme junaradat ovat raideleveydeltään 1 524 millimetriä, mikä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Eurooppalainen raideleveys on 1 435 millimetriä.
– Toivomme paljon yhteistyötä esimerkiksi kaupungin kanssa, koska Porvoo on toimintamme pääpiste, yhdistystä viimeiset pari vuotta luotsannut syntyperäinen porvoolainen, nykyisin Pornaisissa asuva Kortman sanoo.
Matkailurata ja siinä liikennöineet rautatieoperaattorit ovat vuosien saatossa tuoneet satojatuhansia matkustajia ja arviolta miljoonia euroja Porvooseen.
– Sitä haluaisimme kehittää edelleen, Kortman sanoo.
Erityistä kiinnostusta junarata on herättänyt Japanissa. Viime kesänä Lättähatuilla matkusti eräs japanilainen televisiokuvausryhmä tehden rautatieaiheista ohjelmaa, joka on nyt esitetty maassa.
Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen kansainvälisesti palkitun elokuvan "Kuolleet lehdet" junakohtaukset kuvattiin osittain Porvoon Museorautatie ry:n Lättähatuissa Pasilan varikolla.
– Se on herättänyt paljon kiinnostusta japanilaisissa, jotka haluavat päästä matkustamaan samassa junassa kuin elokuvassa, Kortman myhäilee.
Väylävirasto pyrkii käsittelemään Porvoon Museorautatie ry:n vuokrauspyynnön mahdollisimman pian. Kuva on viime heinäkuulta Porvoon junaradan 150-vuotisjuhlasta.
Arkisto/Casey Dolan
Rautatiejohtaja: "Vuokrausasia käsitellään mahdollisimman pian"
PORVOO–HELSINKI Rautatiejohtaja Jukka Ronni Väylävirastosta luonnehtii Porvoon junarataa museorautatieksi, jolla ei ole ollut vuosikausiin kaupallista raideliikennettä.
– Rata on osa valtion raideverkkoa, mutta sillä on rautatiehistoriallista arvoa. Rataa on käytetty museoraideliikenteeseen.
Ronni ei osaa arvioida tarkkaa aikataulua, milloin Väylävirasto voisi antaa vastauksen Porvoon Museorautatie ry:n pyyntöön vuokrata ratayhteys.
Hänen mukaan asia pyritään kuitenkin käsittelemään mahdollisimman pian.
– Tämä kuitenkin vaatii liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen tai ainakin vähintään mielipiteen, mitä radan tulevaisuuden osalta voidaan tehdä.
Ennen viime heinäkuun 150-vuotisjuhlallisuuksia Väylävirasto teetti urakoitsijallaan ratayhteydellä muun muassa yhden teräspalkkisillan korjauksen ja ratapölkkyjen vaihtoja.
Väylävirasto päätti viime lokakuun lopulla kieltää liikenteen rataosalla toistaiseksi.
– Teimme radalla ennen sitä tarkastuksen, jolla olin itse mukana, Porvoossa asuva rautatiejohtaja kertoo.
Väyläviraston näkökulmasta ongelmallisimpia ovat junaradan raiteiden tukikerrokset. Ratayhteys kulkee valtaosin hiekkapenkereellä. Väyläviraston mukaan junaraide vaatii raidesepeliä kestääkseen.
– Tukirakenteiden uusiminen on radan liikennöintikelpoiseksi saattamisen kannalta tärkeä investointi. Meidän arvion mukaan se maksaisi kuusi- tai seitsemän numeroisen summan. MARKO WAHLSTRÖM
»» Matka-messut ovat avoinna yleisölle Helsingin Messukeskuksessa 17.–19.1.
FAKTA
Porvoon radan aikaetapit
» Ensimmäinen tavarajuna lähetettiin Porvoosta kohti Keravaa 16.7.1874.
» Matkustajaliikenne alkoi keisarillisen senaatin luvalla 23.8.1875.
» Porvoon moottoritien valmistuttua kokonaisuudessaan matkustajaliikenne tuli rataosuudella kannattamattomaksi, ja se lopetettiin toukokuussa 1981.
» Säännöllinen tavaraliikenne Porvooseen loppui marraskuussa 1990, jolloin rataosuus Olli–Porvoon rautatieasema oli vaarassa joutua puretuksi. Tuolloin joukko aktiivisia rautatieharrastajia sai radan käyttöoikeuden kunnossapitovelvoitetta vastaan.
» Suomen Rautatiehistoriallinen seura aloitti Porvoon museojunaliikenteen kesällä 1991, jolloin yleisö pääsi matkustamaan Lättähatuilla Helsingin ja Porvoon välillä.
» Porvoon Museorautatie ry aloitti toimintansa vuonna 1993. Yhdistys harjoitti museojunaliikennettä radalla ja ylläpiti sitä talkootyönä vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen rata siirtyi Liikenneviraston (nykyinen Väylävirasto) ylläpitoon ja vuonna 2015 yleisen rataverkon museoradaksi.
Suomalaisohjaajan elokuva on herättänyt japanilaisten kiinnostuksen päästä matkustamaan Lättähatulla Porvooseen. Porvoon Museorautatie ry käy neuvotteluita Väyläviraston kanssa rataosuuden vuokraamisesta. –marko
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot