LO­VII­SA, KES­KUS­TA Lo­vii­san Esp­la­na­di on sa­dan ki­lo­met­rin mit­tai­sen Län­si-Ky­men kult­tuu­ri­tien vuo­den kult­tuu­ri­mai­se­ma ku­lu­va­na vuon­na. Län­si-Ky­men kult­tuu­ri­tie­yh­dis­tys teki va­lin­nan alu­eel­laan si­jait­se­van yli kym­me­nen val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vän ra­ken­ne­tun kult­tuu­riym­pä­ris­tön jou­kos­ta.

–?Hie­noa, et­tä to­rin ym­pä­ris­tön yh­te­näi­nen ki­vi­ta­lo­mai­se­ma ja ark­ki­teh­tuu­ri saa­vat huo­mi­o­ta Lo­vii­san mui­den tun­net­tu­jen mai­se­mien ku­ten Ström­for­sin ruu­kin, ala­kau­pun­gin ja Svart­hol­man ohel­la, Lo­vii­san kau­pun­gin mat­kai­lu­sih­tee­ri Li­li­an Jär­vi­nen iloit­see.

Län­si-Ky­men kult­tuu­ri­tie­yh­dis­tyk­sen va­lin­ta tä­män vuo­den eri­kois­koh­teek­si on se­kin Lo­vii­sas­ta: kym­me­nen vuot­ta sit­ten Ström­for­sin ruuk­kiin avat­tu Ro­se­bor­gin rau­ta­kaup­pa va­ra­o­sa­lii­te­rei­neen on ko­hon­nut oman alan­sa kol­men pää­toi­mi­jan jouk­koon. Kaup­pa si­jait­see ny­ky­ään ruu­kin van­has­sa ve­si­sa­ha­ra­ken­nuk­ses­sa.

Esp­la­na­di il­men­tää vau­ras­ta Lo­vii­saa

Lo­vii­san kau­pun­gin suur­pa­lon jäl­keen vuon­na 1857 uu­del­le hal­lin­to- ja lii­ke­kes­kus­tal­le kaa­voi­tet­tu Lo­vii­san Esp­la­na­din alue ym­pä­röi to­ria. Alue erot­tuu sel­väs­ti 1800-lu­vun kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ja Lo­vii­san kaup­pa­por­va­rei­den vau­raut­ta il­men­tä­vä­nä ar­vok­kaa­na näh­tä­vyy­te­nä, yh­dis­tys ku­vai­lee alu­et­ta.

Esp­la­na­din ase­ma­kaa­van suun­nit­te­li sak­sa­lais­syn­tyi­sen ark­ki­teh­ti Ernst Lohr­mann, jon­ka työ­tä vuo­den 1917 puis­to­suun­ni­tel­man laa­ti­ja­na täy­den­si ai­kan­sa ar­vos­te­tuin puu­tar­ha-ark­ki­teh­ti Paul Ols­son. Esp­la­na­din­puis­toa jat­ket­tiin 1950-lu­vun alus­sa Lo­vii­san lin­noi­tus­ten suun­taan Lohr­man­nin kaa­va­piir­ros­ten mu­kai­ses­ti. Jat­ko-osa tun­ne­taan ni­mel­lä Kur­ki­puis­to ku­van­veis­tä­jä Jus­si Män­ty­sen tans­si­via kur­kia esit­tä­vän suih­ku­kai­vo­veis­tok­sen mu­kaan.

Esp­la­na­din ra­ken­nuk­sis­ta mer­kit­tä­vim­mät ovat Ge­org Chie­wit­zin to­rin vie­reen suun­nit­te­le­ma Raa­ti­huo­ne (1862) ja Chie­wit­zin ja hä­nen avus­ta­jan­sa Ju­lius Ba­si­lie­rin piir­tä­mä uus­goot­ti­lai­nen Lo­vii­san kirk­ko (1863–1865). Kir­kon naa­pu­ris­sa si­jait­se­vat li­säk­si Bon­gan lin­na, Al­min­ta­lo ja van­ha Si­be­liuk­sen su­ku­ta­lo.