POR­VOO, KES­KUS­TA Por­voon kan­sa­lai­so­pis­ton ikäih­mis­ten te­at­te­ri­ryh­mä Ron­do mars­sit­taa Por­voon Te­at­te­rin näyt­tä­möl­le mie­len­kiin­toi­sen näy­tök­sen, joka on to­teu­tet­tu ta­ri­na­te­at­te­rin (engl. pla­y­back the­at­re) kei­noin.

– Ta­ri­na­te­at­te­rin on luo­nut Jo­nat­han Fox Yh­dys­val­lois­sa 1970-lu­vul­la. Suo­mes­sa ta­ri­na­te­at­te­ri­kou­lu­tus al­koi vuon­na 1990, por­voo­lais­ryh­män oh­jaa­ja Tuo­vi Put­ko­nen ker­too.

Hän val­mis­tui maam­me en­sim­mäis­ten ta­ri­na­te­at­te­ri­oh­jaa­jien jou­kos­sa kak­si­vuo­ti­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta.

Sähköyrittäjä Rainer Valo-Mattila (Veikko "Vexi" Junttila) asettuu kertojan tuoliin ja ryhtyy kertomaan tarinaansa.

Marko Wahlström

Sähköyrittäjä Rainer Valo-Mattila (Veikko "Vexi" Junttila) valmistautuu raikkoamaan enonsa pyynnöstä pihanurmea, jotta saisi toivomansa basson. Apteekkari Sirkka Ahlström (Minna Söderholm) esittää tarinan serkku Yrjöä, joka saapuu paikalle ihmettelemään puuhaa.

Marko Wahlström

Esi­tyk­sen alus­sa on pie­ni näy­tel­mäl­li­nen osuus

Ta­ri­na­te­at­te­ri on imp­ro­vi­saa­ti­oon poh­jau­tu­va draa­mal­li­sen esit­tä­mi­sen muo­to.

– Se on ihan eri­lais­ta kuin pe­rin­tei­nen kä­si­kir­joi­tet­tu näy­tel­mä, jo­ten sii­hen ei ol­lut tar­jou­tu­nut mah­dol­li­suut­ta ai­em­min.

Kan­sa­lai­so­pis­ton Ron­do-ryh­mäs­sä on vii­me syk­syn ja ku­lu­van ke­vään ai­ka­na ker­ran vii­kos­sa ko­koon­tu­nut tu­si­nan ver­ran se­ni­o­rei­ta, jota lu­ku­vuo­den päät­teek­si ha­lu­si­vat de­monst­roi­da ylei­söl­le ta­ri­noi­taan.

– Pää­tim­me, et­tä teem­me esi­tyk­sen, joka löy­säs­ti poh­jaa ta­ri­na­te­at­te­riin. Esi­tyk­sen alus­sa on pie­ni näy­tel­mäl­li­nen osuus, Put­ko­nen ker­too.

Foto-Shopin omistaja Aune Roimala (Birgit Seghaier) kertoo oman äitinsä muistisairaudesta.

Marko Wahlström

Foto-Shopin omistaja Aune Roimalan (Birgit Seghaier) tarinan muistisairasta äitiä esittää pesulayrittäjä Toini Saari (Helena Pellinen), tytär Aune Roimalaa Lomakoti Lohen emäntä Liisukka (Soile Nieminen) ja lapsenlasta kioskiyrittäjä Marjatta Harjula (Seija Ruotsalainen).

Marko Wahlström

"Me­ne­tel­mää kut­su­taan myös tun­ne­te­at­te­rik­si"

Ta­ri­na­te­at­te­rin pe­ru­sa­ja­tuk­se­na on se, et­tä ylei­sön jou­kos­ta tai esi­tys­ryh­mäs­tä joku ker­too ta­ri­nan, joka on juu­ri sil­lä het­kel­lä jol­la­kin ta­val­la ajan­koh­tai­nen.

– Toi­saal­ta voi ol­la so­vit­tu, et­tä teem­me ta­ri­noi­ta vaik­ka­pa pet­ty­myk­sis­tä, unel­mis­ta tai jos­tain muus­ta tee­mas­ta, Put­ko­nen sa­noo.

Ker­to­ja is­tuu ker­to­jan­tuo­lil­la, ker­too ta­ri­nan ja sen jäl­keen ryh­mä oh­jaa­jan avus­tuk­sel­la esit­tää ta­ri­nan. Ker­to­ja va­lit­see ryh­mäs­tä ta­ri­nan esit­tä­jät.

– Me­ne­tel­mää kut­su­taan myös tun­ne­te­at­te­rik­si, kos­ka sii­nä ih­meel­li­sen pal­jon to­teu­tuu ker­to­jan tar­koit­ta­maa jut­tua. Se on joka ker­ta yh­tä suu­ri ih­me, et­tä näin ta­pah­tuu!

– Se sa­mal­la myös avaa ker­to­jal­le it­sel­leen uu­den­lai­sia nä­kö­kul­mia sii­hen ta­pah­tu­maan, jon­ka hän on ker­to­nut. Poik­keuk­set­ta se he­rät­tää ih­mi­sis­sä, jot­ka esi­tys­tä seu­raa­vat, omia re­fe­rens­se­jä, ku­ten pet­ty­myk­sen tun­to­ja tai unel­mia. Ta­ri­nat ovat hy­vin kos­ket­ta­via.

– Tarinateatteri on yhteisöteatterimuoto, joka on improvisaatioteatteria sekä perustuu esiintyvän ryhmän ja katsojien tarinoihin, ajatuksiin ja tunteisiin, tarinateatteriohjaajaksi vuonna 1992 kouluttautunut Tuovi Putkonen kertoo.

Marko Wahlström

"Ta­ri­na­te­at­te­ri tun­tuu voi­maan­nut­ta­val­ta"

Ta­ri­na­te­at­te­ria käy­te­tään ny­kyi­sin pal­jon työ­yh­tei­söis­sä, op­pi­lai­tok­sis­sa, seu­ra­kun­nis­sa tai muis­sa yh­tei­söis­sä.

– Kou­lu­te­tut oh­jaa­jat me­ne­vät kou­lu­tet­tu­jen näyt­te­li­jöi­den kans­sa pai­kal­le. Ta­ri­nat tu­le­vat ylei­sös­tä. Esi­mer­kik­si työ­yh­tei­sös­sä kä­si­tel­lään ta­ri­noi­den avul­la, jos joku ko­kee jon­kun asi­an on­gel­mal­li­se­na. Ta­ri­noi­den jäl­keen niis­tä ai­na kes­kus­tel­laan, Put­ko­nen ker­too.

Ta­ri­na­te­at­te­riyh­dis­tyk­ses­sä kier­tä­viä te­at­te­ri­ryh­miä on tois­ta­kym­men­tä.

– Ta­ri­na­te­at­te­ri tun­tuu it­sel­le­ni mie­lui­sal­ta ja voi­maan­nut­ta­val­ta, jota se on ol­lut myös osal­lis­tu­jil­le, Put­ko­nen ker­too.

Hällävaaran yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Beatrice Hildèn (Ami Jansson) ja sihteeri, apteekkari Sirkka Ahlström (Minna Söderholm) valmistautuvat jakamaan yhdistyksen Vuoden yrittäjä -palkinnon.

Marko Wahlström

"Tar­koi­tuk­se­na on, et­tä ta­ri­nat ovat mah­dol­li­sim­man spon­taa­ne­ja"

En­si vii­kon tiis­tai­na esi­tet­tä­vän näy­tök­sen pe­rus­ta­ri­nan kä­si­kir­joi­tuk­sen oh­jaa­ja laa­ti se­ni­o­ri­ryh­män ta­paa­mi­sis­sa syn­ty­nei­den ta­ri­noi­den poh­jal­ta. Esi­tys sai ni­mek­seen "Lo­ma­ko­ti Lohi, eli ta­ri­noi­ta elä­mäs­tä".

Pie­nen paik­ka­kun­nan yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen väki ko­koon­tuu vuo­si­juh­laan pai­kal­li­seen lo­ma­ko­tiin.

– Siel­lä on ruo­ka vä­hän myö­häs­sä, ja sitä odo­tel­les­sa juh­laan osal­lis­tu­vat yrit­tä­jät ker­to­vat ja esit­tä­vät ta­ri­noi­ta, jot­ka ovat so­vel­luk­sia te­at­te­ri­ryh­mäs­sä yh­des­sä teh­dyis­tä ta­ri­nois­ta vä­hän muun­nel­len, Put­ko­nen ker­too.

– Tar­koi­tuk­se­na on, et­tä ta­ri­nat ovat mah­dol­li­sim­man spon­taa­ne­ja, vaik­ka ne ovat­kin etu­kä­teen so­vit­tu­ja ja pari ker­taa har­joi­tel­tu. Mitä spon­taa­nim­pi ta­ri­na, sitä yl­lä­tyk­sel­li­sem­pi se on.

Yrit­tä­jä­maa­il­maan si­joi­tet­tu ke­hys­ker­to­mus on Put­ko­sel­le luon­nol­li­nen va­lin­ta.

– Yrit­tä­ji­ä­hän tääl­lä itäi­sel­lä Uu­del­la­maal­la on erit­täin pal­jon, it­se­kin mie­hen­sä Mar­kon kans­sa omaa oh­jel­ma­tuo­tan­to­y­ri­tys­tä luot­saa­va oh­jaa­ja sa­noo.

Sähköalan yrittäjä Rainer Valo-Mattila (Veikko "Vexi" Junttila) esittää nuorta Raineria itse. Pettymyksen tuottavaa enoa esittää Lomakoti Lohen remonttimies Romppanen (Marko Putkonen).

Marko Wahlström

"Nuo­rem­pa­na olin ha­lun­nut näyt­te­li­jäk­si, mut­ta roh­keus ei riit­tä­nyt"

Yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja ja tai­tei­li­ja­tar­vi­ke­kaup­pi­as Be­at­ri­ce Hildè­niä esit­tä­vä Ami Jans­son ker­too, et­tei ai­kai­sem­min ole ol­lut mu­ka­na te­at­te­ri­toi­min­nas­sa kou­lun jou­lu­näy­tel­miä lu­kuu­not­ta­mat­ta.

– Nyt, kun olen pääs­syt eläk­keel­le ja on ai­kaa, pää­tin läh­teä heti mu­kaan. On las­ten, nuor­ten ja nuor­ten te­at­te­ria, mut­ta elä­ke­läis­ten te­at­te­ria ei juu­ri­kaan ole, hän sa­noo.

Säh­kö­a­lan yrit­tä­jä Rai­ner Valo-Mat­ti­laa esit­tä­vä Veik­ko "Vexi" Junt­ti­lan ai­em­pi te­at­te­ri­ko­ke­mus ra­joit­tuu kan­sa­kou­lun yh­teen jou­lu­näy­tel­mään.

– Nuo­rem­pa­na olin ha­lun­nut näyt­te­li­jäk­si. Vel­je­ni sa­noi ai­na, et­tä en voi ryh­tyä näyt­te­li­jäk­si, kun en osaa lau­laa. Myö­hem­min­kään roh­keus ei riit­tä­nyt har­ras­ta­ja­te­at­te­rei­hin.

Vai­mon­sa ke­ho­tuk­ses­ta Junt­ti­la päät­ti tart­tua ti­lai­suu­teen, kun tie­to Ron­do-te­at­te­ri­ryh­mäs­tä tuli tie­toon.

– Tun­tuu mah­ta­val­ta saa­da ol­la yh­des­sä, kun voim­me ker­toa ta­ri­noi­ta ja kuun­nel­la nii­tä. Pien­tä jän­ni­tys­tä on, kun nii­tä esi­te­tään, mut­ta tämä on tosi ki­vaa!

»» Lo­ma­ko­ti Lohi eli ta­ri­noi­ta elä­mäs­tä -de­monst­raa­ti­o­näy­tös Por­voon Te­at­te­ris­sa (Vän­ri­kin­ka­tu 4) tiis­tai­na 15.4. kel­lo 18 al­ka­en. Oh­jel­ma­mak­su 5 eu­roa.

Loppukiitokset kuuluvat teatteriin. Kuvassa Seija Ruotsalainen (vas.), Soile Nieminen, Helena Markkanen ja Veikko "Vexi" Junttila.

Marko Wahlström

FAK­TA
Lo­ma­ko­ti Lohi, eli ta­ri­nois­ta elä­mäs­tä
» Roo­leis­sa: Soi­le Nie­mi­nen (Lo­ma­ko­ti Lo­hen emän­tä Lii­suk­ka), Mar­ko Put­ko­nen (Lo­ma­ko­ti Lo­hen re­mont­ti­mies Romp­pa­nen), Ami Jans­son (Häl­lä­vaa­ran yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja, tai­tei­li­ja­tar­vi­ke­kaup­pi­as Be­at­ri­ce Hildèn), Veik­ko ”Vexi” Junt­ti­la (säh­köy­rit­tä­jä Rai­ner Valo-Mat­ti­la), He­le­na Mark­ka­nen (Rai­ne­rin vai­mo El­li Valo-Mat­ti­la), He­le­na Pel­li­nen (pe­su­la­y­rit­tä­jä Toi­ni Saa­ri), Bir­git Seg­hai­er (Foto-Sho­pin omis­ta­ja Au­ne Roi­ma­la), Min­na Sö­der­holm (ap­teek­ka­ri Sirk­ka Ahlst­röm) ja Sei­ja Ruot­sa­lai­nen (ki­os­kiy­rit­tä­jä Mar­jat­ta Har­ju­la).
» Tek­niik­ka: Har­ri Ah­ve­nai­nen
» Oh­jaa­ja: Tuo­vi Put­ko­nen