Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
– Netissä surffatessa ja toimiessa kannattaa olla tarkka, valpas ja terveen kriittinen, Huijarit kuriin -hankkeen projektityöntekijä Jaana Savolainen Kuluttajaliitosta korostaa.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Suomen Kuluttajaliitto on lähtenyt yhteistyökumppaniensa tuella kiertämään maatamme kertoakseen paikallisille kuluttajille miten verkossa liikkuviin digihuijareihin pystyy ennakolta varautumaan.
–?Tällaiselle neuvonnalle on tilausta, projektityöntekijä Jaana Savolainen sanoo.
Kolmivuotinen Huijarit kuriin -hanke alkoi viime vuonna.
–?Viime syksynä aloitimme valtakunnallisen kiertueen. Vierailimme 14 paikkakunnalla ja järjestimme 30 tilaisuutta ympäri Suomen, Savolainen jatkaa.
Kuluvana vuonna maksuttomia yleisötilaisuuksia on tarkoitus pitää sata Kuluttajaliiton paikallisyhdistysten toimialueilla. Yksi niistä järjestettiin Porvoon pääkirjastossa tiistaina, ja tilaisuus veti paikalle tilan täydeltä väkeä eli reilusti yli 30 henkilöä.
–?Itä-Uudenmaan Kuluttajayhdistyksen alueelle tulemme toistamiseen ensi syksynä, kun tilaisuus pidetään Loviisassa, Savolainen kertoo.
Kuuden kategorian huijauksia
Kuluttajaliitto on kategorioinut digihuijaukset kuuteen ryhmään: verkkokaupoissa tapahtuvat huijaukset, tietojenkalastelu, huijariroskapostit ja -viestit, romanssihuijaukset, sijoitushuijaukset sekä toimitusjohtajahuijaukset.
–?Toimitusjohtajahuijaukset koskettavat myös yhdistyksiä ja järjestöjä. Kuluttajaliittoon tuli kesällä aika monta huijausta, joissa talouspäällikkömme sai liiton pääsihteerin nimissä lähetettyjä sähköpostiviestejä, joissa pyydettiin rahansiirtoja ulkomaille, Savolainen sanoo.
Hänen tiedossaan on, että pieniäkin yhdistyksiä on lähestytty vastaavalla tavalla.
–?Ne ovat myös menettäneet rahaa. Pienessä yhdistyksessä parikin tonnia voi tarkoittaa sitä, että kassa on tyhjentynyt, Savolainen jatkaa.
"Huijarit eivät koskaan valikoi kohteitaan"
Digihuijari käyttää hyväkseen digitaalisia laitteita eli tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia.
–?Huijauksen tarkoituksena on, että uhri menettää rahaa, pankkitunnuksia, henkilötietoja tai salasanoja, joiden avulla voidaan esimerkiksi kaapata some-tili, Savolainen jatkaa.
Vaikkakin digihuijaukset ovat kasvava rikollisuuden muoto, Savolainen muistuttaa, että netissä surffaaminen ja oleminen on turvallista.
–?Kunhan muutamiin perusasioihin kiinnittää huomiota ja tietää peruspelisäännöt, kuinka netissä toimia.
Huijari tavoittelee aina taloudellisen hyödyn saamista.
–?Huijarit eivät koskaan valikoi kohteitaan, vaan se on yleensä järjestäytynyttä rikollisuutta. Tekstiviestit tai sähköpostit lähtevät massoittain kymmenille tai sadoille tuhansille ihmisille siinä toivossa, että aina muutama menee lankaan, Savolainen muistuttaa.
Toiminta on analyyttistä ja laajaa
Huijareita maailmassa on ollut aina, mutta sähköiset kanavat ovat avanneet heille uuden maailman.
–?Aiemmin puhuttiin ovelta ovelle -kaupustelijoista ja varoitettiin mahdollisista huijareista. Verkossa melko pienillä kustannuksilla onnistuu laajamittainen huijaaminen, Savolainen sanoo.
Hänen mukaan huijaukset masinoidaan ulkomailta käsin, mutta joitakin rikollisjärjestön lonkeroita voi olla soluttautunut Suomeenkin.
–?Toiminta on hyvin analyyttistä ja laajaa. Kun joku tapa huijata ei toimi, rikollisjärjestöt kehittävät uusia ja ottavat ne käyttöön, Savolainen sanoo.
Kuluttajaliiton tietojen mukaan netin sijoitus- ja romanssihuijauksissa suomalaiset menettävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa järjestäytyneelle rikollisuudelle.
"Sopivalla kriittisyydellä pärjää"
Savolainen ei kuitenkaan halua pelotella netin käyttöön tottumattomia ihmisiä.
–?Kun on tarkka ja omaa tervettä epäilyä, niin pärjää aika hyvin. On sopivan kriittinen nettiasioita kohtaan.
Hän kehottaa olemaan heti tarttumatta parhaaseen tarjoukseen.
–?Varsinkin sellainen, joka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, osoittautuu usein huijaukseksi. Kannattaa kuunnella itseään, Savolainen kehottaa.
Hän muistuttaa, että oman tiedon kartuttaminen on parasta mahdollista varautumista mahdollisten huijausten varalle.
–?Jos esimerkiksi joku läheinen on tullut huijatuksi netissä, tulee muistaa olla hienotunteinen. Kuluttajaliiton neuvontapuhelimeen ovat soittaneet ja chat-palveluun ovat olleet yhteydessä kaikenikäiset ihmiset sukupuoleen ja koulutustaustaan katsomatta, Savolainen sanoo.
Postin nimissä lähetetyt huijausviestit ruuhkauttivat viime syksynä Kuluttajaliiton neuvontapuhelimet.
–?Erityisesti meille soittivat nuoret naiset ja miehet eli sellaiset, jotka olivat netistä juuri tilanneet tuotteita. Viesti sopi hyvin heidän arkeensa, kun he odottivat pakettia. Saapuneessa viestissä heitä kehotettiin maksamaan pieni tulli- tai toimitusmaksu, tai muuten paketti lähetetään takaisin, Savolainen kertoo.
Häpeä estää tekemästä rikosilmoituksia
Häpeä on suurin syy, joka estää ihmisiä tekemästä ilmoituksia ja pyytämästä apua.
–?Tämä on syy siihen, että poliisi on arvoinut, että heille tulee ilmoituksia vain alle 10 prosenttia erilaisista nettihuijauksista
Apua digihuijauksen uhreille antavat Kuluttajaliiton lisäksi Kuluttajavirasto, Rikosuhripäivystys ja poliisi.
–?Emme elä enää lintukodossa missään. Meidän pitää olla valppaana netissä ja kadulla. Tähän on tultu, Savolainen toteaa.
Kuluttajaliiton neuvontapuhelin digihuijatuille palvelee numerossa 09?4542?2140 (pvm/mpm). Soittaa voi myös läheisen puolesta. Puhelut käsitellään luottamuksellisesti.
FAKTALAATIKKO
Näin tunnistat digihuijauksen!
1. Tarjous, joka on liian hyvä ollakseen totta, on yleensä huijausta.
2. Sähköposti- ja tekstiviestissä voi olla jäljitelty yrityksen nimi ja logo. Erityisesti tunnettujen yritysten nimissä lähetetään huijausviestejä.
3. Älä avaa vierailta tulleita ja oudoilta näyttäviä linkkejä (salatun verkkosivu on https://-alkuinen).
4. Saitko mahdollisuuden osallistua tutun yrityksen järjestämään kilpailuun tai arvontaan, jossa on mahtavia palkintoja? Tarkista yrityksen kotisivuilta tai asiakaspalvelusta, onko kilpailu tai arvonta todella käynnissä vai onko kyseessä huijaus.
5. Vain huijari kyselee henkilötietoja tai pankktunnuksia sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimella.
6. Muista, että huijarilla on aina kiire ja mikään ei ole ilmaista!
7. Mieti miksi nettirakas on ottanut yhteyttä juuri sinuun ja pyytää rahaa, vaikka ette ole koskaan tavanneet.
Huijarit kuriin -hanke
* Vuonna 1990 perustettu Kuluttajaliitto hallinnoi kolmivuotista (2019–2021) hanketta, jonka rahoittajana toimii Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
* Hanke ylläpitää Huijausinfo.fi-verkkosivua.
* Hankkeessa annetaan tukea ja neuvontaa verkko- ja mobiilihuijausten uhreille ja heidän läheisilleen puhelimitse ja chat-neuvonnan avulla.
* Hanke sai alkunsa Kuluttajaliiton, poliisin ja Kaupan liiton aloitteesta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot