Viikon kysymys
A-
A+
– Paikallisen urheiluseuran ensisijaisena tehtävänä on kylvää liikunnallinen elämäntapa. Jos nuoresta tulee huippu-urheilija, niin sitten se vain tapahtuu, eläkkeelle työelämästä siirtynyt Tommy Ekblom, 64, muistuttaa.
Marko Wahlström
PORVOO, KOKONNIEMI – Nyt alkaa päätoiminen harjoittelu, porvoolainen Tommy Ekblom, 64, naurahtaa.
Hän on saanut siirrettyä Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian osa-aikaisen koordinaattorin työstä vaihtokapulan seuraajalleen.
– Olethan sitten akatemiassa treenaamassa aamuisin, koordinaattorina aloittanut Sanna Törnroos tuumaa eläköityneelle urheilumiehelle.
Urheilu-uransa jälkeen Ekblom on toiminut niin valmentajana, Suomen Urheiluliiton kestävyysjuoksun lajipäällikkönä kuin Mäkelänrinteen lukion kestävyysjuoksuvastaavana ja Urhean valmentajajana. Hänen valmennettavanaan on ollut muun muassa estejuoksun Euroopan-mestari Jukka Keskisalo.
Miehen työuraan mahtuu myös kunnallinen pesti, sillä hän toimi Ruotsinpyhtään kunnan vapaa-aikasihteerinä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.
Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian osa-aikaisena koordinaattorina vuodesta 2016 työskennellyt Tommy Ekblom luovutti pallon eteenpäin koordinaattoriksi palkatulle Sanna Törnroosille, joka toimi aiemmin Porvoon harrastamisen mallin projektikoordinaattorina.
Marko Wahlström
Valmennustyö jatkuu eläkepäivinä
Hieman vakavoituen hän tuumaa ottavansa tulevaisuuden rauhallisesti ulkoillen ja nauttien eläkepäivistä.
Hän toki jatkaa valmennustyötä.
– Suurin osa valmennettavistani on Helsingissä. Valmennukseen kuluu aikaa tosi paljon.
Porvoolaisella on yhteensä seitsemän valmennettavaa.
– Yksi heistä on Porvoosta; estejuoksija Oscar Nyholm Akilleksesta.
Maajoukkuetason urheilijoita ovat kestävyysjuoksija Eero Saleva ja keskimatkojen juoksija Hannu Granberg.
Lisäksi Ekblom valmentaa paria Kalevan Kisat -tasoista urheilijaa ja paria 40–50-vuotiasta liikuntaa harrastavaa kuntoilijaa.
– Kuntoilijoille teen ohjelmat, mutta en ole läsnä heidän kanssaan. Radalla kilpailevien kanssa tapaamme pari kertaa viikossa.
"Ei minusta sohvaperunaa vielä tule"
Puuhaa miehellä tuntuu riittävän eläkepäivinä.
– Ei minusta sohvaperunaa tulee ihan vielä. Joka päivälle löytyy jotakin. Ihan hyvä, että on virikkeitä, Ekblom tuumaa.
Hän on aika tykännyt työskennellä urheilijoiden parissa.
– He ovat nuoria ja erittäin motivoituneita ihmisiä. Heidän kanssaan vallitsee hyvä ilmapiiri, jossa on mukava olla mukana – niin kauan kuin urheilijat pyytävät ja itsellä energiaa riittää.
Ekblom muistuttaa, että on aivan normaalia, kun jossain vaiheessa huomaa, että paukut alkavat olla loppu.
– Vielä ei ole kuitenkaan sen aika.
Hamarin urheilukopin äärellä syntyi kehokestävyys
Kotikylässään Hamarissa hän kertoi harrastaneensa "vähän kaikkia lajeja".
– Sitten menin Porvoon Urheilijoiden (PU) urheilukouluun, jossa kaikkia lajeja tehtiin.
Kaikissa muissa lajeissa hän oli kolmen viimeisen lajin joukossa, mutta pitkää matkaa juostessa olin kärjessä.
– Se ohjasi juoksu-uralle. Ominaisuuteni olivat kestävyysurheilulle sopivat.
Ekblom muistaa Hamarissa pelanneensa nuorena korttelijääkiekkoa ja -palloa.
– Meillä oli niin kovat hulinat siihen aikaan, että se kestävyys tuli sitäkin kautta. Meitä vuosina 1959, 1960 ja 1961 syntyneitä poikia oli tosi paljon, joten saimme joukkueet kasaan ja meillä oli oma kyläkenttä.
Sosiaalinen kanssakäyminen oli vilkasta.
– Nuorisotilana toimi Hamarin kentän koppi. Välillä pistettiin luistimet jalkaan ja mentiin luistelemaan, sitten istuttiin puoleksi tunniksi koppiin ja taas jatkettiin luistelua. Kesällä sama homma: pelattiin jalkapalloa, istuttiin välillä ja taas pelattiin.
Kotikylän harrastusrinki edesauttoi nuorta urheilijanalkua.
– Kun aloin harrastaa kestävyysjuoksua, olin jo rakentanut kestävyyskropan itselleni ilman, että kukaan muu oli tehnyt mitään. Nyt, kun aletaan valmentaa nuoria, lähdetään liikkeelle ihan nollasta, jolloin urheilijapolku on paljon pidempi.
Päivätyöstä eläkkeelle jäänyt Tommy Ekblom on totuttautunut uudenlaiseen päivärytmiin. – Valmentamista jatkan niin kauan kuin urheilijat pyytävät ja energiaa riittää, hän sanoo.
Marko Wahlström
"Odotan innolla kevään pyöräkelejä"
Eläkepäivillään mies kertoo harjoitelleensa päiväunia.
– Lounaan jälkeen 40 minuutin päiväunien jälkeen sitä on iltapäivällä ja illalla virkku, Ekblom sanoo.
Asia on tutkittua jo aikoja sitten.
– Kun työelämässä lounaan jälkeen saisi ottaa puolen tunnin unet, niin voisi olla, että iltapäivä olisi tehokkaampi, Ekblom sanoo.
Mies on totuttautunut siihen, että hän aloittaa päivärytminsä aamukahdeksan aikaan.
– Lähden joskus kello 9 maissa ulkoilemaan, joka ei välttämättä ole juoksua. Se voi olla myös kävelyä. Pääasia on se, että pääsee hengittämään raitista ilmaa.
Juoksun ja kävelyn lisäksi hän hiihtää ja pyöräilee.
– Odotan innolla pyöräkelejä. Neljä–viisi vuotta sitten ostin pitkän harkinnan jälkeen kuntoilijan maantiepyörän. Pari–kolme kertaa kesällä pyöräilen Helsinkiin vetämään treenit urheilijoiden kanssa, syön banaania välillä saadakseni energiaa ja pyöräilen kotiin.
Vaimoaan Sirpaa kohtaan mies aikoo pyöräilyharrastuksensa suhteen olla armollinen.
– Nyt, kun hän on töissä vielä pari vuotta, saan lähteä kesällä pidemmälle pyöräretkelle ja olla vaikka päivän pois ilman, että hän ei edes tiedä sitä, Ekblom kaavailee.
Mies kertoo, että 20–30 vuoden juoksu-uransa aikana lähitienoon polut ehtivät tulla tutuiksi.
– Kun innostuin pyöräilystä, minua alkoi kiinnostaa itäinen Uusimaa laajemminkin. Pyörä on loistava väline sille, että voi nautiskellen liikkua vähän pidemmälle ja hakee uusia maisemia.
"Kun teki hyvän tuloksen, itseluottamus koheni"
Valtakunnallisesti urheiluvalmennus on kehittynyt melkoisesti porvoolaisen omasta urheilu-uran alkamisesta.
– Jos 15-vuotiaasta alkaen kaikille tarjotaan mahdollisuus ammattimaiseen valmennukseen, niin onhan se iso kehitysloikka.
Ekblom teki ensimmäisen aamuharjoittelunsa, kun hän 19-vuotiaana oli toipunut penkkareista.
– Kun koulu loppui alkoivat ensimmäiset aamutreenit, kun olin kotona. Siihen saakka oli vain iltatreenejä.
Miehen oman uran alkuvaiheessa ei ollut tietoa psyykkisestä valmennuksesta.
– Psyykkinen valmennus oli sitä, että kun teki hyvän tuloksen, vahvisti se itseluottamusta.
Psyykkinen valmennus on ottanut vahvan roolin vasta viimeisen 15 vuoden aikana, joissakin lajeissa jo vähän aikaisemmin.
– Sen huomaa urheilijoista, kuinka tärkeää psyykkinen valmennus on. Toki on edelleenkin urheilijoita, jotka tekevät hyviä treenejä ja luottavat sitä kautta itseensä, mutta se on kortti, jota ei kannata jättää käyttämättä.
Suomen Urheiluliiton kestävyysurheilun lajivalmennuspäällikön työn jälkeen Tommy Ekblom toimi Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian koordinaattorina.
Arkisto/Mia Smolander
Ammattiurheilijan brändäys on henkisesti rankkaa
Tänä päivänä huippu-urheilija on tarkasti brändännyt itsensä ja jakaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa.
– On rankkaa pitää itsensä tapetilla koko ajan, mutta on niitäkin ihmisiä, jotka siitä nauttivat, Ekblom sanoo.
Hän muistuttaa, että maastamme löytyy urheilijoita, jotka pystyvät tekemään ammattiurheilua somettamalla.
– Ne voivat olla rankkojakin päiviä henkisesti, kun aina ei mene hyvin ja jotain pitäisi tuoda myös esille. Joillekin se on mahdollisuus, toisille rasite, Ekblom toteaa.
Parhaimmillaan sosiaalisen median näkyvyys tuo urheilijalle tulovirtaa, josta yksi esimerkki on aitajuoksija Lotta Harala, jolta toistaiseksi puuttuvat isot kilpailumenestykset.
– Ongelma on se, kun vähän yli parikymppisenä pitäisi työskennellä ammattiurheilijana, mutta kaikki maksaa, eikä rahaa tule sisään, Ekblom pohtii.
Huippu-urheilu on lyhyt aika ihmisen elämässä.
– Sen jälkeen vielä aikaa muuhunkin, Ekblom muistuttaa.
FAKTA
Tommy Ekblom
» Syntynyt Porvoossa 20.9.1959.
» Yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisista 3 000 metrin estejuoksijoista.
» Saavutukset: Suomen-mestaruus 5 000 metrillä vuosina 1983 ja 1986. 3 000 metrin esteissä mestaruus vuosina 1979, 1981, 1982, 1984 ja 1986. Maastojuoksun lyhyen radan mestaruus viisi kertaa peräkkäin vuosina 1981–1985 sekä pronssia 10 000 metrin juoksussa 1987, 1988, 1990 ja 1991. Hallista viisi SM-kultaa (1 500 metrillä 1982, 3 000 metrillä 1986 sekä 5 000 metrillä 1982, 1984 ja 1986).
» Arvokilpailuiden menestykset: 3 000 metrin esteissä EM-kisoissa vuonna 1982 kahdeksas ja vuonna 1986 kymmenes. MM-kisoissa 1983 juoksi 12. sijalle. Olympialaisissa vuonna 1980 tuli 12. sijalle ja vuonna 1984 oli yhdeksäs. Maastojuoksun MM-kisoissa vuonna 1988 tuli 18. sijalle.
Huhtikuussa 2016 Tommy Ekblom luovutti vanhat lenkkarinsa hyväntekeväisyyteen Stadiumin ja ASICS:n yhdessä käynnistämässä koko Suomen laajuisessa hyväntekeväisyyskampanjassa. Kampanjassa kerätyt lenkkarit lähetettiin LiiKe ry:n toimesta Afrikan Tansaniaan.
Arkisto/Itäväylä
»» Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian uusien urheilijoiden hakuprosessi lukuvuodelle 2024–2025 päättyy sunnuntaina 24.3. kello 24. Akatemia tarjoaa lajivalmennusta jääkiekossa, salibandyssa, jalkapallossa, koripallossa, uinnissa, taitoluistelussa (muodostelma- ja yksinluistelu) ja yleisurheilussa. Sähköinen hakukaavake ja lisätietoja toiminnasta löytyy verkkosivulta www.iuakatemia.fi. Lisätietoja antaa koordinaattori Sanna Törnroos puhelimitse numerolla 050 467 7976.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot