Viikon kysymys
A-
A+
Itäistä Uuttamaata lähimmät tuotannossa olevat tuulivoimalat löytyvät Kotkan Mussalosta (2016) sekä Haminan Summasta (2010), Mäkelänkankaalla (2012) ja Hailikarista (2015). Kuva on otettu Haminassa toukokuussa 2019.
Arkisto/Niko Laurila
LOVIISA, TETOM Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energy Oy ilmoitti viime viikolla keskeyttävänsä Loviisan Koskenkylään suunnitellun Tetomin tuulipuiston kehittämisen.
Päätöksen taustalla on hankeyhtiön, ja pinta-alallisesti ison maanomistajan välisen maanvuokrasopimuksen päättyminen. Maanomistaja on irtisanonut hankealuetta koskeneen vuokrasopimuksen.
Hankkeen kaavoitus alkoi jo vuonna 2014, ja se on viivästynyt useita vuosia erilaisten kaavoitukseen liittyvien lisäselvitysten vuoksi.
Yleiskaavoitusprosessi voidaan keskeyttää elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan päätöksellä. Loviisassa yleiskaavoituksen vireille tulosta ja hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto, joten kaavoituksen lopettaminen menee lautakunnasta edelleen valtuuston päätettäväksi.
"Uuden maanvuokrasopimuksen ehdoista ei yksimielisyyteen"
Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen kertoo, että lähes 10 vuotta sitten tehdyt maanvuokrasopimukset olisi pitänyt neuvotella uusiksi.
– Emme päässeet uuden maanvuokrasopimuksen ehdoista enää yksimielisyyteen. Alueen suurin maanomistaja toivoi, että voisimme lopettaa kaavoituksen, eikä meillä jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin esittää kaupungille kaavoituksen keskeyttämistä.
Keskeyttämispäätös tarkoittaa käytännössä asian aloittamista alusta.
– Jos joku muu alkaa aluetta myöhemmin kaavoittaa uudelleen pitää heidän tehdä uudet sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja tarvittavat selvitykset.
Tuulivoimahankkeet perustuvat maanomistajilta uhkasopimuksilla tehtäviin maankäyttösopimuksiin.
– Maanomistaja on aina avainasemassa siinä, tuleeko hänen maalleen tuulivoimahanketta vai ei, Mäkinen muistuttaa.
"Harvemmin kaavoitus on jäänyt jumiutumaan"
Mäkisen mukaan kaavoituksen keskeyttäminen ennen kuin asia on viety loppuun asti on harvinainen maamme oloissa.
– Monessa sellaisessa tuulivoimahankkeessa, mitkä on aloitettu valtion syöttövoimatariffituen aikana, lähtökohdat hankkeelle olivat toiset kuin nykyisin.
Mäkisen mukaan nykyisin tuulivoimaloiden eliniät, koot ja tehot ovat kasvaneet.
– Siihen maailmanaikaan tyypillisesti hyvin pienikin hanke saattoi olla kannattavaksi nähty. Nykyisin pyrkimys on vähän isompiin hankkeisiin, jolloin kustannukset yhtä voimalaa kohti ovat pienemmät, koska niihin ei ole saatavissa valtiontukea,
Mäkinen sanoo, että maassamme on saatettu keskeyttää sellaisia rakennusluvankin jo saaneita kohteita, jotka eivät enää ole markkinaehtoisesti tehtävissä.
– Harvemmin on sellaisia kohteita, joissa kaavoitus on jäänyt jumiutumaan.
"Asukasvastustus alueella ei epätavanomainen"
Tetomin alueella historiankirjoista on luettavissa myös poliittista vastustusta kunnan päättäjien keskuudessa.
– Asukasvastustusta alueella en luonnehtisi epätavanomaiseksi tai suureksi verrattuna alueisiin, joissa tuulivoimaa on pidempään tehty, Mäkinen kommentoi.
Itäisellä Uudellamaalla ja muualla Uudellamaalla tuulivoimahankkeita ei ole ollut liiemmin Loviisan lisäksi vireillä.
– Ilmattarella oli Lapinjärven ja Loviisan rajalla sijannut hanke, joka kaatui Puolustusvoimien vastustukseen. Hanke oli Uudenmaan maakuntakaavassa alustavasti osoitettu, mutta yksityiskohtaiset selvitykset osoittivat toisin.
Loviisan Tetomin alue on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Lisäksi hankkeelle oli saatu Puolustusvoimilta puoltava lausunto.
– Laadittujen kattavien selvitysten perusteella alue oli itse asiassa ehkä ainoa alue Uudellamaalla, jossa tuulivoimaa olisi ollut mahdollista toteuttaa sekä ympäristönäkökohdat että kaavoituksen tai Puolustusvoimien reunaehdot huomioiden.
Lähimmät vireillä olevat Satakunnassa ja Pirkanmaalla
Ilmatar Energy Oy:llä ei ole tällä hetkellä vireillä itäisellä tai läntisellä Uudellamaalla tuulivoimahankkeita.
– Lähimmät vireillä olevat hankkeet löytyvät Satakunnasta ja Pirkanmaalta.
Tänä vuonna yhtiö on rakentanut Somerolle Lounais-Suomeen pienen, neljän turbiinin tuulivoimapuiston.
– Lisäksi tuotannossa on Humppilan Urjalassa, Kurikassa, Karvialla, Isojoella, Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä tuulipuistoja, Mäkinen sanoo.
Ilmatar olisi rakentanut strategiansa mukaisesti Tetomin tuulivoimapuiston omaan omistukseensa, koko elinkaaren jopa 40-vuotiselle ajalle.
Yhtiöllä on Etelä-Suomessa suunnitteilla useita aurinkoenergiahankkeita, joiden rakentaminen alkaa osittain jo ensi vuoden aikana. Yhtiö jatkaa edelleen myös kaikkien muiden tuulivoimahankkeidemme luvittamista.
– Emme koe Tetomin hankkeen keskeytymistä epäonnistumisena, vaan hankekehitykselle on tyypillistä, että osa hankkeista keskeytyy ennen investointipäätöstä. Mäkinen sanoo.
Tutun maiseman näkyvä muuttuminen on usein suurin huolta aiheuttava asia tuulivoimaa suunniteltaessa. Kuva on otettu Haminasta toukokuussa 2019.
Arkisto/Niko Laurila
Tutun maiseman näkyvä muuttuminen
Tuulivoimaan liittyvät huolenaiheet ovat hyvin samantyylisiä asioita eri puolilla maatamme.
– Kiistattomin asia on ihmiselle tutun maiseman näkyvä muuttuminen, joka ei ole subjektiivinen kysymys, Mäkinen sanoo.
Usein esitetyistä huolenaiheista äänen vaikutuksesta puhutaan paljon.
– Se on pitkälti tunneasia, sillä mitkään asumisterveyteen liittyvät ohjearvot eivät kuitenkaan äänen osalta ylity tuulivoimahankkeissa. Niissä on hyvin tiukasti ohjaava lainsäädäntö.
– Esimerkiksi Loviisan tapauksessa Koskenkylästä oli vähintään jokaisesta asunnosta kaksi kilometriä suunniteltuihin tuulivoimalapaikkoihin. Mikään äänen ohjearvo ei ollut lähelläkään ylittyä, hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen jatkaa.
Suomessa on tällä hetkellä noin 1 500 turbiinia
Tuulivoimaa on rakennettu tällä hetkellä ympäri Suomea noin 1 500 turbiinia, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli kesäkuun lopussa 6 116 megawattia. Uusia voimaloita rakennettiin alkuvuoden aikana 75 kappaletta (439 megawattia).
– Pääkaupunkiseudulta ja etelärannikolta pitää ajella satakunta kilometriä johonkin päin maatamme, jotta niihin törmää. Varsinais-Suomen rajalta ja Pirkanmaalta niitä alkaa löytyä, Jussi Mäkinen sanoo.
Uraauurtavaa tutkimus- ja kehitystyötä tuulivoiman hyödyntämisestä maassamme on tehnyt energiayhtiö Fortum. Yhtiö on tutkinut aurinko- ja tuulivoiman tuottamista Inkoon Kopparnäsissä 1980-luvun alusta alkaen.
Nyt, kun molemmat energiantuotantotavat ovat kehittyneet kaupalliselle asteelle, yhtiö myy laajan tutkimusalueen Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle.