Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvituskuva.
Marko Wahlström
Oletko miettinyt, mikä tekee kunnasta vetovoimaisen? Mihin kuntaan ihminen haluaa muuttaa koko elämänsä ja perustaa kodin?
Näitä kysymyksiä pitää valtuuston miettiä ja järjestää valtuuston iltakoulu. Porvoolla on hyvä imago ja vetovoima matkailukaupunkina. Porvoossa onkin asetettu kunnianhimoinen tavoite kasvattaa väestöä prosentilla jokaisena vuotena. Tavoite on jäänyt haaveeksi. Luku on jäänyt 0,1 prosentin luokkaan.
Porvoolla on kaikki eväät päästä tuohon tavoitteeseen ja houkutella tänne uusia veronmaksajia, tulevaisuuden porvoolaisia. Kuntien elinvoimaisuutta mitanneessa Alueiden tutkimus 2023 -julkaisussa Porvoo oli jaetulla kuudennella sijalla. Paremmin pärjäsivät vain Pirkkala, Espoo, Helsinki, Tuusula ja Lieto.
Sijoitukset eivät kuitenkaan muutu itsestään väestövirraksi. Se vaatii meiltä kuntapäättäjiltä aktiivisia toimia. Keskeinen rooli on etenkin asuntopolitiikalla, maankäytöllä ja kaavoituksella.
Porvoo pystyy tarjoamaan asumisen mahdollisuuksia keskustan kerrostaloista lähiöiden rivareihin, kylien sekä saariston maalaismaisemaan. Kaupungin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä kaikille toimijoille.
Kaavoitus, vetovoimaisuus ja uusien porvoolaisten saaminen unelmien kotikaupunkiimme markkinoimalla Porvoota kulkevat käsikädessä. Valtuuston joulukuun kokouksessa talousarviota käsiteltäessä budjettiin sisältyi myös tonttien kaavoitusta ja kunnallistekniikkaa tuleville vuosille.
Tässä kohtaa huomioni kiinnittyy kyliin. Kylien tonttien valmistelu myyntikuntoon oli siirretty pitkällä vuosille 2027–2030. Näitä hankkeita yritimme saada aikaistettua tälle vuodelle, sillä myös Epoon ja Ilolan kyläkoulut saatiin säilytettyä. Keskustelimme kokoustauolla kylien tonttien kohtalosta, kun kyläkoulut saatiin pelastettua. Eräs valtuutettu totesi, että niihin tontteihin ”ei sitten laiteta latinlatia”.
Tuolla asenteella ei luoda Porvooseen kasvun eväitä.
Lopulta hävisimme valtuustossa äänestyksen tonttien myyntikuntoon saattamisesta. Demarit olivat vaa'ankieliasemassa. Heidän tuellaan lopputulos olisi ollut toinen. Ehkä kokouksen ilmapiiri oli muutenkin kireä ja tunteet kävivät kuumina.
Kilpailu uusista asukkaista kiristyy jatkuvasti. Nyt on korkea aika siirtää katse palloon ja ryhtyä todenteolla toimiin Porvoon vetovoimatekijöiden hyödyntämiseksi. Porvooseen muuttaneista 61 prosenttia on 15–64-vuotiaita ja vain 22 prosenttia on yli 64-vuotiaita.
Porvoon kylärakenneohjelman mukaan väestökasvua ohjataan pääasiassa kaupunkitaajamaan ja haja-asutusalueiden kuuteen palvelukylään eli Kulloon, Hinthaaran, Kerkkoon, Ilolan ja Epoon sekä Fagersta–Gäddragin kyläkeskittymään.
Palvelukyliä ympäröivä maaseutu ja elinvoimainen saaristo kehittyvät rauhallisesti. Näillä alueilla kaupunki tarjoaa liikkuvia palveluita sekä virkistyspalveluita. Asukkaiden omaehtoista toimitaan tuetaan kaikissa kylissä.
Ohjelman tarkoitus on ohjata kaavoitusta, maapolitiikkaa ja rakentamista haja-asutusalueilla. Porvoo on sitoutunut edistämään ohjelmaa.
Edellä todetun valossa onkin pöyristyttävää, että Porvoon kaupungilla ei ole tarjolla lainkaan tontteja Epoossa tai Ilolassa. Kaupungin tontteja kyllä piisaisi, kunhan kunnallistekniikka hoidettaisiin kuntoon. Ilman tontteja emme saa uusia asukkaita.
Porvoon kasvun suurin este on nyt päättäjien saamattomuus. Lopetetaan jarrupolkimella seisominen ja laitetaan kylien asiat kuntoon. Siitä se kasvu lähtee!
SIRPA HANSKA
(VIHR., SIT.)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot